Sosiaali- ja terveysministeriölle

Ensi- ja turvakotien liitto kiittää mahdollisuudesta sekä osallistua turvakotilain seurantaryhmään että lausua tästä hallituksen esitysluonnoksesta. Pidämme hyvänä sitä, että esitysluonnos mahdollistaa toi­minnan pitkäjänteisen rahoituksen toistaiseksi voimassa olevien päätösten muodossa ja selkeyttää hallinnollisia ratkaisuja. Myös nykyisen asetuksen mukaisten koulutusedellytysten siirtymäsäännösten säilyttäminen on tärkeä asia, joka esityksessä on huomioitu. Kiitämme niin ikään sitä, että Istanbulin sopimus ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on kirjattu hallituksen esitykseen.

Ensi- ja turvakotien liitto ehdottaa vielä muutamien asioiden tarkistamista esityksen lopulliseen versi­oon. Luonnoksesta poimitut tekstit on esitetty kursiivilla, ja niiden perään on kirjattu ehdotuksemme:

Lain perusteluosa

 2.3.3. Voimassa oleva turvakotilaki

THL:lle kuuluu turvakotitoiminnan valtakunnallinen koordinointi, ja jotta laitos voisi tosiasiallisesti hallin­noida turvakotitoimintaa ja varmistaa laissa asetettujen vaatimusten toteutumisen, sillä tulisi olla riittävät keinot palveluntuottajien ohjaukseen. THL:llä tulisi myös olla tosiasiallinen mahdollisuus ohjata turvakoti­toimintaa ilman, että se on esimerkiksi neuvoteltava erikseen kaikkien palveluntuottajien kanssa kustakin toimintaa koskevasta linjauksesta ja linjausten mahdollisesti edellyttämistä sopimusmuutoksista. (s.9)

Kommentti: THL tekee valtionapupäätöksen, jossa määritellään turvakotipalvelun tuottajalle tietyt ehdot, jolla valtion­avustus myönnetään. Päätökseen ei voi kirjata THL:lle avointa mandaattia puuttua tuottajan toimintaan yksipuolisesti ohjauksellisesti, jollei tuottaja riko valtionapupäätöksen ehtoja. Valtion rahoitus ei voi edel­lyttää, että palveluntuottajan toiminta on THL:n hallinnoimaa. Valtaosa turvakodeista on järjestöjen ylläpi­tämiä ja ne ovat juridisesti itsenäisiä toimijoita, eikä turvakotilailla voi kaventaa järjestöjen päätösvaltaa omasta toiminnastaan, sen johtamisesta ja hallinnoinnista.  Kyse on järjestöjen autonomiasta.

Turvakotitoiminnan kehittämiseen liittyvät linjaukset, esimerkiksi laatukriteereiden kehittäminen ja uudistaminen, tulee tehdä yhteistyössä turvakotitoimintaa ylläpitävien tahojen  sekä lähisuhde- ja perheväkivalta -ilmiöstä asiantuntemusta omaavien valtakunnallisten järjestöjen kanssa. Näin voidaan varmistaa kehittämistyöhön mahdollisimman laaja asiantuntemus. Ensi- ja turvakotien liitolla on lähes 40 vuoden kokemus lähisuhde- ja perheväkivallan vastaisesta työstä ja olemme miellämme kehittämässä toimintaa edelleen.

  1. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Toiminnan yhteiskunnallinen tarpeellisuus ja vaikuttavuus huomioon ottaen on kuitenkin perusteltua, että turvakotipalvelut rahoitettaisiin kokonaan valtionavustuksilla. Tätä tukee myös se seikka, että Istanbulin sopimuksen nojalla valtiolla on velvollisuus huolehtia asianmukaisten ja helposti saavutet­tavien turvakotien perustamisesta riittävässä määrin. (s.13)

Kommentti: Kun vastuu turvakotitoiminnan rahoituksesta on lakisääteisesti valtiolla, ei riski yllättävistä, pakollisista ja täysin turvakotitoiminnan tuottamiseen liittyvistä kuluista saa jäädä yleishyödyllisille toimijoille. Peruste­luissa on syytä mainita, että kokonaisrahoitus sisältää myös turvakotitoiminnan kiinteistön kulut täysimää­räisesti esim. toiminnalta edellytettävät esteettömyyden tai saniteettiti­lojen nykyaikaistamisen remontit.

 Lisäksi lakiin otettaisiin turvakodin henkilöstön kouluttamista koskeva perussäännös. (s. 13)

Kommentti: Tämä lause on syytä poistaa, koska asia poistettiin myös pykälistä.

4.2. Vaikutukset viranomaisten toimintaan 

 Ehdotetussa laissa STM:n tehtäväksi säädettäisiin ainoastaan turvakotitoiminnan yleinen johto ja ohjaus. (s.14)

Kommentti: Ensi- ja turvakotien liitto ehdottaa, että tässä todetaan vain yleinen ohjaus. Nyt ei ole kyse valtion toimin­nasta, vaan valtion rahoittamasta toiminnasta. Valtio ylläpitää koulukoteja ja luonnollisesti siis myös joh­taa niitä – mutta turvakotien johtaminen on tuottajaorganisaation tehtävä.

