Poikkeusolot ja eristys ovat aiheuttaneet perheissä stressiä, väsymystä ja pelkoja, lisääntyneitä ongelmia ja riitoja parisuhteissa sekä taloudellista hätää. Tämä selviää Ensi- ja turvakotien liiton verkkokyselystä. Liitto pitää koulujen avaamista perheiden ja lasten kannalta perusteltuna ja tärkeänä ratkaisuna.
Kyselyyn on vastannut tähän mennessä 432 henkilöä. Noin puolet vastanneista arvioi perheensä selvinneen koronakriisin keskellä vielä hyvin, pieni osa heistä kokee kriisin lähentäneen perhettä. Vanhemmat tuovat vastauksissa esiin, että poikkeusolot ja eristys ovat aiheuttaneet perheissä stressiä, väsymystä ja pelkoja sekä parisuhteen lisääntyneitä ongelmia ja riitoja. Vastaajista 43 % kertoo korona-ajan aiheuttamasta psyykkisestä kuormituksesta ja sen aiheuttamista ongelmista.
Toiseksi yleisimmät haasteet liittyvät etätyöskentelyn ja lapsen hoidon yhdistämiseen sekä etätyöskentelyn ja etäkoulun yhdistämiseen. Noin neljäsosa kaikista vastanneista nimeää näihin liittyviä ongelmia. Lasten tarpeiden ja etätyön yhteensovittaminen on tuntunut osassa perheistä lähes mahdottomalta yhtälöltä. Lasten harrastusten ja mielekkään tekemisen sekä kavereiden puute on lisännyt kuormitusta vielä entisestään.
Erityisen kuormittava tilanne on ollut niissä perheissä, joissa on useita eri-ikäisiä lapsia. Perheissä alle kouluikäiset tarvitsevat hoivaa ja seuraa ja koululaiset puolestaan apua koulutehtävistä selviämiseen, kun koulujen käytännöt lasten opiskelun tukemisessa näyttävät kyselyn mukaan vaihtelevan erittäin paljon. Tulosten mukaan erityistä tukea tarvitsevien lasten tuki koululta on vanhempien kokemuksen mukaan jäänyt riittämättömäksi.
“Koulujen avaaminen on hyvä ratkaisu”
− Koulujen avaaminen näyttää tulosten perusteella perheiden psyykkisen kuorman helpottamiseksi hyvältä ratkaisulta. Koulupäivän arkirytmi, kaverit ja turvalliset aikuiset näyttävät nyt tulevan todella tarpeeseen. On hyvin tärkeää saada perheiden kuormitusta vähemmälle, toteaa Riitta Särkelä, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri.
Ensi- ja turvakotien liitto toivoo, että opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö kuuntelevat nyt erityisen tarkasti lasten huolia ja pärjäämistä. Jos lapsen tilanteesta herää huoli, on koulujen henkilöstöllä velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus. Nyt tarvitaan erityistä rohkeutta ottaa puheeksi kodin tilanne ja kysyä pelottaako kotona.
− Kohtaamalla lapset ja ottamalla kotona oleva tilanne puheeksi varmistetaan, että perheiden ongelmat eivät jää perheen sisäisiksi ongelmiksi kesän ajaksi. Kymmenen viikon kesäloma on pitkä aika pelon ja huolien keskellä. Yhteistyö koulun ja lastensuojelun välillä on erittäin tärkeää, muistuttaa Särkelä.
Puolet vastaajista kertoo selviytyneensä kriisistä hyvin ja arvioi pärjäävänsä myös tulevaisuudessa. Haasteet liittyivät kriisitilanteeseen ja sen hellittäessä perheenkin tilanne helpottaa.
Vajaa puolet vastaajista (40 %) arvioi oman selviytymisensä tulevaisuudessa nykyistä heikommaksi. Näin kertovat myös sellaiset vanhemmat, joilla vaikeuksia ei ole ollut aiemmin. Huolestuttavin tilanne on sillä kolmanneksella vastaajista, joilla on ollut vaikeuksia selvitä koronakriisistä ja joilla myös tulevaisuus näyttää ahdistavalta ja pulmat jatkuvat. Näillä perheillä on taustalla kasautuneita ongelmia ja arjen haasteita, joita koronatilanne on syventänyt. Suurimmat huolet liittyvät uupumukseen, perheen keskinäisten suhteiden kärjistymiseen ja siihen, että voimat ovat jo nyt olleet venytettynä äärimmilleen.
Taloudelliseen ahdinkoon tarvitaan nopeita vastauksia
Kyselyn tulokset nostavat esille lapsiperheiden kasvaneen taloudellisen ahdingon. Sitä selittävät perheiden aikuisten kokemat lomautukset ja kasvanut työttömyys. Kolmannes ongelmia tulevaisuudessa ennakoineista vastaajista, ja noin kymmenosa kaikista vastaajista, ennakoi talousvaikeuksiensa lisääntyvän selkeästi.
