Ensi- ja turvakotien liiton teettämässä kyselyssä 25 % suomalaisista kertoo, että heidän lapsuuden perheessään turvallisuuden tunne vaihteli. Noin 6 % kokee, että turvattomuutta oli paljon. Suomalaisten kokema turvallisuuden tunne ei ole lisääntynyt aikojen kuluessa, vaan kyselyn nuorin vastaajaryhmä 18–22 on kokenut lapsuudessaan lähes yhtä paljon turvattomuutta kuin vanhin vastaajaryhmä 56–80-vuotiaat.
Lähes joka kolmas lapsi ja nuori kokee Ensi- ja turvakotien liiton tekemän selvityksen mukaan perheessään tai lähisuhteissaan nimittelyä, haukkumista tai uhkailua. Noin kolme prosenttia 18–22 -vuotiaista on usein peloissaan ja joutunut kokemaan henkistä väkivaltaa.
-Vaikka Suomi on aikojen kuluessa vaurastanut, valitettavasti edelleen moni lapsi kokee olonsa turvattomaksi perheessään. Tarvitaan oikea-aikaista ja helposti saatavaa tukea vanhemmuuteen, mutta myös suoraa apua lapsille, jotka ovat kokeneet turvattomuutta ja väkivaltaa, sanoo kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen Ensi- ja turvakotien liitosta,
Koulukiusaaminen nousee vahvasti esiin kyselyn tuloksissa. Vain noin 35 % vastaajista ilmoittaa, ettei kokenut kiusaamista kouluaikoinaan. Noin puolet vastaajista kuvailee, että koulukiusaamista oli joskus ja noin 15 prosenttia sanoo kiusaamista olleen usein. Koulukiusaamisen kokemusten yleisyys ei ole juurikaan vähentynyt siitä, millä tasolla se on ollut kyselyyn vastanneiden vanhempien ikäryhmien aikana, vaikka asiasta paljon puhutaankin.
– Kiusaaminen on väkivaltaa, johon puuttuminen on tärkeää. Nimittely, vähättely ja uhkailu ovat väkivaltaa siinä missä lyönnitkin. väkivallan kokeminen jättää jäljet ja lisää riskiä joutua myöhemmin parisuhdeväkivallan uhriksi. Väkivaltaa kokenut nuori tarvitsee laaja-alaista apua ja tukea. Nuoret tarvitsevat tietoa väkivallan tunnistamiseen ja heille suunniteltuja auttamismuotoja, esimerkiksi verkossa toimivista chat-ryhmistä saa apua; sanoo Muukkonen.
Kyselyn mukaan suomalaisista lähes puolet hakee ensimmäiseksi apua ystäviltään, kun tuntee olonsa turvattomaksi. Auttamisen ammattilaisen puoleen kääntyisi 23 % ja viranomaisen tai poliisin puheille hakeutuisi viidennes.
– Kokemuksemme mukaan varsinkin henkisen väkivallan kohdalla avun saanti koetaan vaikeaksi. Henkistä väkivaltaa on vaikea tunnistaa ja siksi se pääsee jatkumaan liian pitkään. Auttamisjärjestelmä ei usein osaa tarjota apua väkivaltaa – saati henkistä väkivaltaa kokeneille. Asian käsittely kuitenkin auttaa seviytymään. Vertaisryhmään osallistumisesta on usein apua, sillä toisten saman kokeneiden kanssa asioiden läpikäyminen on tärkeä osa selviytymistä, Muukkonen sanoo.
Uusi teos muistuttaa oikeudesta koskemattomuuteen
Helsingin rautatieaseman uuden hotellin työmaalla on tänään paljastettu Mimmit peinttaa -ryhmän uusi teos. Sillä halutaan muistuttaa erityisesti lasten ja nuorten oikeudesta koskemattomuuteen.
– Hotellityömaa sijaitsee yhdellä Helsingin näkyvimmällä paikalla ja halusimme tuoda taidetta piristämään aluetta. Meille oli tärkeää, että teoksessa on mukana myös viesti. Löysimme yhteistyökumppaneiksemme rap-artisti Dilemman ja Mimmit peinttaa -ryhmän, jotka halusivat nostaa teoksessa esiin nimenomaan lasten ja nuorten oikeuden turvalliseen ympäristöön, hotellikiinteistön omistava Exilion Managementin toimitusjohtaja Ari Talja sanoo.
Teoksen inspiraationa on toiminut Dilemman biisi Koskematon, jonka voi kuunnella Spotifyssa.
– Teoksella haluamme muistuttaa, että kiusaamisesta ja henkisestä väkivallasta selviää ja siitä kannattaa puhua. Helppoa se ei ole, mutta valtaosa kiusaamista kokeneista onnistuu kääntämään asian lopulta edukseen ja vahvuudekseen, Mimmit peinttaa -ryhmän Rosa Hultman ja rap-artisti Dilemma sanovat.
Teoksen ovat tilanneet yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liitto, Exilion Management, NCC ja Scandic Hotels.
Keskustelua teoksesta voi käydä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #meeteliel
Ensi- ja turvakotien liiton tilaaman kyselyn toteutti joulukuussa SynoInt internetpaneelina ja siihen vastasi 1000 suomalaista.
Lisätietoja:
Ensi ja turvakotien liitto, kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen, 044 526 5256
Kuvat teoksesta ja artisteihin liittyvät kyselyt: Toni Perez, p. 0400 630 063, s-posti: toni.perez@osg.fi
Kuva: Iiro Rautiainen