Kommentteja pykäliin ja niiden yksityiskohtaisiin perusteluihin

 2 §

Pykälän 3 kohdassa määriteltäisiin turvakoti turvakotipalvelua tarjoavaksi sosiaalihuollon yksiköksi, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö ja hänen alaikäiset lapsensa voivat hakeutua tilapäisesti asumaan. (yksityiskohtaiset perustelut, s. 16)

turvakodilla turvakotipalvelua tarjoavaa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköä, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö ja hänen alaikäiset lapsensa voivat hakeutua tilapäisesti asumaan. (pykälät, s. 22)

Kommentti: s. 22 tulee myös olla sosiaalihuollon yksikkö

Asuminen on huono sana kuvaamaan turvakodissa oloa. Ehdotamme molempiin kohtiin sen tilalle ”saa­maan ympärivuorokautista turvaa ja kriisiapua”.

Toisaalta esimerkiksi turva-asuntoja ja turvataloja, joissa ei tarjota psykososiaalista tukea väkivallan uhreille, ei olisi jatkossakaan pidettävä turvakoteina. (yksityiskohtaiset perustelut s.16)

Kommentti: Turva-asunnoissa ja turvataloissa on usein myös psykososiaalista tukea tarjolla – turvakodeista ne erottaa se, että turvakodissa on ympärivuorokautisesti henkilökuntaa. Turvatalot ovat SPR:n nuorten kriisipisteitä moneen muuhunkin asiaan kuin lähisuhdeväkivaltaan.  Ehdotamme lauseen täydennystä: ”Toisaalta esi­merkiksi turva-asuntoja ja turvataloja, joissa ei tarjota psykososiaalista tukea väkivallan uhreille tai joissa ei ole ympärivuorokautisesti henkilökuntaa, ei olisi jatkossakaan pidettävä turvakoteina”.

4 §

Henkilöstön pätevyysvaatimuksista on määrä jatkossakin säätää valtioneuvoston asetuksella (yksityis­kohtaiset perustelut, s.17)

Kommentti: Tässä olisi hyvä mainita, että turvakotiasetuksen 3 §:ssä olevat siirtymäaikaa koskevat säännökset otettaan myös ehdotetun lain nojalla säädettävään asetukseen, vaikka asia tuleekin esiin myös Tar­kemmat säännökset ja määräykset -kohdassa, sivulla 20.

Pykälän 2 momenttiin otettaisiin turvakodin henkilöstön kouluttamista koskeva säännös. Voimassa olevan turvakotilain 9 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan THL:n ja palveluntuottajan välisessä sopi­muksessa on sovittava turvakotihenkilöstölle järjestettävästä koulutuksesta. Lisäksi turvakotiasetuk­sen 2 §:ssä säädetään edellä mainitusti turvakotihenkilöstön kouluttamisesta. (yksityiskohtaiset perus­telut, s. 17)

Kommentti: Koska uuteen turvakotilakiin ei tule säännöstä koulutusten kirjaamisesta sopimukseen, olisi nykyisen lain kohta selkeyden vuoksi hyvä jättää pois, ja siirtyä ensimmäisen lauseen jälkeen suoraan seuraa­vaan kappaleeseen.

Esityksessä ehdotetaan, että THL järjestäisi valtakunnallisesti koulutusta turvakotipalvelujen tuotta­jille. THL on jo tähän asti järjestänyt koulutusta lasten kanssa tehtävästä työstä yhteistyössä muiden tahojen kanssa, ja lähisuhdeväkivallasta ja kriisityöstä kouluttaminen on suunnitteilla. Kouluttamista näistä aihealueista olisi perusteltua jatkaa myös tulevaisuudessa. Lisäksi palveluntuottajan olisi sään­nöksen mukaan huolehdittava riittävän täydennyskoulutuksen, kuten turvallisuuskoulutuksen, järjes­tämisestä henkilöstölleen. (yksityiskohtaiset perustelut, s. 17)

 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestää valtakunnallisesti koulutusta turvakotipalvelujen tuottajille. Lisäksi palveluntuottajan on järjestettävä henkilöstölleen tarpeellinen täydennyskoulutus. (pykälät, s.22)

Kommentti: Ehdotamme, että pykälän asioiden järjestystä muutetaan seuraavasti: Palveluntuottajan on järjestet­tävä henkilöstölleen tarpeellinen täydennyskoulutus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestää valta­kunnallisesti koulutusta turvakotipalvelujen tuottajille.

Vastaava muutos tarvitaan myös perusteluihin, ja lisäksi yhteistyö muiden palvelujen kanssa ulotettai­siin tulevaan toimintaan: Palveluntuottajan olisi säännöksen mukaan huolehdittava riittävän täyden­nyskoulutuksen, kuten turvallisuuskoulutuksen, järjestämisestä henkilöstölleen. THL järjestäisi valta­kunnallisesti koulutusta turvakotipalvelujen tuottajille yhteistyössä muiden tahojen kanssa. THL on jo tähän asti järjestänyt koulutusta lasten kanssa tehtävästä työstä, ja lähisuhdeväkivallasta ja kriisi­työstä kouluttaminen on suunnitteilla. Kouluttamista näistä aihealueista olisi perusteltua jatkaa myös tulevaisuudessa.

Lue koko lausunto