Pienituloisten perheiden talouksissa ruokamenot ovat lisääntyneet huomattavasi, kun koko perheen ruokailut on koulun, päiväkodin ja työpaikkaruokailujen sijasta järjestetty kotona. Kyselyn vastaukset tuovat näkyväksi sen, miten suuri merkitys kouluissa ja päiväkodissa tarjotulla ilmaisella lounaalla sekä edullisella työpaikkaruokailun mahdollisuudella perheille on. Osa perheistä on saanut ahdinkoonsa ruoka-apua, mutta pysyvä ratkaisu se ei ole.
− Lapsiperheiden taloudellisen ahdingon purkamiseksi tarvitaan nopeita toimia. Muuten lapsiperheköyhyys kasvaa. Yksi nopeasti toteutettava ratkaisu on lapsilisän tilapäinen korottaminen tälle ja ensi vuodelle ja se, ettei lapsilisää oteta tulona huomioon toimeentulotuessa. Kuntien täytyy huolehtia täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta ja KELAlla olla riittävä resurssit selvitä perustoimeentulotuen maksatuksesta säädetyssä 7 vuorokaudessa. Järjestelmän toimivuus täytyy varmistaa, Särkelä listaa.
− Monipuolinen kouluruokailu ei saa kaventua eväspusseiksi ja kesäajan ilmaiset puistoruokailut ovat erityisen tärkeitä tulevana kesänä.
Matalan kynnyksen apu on välttämätöntä ja ehkäisee syvempiä pulmia
Tyypillisimmin kyselyn mukaan lapsiperheissä olisi tarvittu keskusteluapua ja mahdollisuutta purkaa huolia ja ahdistusta. Tarve jutella korostui vastauksissa varmasti myös siksi, että normaalisti tukena olevat lähisuhteet, erityisesti lasten isovanhemmat, eivät nyt voi olla normaaliin tapaan tukena. Kovasti kaivattiin kotipalvelua ja perhetyötä, jotka ovat olleet osassa kunnissa tauolla koronan aikana. Vastaajat kertoivat, että nyt tarve olisi ollut tavallista suurempi ja pettymys oli suuri avun loppumiseen.
− Kuntien valtionosuuksia tulee lisätä selkeästi, jotta ne pystyvät vastaamaan kasvaviin lasten ja lapsiperheiden tarpeisiin, sanoo Särkelä.
Kyselyn mukaan perheet tarvitsevat erityisesti erilaisia matalan kynnyksen palveluita. Järjestöjen chatit saavat yhtenä sellaisena kiitosta helposta saavutettavuudestaan ja saadusta avusta.
− Nyt on erityisen järkevää ja tarpeellista tiivistää kuntien ja järjestöjen yhteistyötä. Yhdessä on helpompi muodostaa selkeämpi tilannekuva perheiden tarpeista ja yhdistää voimat pulmien ratkaisemiseksi. Jotta apua tarvitsevat perheet löytävät järjestöjen avun piiriin, järjestöjen itse ja kunnissa on tehostettava järjestöjen tarjoamasta avusta tiedottamista, Särkelä muistuttaa.
− Jotta kriisistä selvitään, nyt ei ole järkevää säästää usein aika pienistä järjestöjen kunta-avustuksista, joilla paikalliset yhdistykset järjestävät lapsille ja perheille tekemistä tai arkea tukevia ryhmiä ja ehkäisevät näin ongelmien kärjistymistä.
− Valtion talousarviossa tulee täysimääräisesti kompensoida kaikille edunsaajille Veikkauksen tuottojen merkittävä lasku tasapuolisesti järjestöjen toimintaedellytysten ja auttamismahdollisuuksien turvaamiseksi, vaatii Särkelä.
Kyselyyn voi edelleen vastata
Kysely on toteutettu avoimena verkkokyselynä, joka suunnattiin kaikille lapsiperheille. Toukokuun puoleen väliin mennessä kerätyt vastaukset kuvaavat perheiden tilannetta koronakriisin keskellä. Kysely on edelleen auki ja siihen voi vastata Ensi- ja turvakotien liiton verkkosivuilla. Seuraavan kerran kyselyn tuloksista kerrotaan alkusyksystä.
Mitä sinä ajattelet perheesi tilanteesta ja selviytymisestä? Vastaa kyselyyn: Vastaa kyselyyn
Lisätietoja
Ensi- ja turvakotien liiton lapsiperheiden koronakyselyn raportti 19.5.2020, Laajempi kyselyraportti (pdf)
Riitta Särkelä
Pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 636 63
Aki Siltaniemi
Järjestöpäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 367 3447