Ensi- ja turvakotien liiton lasten ja nuorten chatissa on keskusteltu ahdistuksesta, masennuksesta, itsetuhoisuudesta ja turvattomuudesta. Useimmat chattiin yhteyttä ottavista lapsista eivät ole aikaisemmin kertoneet peloistaan tai huolistaan kenellekään.
Lapset ja nuoret saavat nopeasti apua Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) chatista. Jonotusaika on keskimäärin kaksi minuuttia. Vastaamassa ovat koulutetut ammattilaiset.
Yleisimmin keskustelunaiheet liittyvät vaikeuksiin puhua omista asioista vanhempien kanssa, sillä moni ei halua kuormittaa vanhempiaan omilla huolillaan. Tilanne on korostunut, kun moni lapsi kokee, että vanhemmilla on jo paljon muita huolia mietittävänä.
Chat on monelle lapselle ja nuorelle paikka, missä omista huolistaan uskaltaa kertoa, koska sen voi tehdä nimettömästi. Palautteessa lapset ja nuoret kertovat, että heidän olonsa on helpottunut chatkeskustelun myötä.
− Lapset ja nuoret ottavat chattiin yhteyttä monenlaisten huolien kanssa. Äkilliset kriisitilanteet voivat myös nostaa mieleen omia huolia tai aikaisempia kokemuksia ja silloin tärkeää on, että niistä pääsee juttelemaan nopeasti ja helposti. ETKL:n chatin vahvuus on se, että meillä vastaajina toimivat ammattilaiset ja voimme tarpeen mukaan ohjata lapsia ja nuoria jäsenyhdistystemme väkivaltatyön palveluihin, sanoo erityisasiantuntija Tuulia Kovanen Ensi- ja turvakotien liitosta.
Lasten kokema väkivalta jää piiloon
ETKL:n chatissa vastaavat ammattilaiset kertovat, että nuorten kohtaama väkivalta ja kiusaaminen jäävät helposti piiloon, kokemukset ohitetaan eikä kukaan perheen ulkopuolinen aikuinen puutu lapsen hätään. Useat lapset ja nuoret ovat kertoneet myös kokeneensa väkivaltaa, jonka aikuiset ovat vähätelleet kiusaamiseksi.
− Toivomme, että nuoret uskaltaisivat tulla juttelemaan ihan pienimmästäkin huolesta. Kiristynyt tunnelma kotona tai seurustelusuhteessa tai sopuisastikin sujunut vanhempien ero ovat syitä tulla juttelemaan omasta tilanteesta. Monesti oloa voi helpottaa jo se, että pääsee jakamaan omia tuntemuksiaan ja huoliaan. Jos kotona pelottaa, tunnelma on uhkaava tai koulussa jää yksin tai joutuu kiusatuksi, on avun saaminen tärkeää, Kovanen sanoo.
Vantaan kouluampumisesta johtuen olemme lisänneet chatin aukioloa ja päivystämme arkipäivisin klo 15-19. Chat löytyy ETKL:n verkkosivuilta ja nuorten omalta sivulta www.onksok.fi. Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Lasten kanssa keskustelevat ETKL:n jäsenyhdistysten koulutetut asiantuntijat, jotka päivittäisessä työssään kohtaavat esimerkiksi väkivaltaa kokeneita tai käyttäneitä lapsia ja nuoria.
Pääsihteeri Riitta Särkelä: ”Nyt ei ole varaa leikata järjestöjen rahoituksesta”
Vanhempien pahoinvointi vaikuttaa aina koko perheeseen. Vanhempien riitelyllä, vaikeilla erotilanteilla tai muuten ahdistavalla ilmapiirillä kotona on suuria vaikutuksia lapsen mielenterveyteen, minäkuvaan, elämänhallintaan, uneen ja ylipäätään turvallisuuden kokemukseen. Vanhemmat eivät aina pysty huomioimaan lasta tai lapsen tarpeet ohitetaan esimerkiksi oman erokriisin vuoksi. Riskinä on, että lapsi jää selviytymään yksin huoliensa kanssa.
Tässä tuoreessa kriisitilanteessa sosiaali- ja terveysjärjestöt osoittivat jälleen ketteryytensä tulla avuksi kriisin keskellä tarjoamalla keskusteluapua niin lapsille ja nuorille kuin tilanteesta avuttomuutta kokeville aikuisillekin. Chattien ja auttavien puhelinten aukioloaikoja on nopeasti laajennettu ja tultu avuksi. Omalta osaltaan näin on tehnyt myös Ensi- ja turvakotien liitto.
Valtava määrä ihmisiä saa apua 11 000 sosiaali- ja terveysjärjestöltä. Yksinomaan Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tavoittivat 21 691 apua tarvitsevaa vuonna 2023. Vertaisryhmissä ja kohtaamispaikoissa oli lisäksi 26 533 osallistumiskertaa. Apua saaneiden tuen ja palvelujen suositteluindeksi, NPS oli hieno 84 prosenttia. Valtaosa apua saaneista koki tulleensa arvostavasti kohdatuksi ja hyvinvointinsa parantuneen.
− Nyt on pysähtymisen paikka. Kasvavia hälytysmerkkejä lasten ja nuorten pahoinvoinnista on ollut jo kauan. Ne on otettava vakavasti. Haluamme lasten ja nuorten väkivallan, koulukiusaamisen ja mielenterveysongelmien vähenevän. Niihin on tartuttava eri tahojen tavoitteellisesti yhdessä. Irralliset hankkeet eivät riitä ja lisää selvityksiä ei enää tarvita. Turvallisesta vauva-ajasta ja perheiden tuesta se alkaa, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
Merkittävä osa lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen avusta on järjestöjen tuottamaa ja täysin korvaamatonta juuri tälläkin hetkellä. On erittäin lyhytnäköistä, että tästä avusta ollaan hallitusohjelman mukaan leikkaamassa 100 miljoonaa euroa. Joka neljäs euro katoaisi nykyisestä, mikä merkitsisi sitä, että merkittävä osa järjestöjen avusta ihmisille loppuisi. Järjestöt tarjoavat tukea monenlaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille ja ovat perheiden arjessa tukena jo silloin, kun vielä ei ole olemassa isoja ongelmia. Tätäkin leikkausta oletettavasti kehysriihessä huhtikuun puolivälissä pohditaan.
− Järjestöjen rahoituksesta lasten, nuorten ja perheiden hädän ja lapsiperheköyhyyden lisääntyessä ei ole varaa leikata. Kukaan meistä ei varmasti halua lisää erilaisia lasten ja perheiden tragedioita, Särkelä sanoo.