Ensi- ja turvakotien liitto, ETKL, pitää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta välttämättömänä yhdenvertaisen palvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja perusoikeuksien toteutumiseksi. Olemassa olevien ongelmien ratkaiseminen edellyttää järjestämisvastuun siirtämistä nykyistä vahvemmille toimijoille, mihin järjestämisvastuun siirtäminen maakunnille voi vastata.
ETKL ilmaisee huolensa siitä, että osan maakuntien osaamis- ja taloudellinen kantokyky voi olla tehtyjen arvioiden mukaan liian pieni sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja samanaikaisen maakuntahallinnon uudistamiseen liittyvistä velvoitteista selviämiseksi.
Valinnanvapauteen liittyvien säädösten puuttuminen kokonaisuudesta vakava ongelma
Ensi- ja turvakotien liitto suhtautuu sinänsä valinnanvapauden lisäämiseen erityisesti peruspalveluissa myönteisesti. Valinnanvapauden toimivuus tulee edellyttämään mittavaa palvelunohjausta ja valvontaa, jotta erilaisissa elämäntilanteissa olevat, myös vähäresurssiset palvelunkäyttäjät voivat valinnanvapauttaan käytännössä toteuttaa.
ETKL pitää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvän lainsäädännön arvioinnin ja siihen annettavan lausuntomahdollisuuden kannalta erittäin vakavana puutteena sitä, että uudistuksen kokonaisuudesta puuttuu lausunnon antamisen vaiheessa kokonaan valinnanvapauteen liittyvä säännöstö. Puute tekee käytännössä mahdottomaksi arvioida palvelujen käyttäjien ja erityisesti monenlaista palvelua tarvitsevien palvelun käyttäjien kannalta uudistusta ja sen vaikutuksia.
Ensi- ja turvakotien liitto esittääkin, että hallitus luopuisi valinnanvapauden toteuttamisen tavoitteesta laajasti uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa. ETKL ehdottaa, että uudistus toteutettaisiin kahdessa vaiheessa alkuperäisen ajatuksen mukaisesti siten, että ensin toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen laajemmalle ja kantokykyiselle taholle, maakunnille ja hyvin rajatusti valinnanvapaus esimerkiksi palvelusetelin käyttöä laajentamalla ja henkilökohtaisen budjetin avulla. Näin toimien valinnanvapauden laajentaminen jäisi toteutettavaksi myöhemmin hallitusti.
Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtiöittämisvelvoitteesta tulee luopua
Ensi- ja turvakotien liitto pitää julkisten palvelujen yhtiöittämisvelvoitetta uudistuksen sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden toteutumisen ja erityisesti vakavissa vaikeuksissa olevien lapsiperheiden kannalta vakavana riskinä ja vaatii yhtiöittämisvelvoitteesta luopumista. Yhtiöittämisvelvoite synnyttää monimutkaisen palvelurakenteen. Jos siitä luovutaan, myös maakunnan palvelulaitos erillisenä organisaationa tulee tarpeettomaksi.
Myös tässä ETKL näkee elinkeinopoliittisten tavoitteiden sivuuttavan uudistuksen sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet. Kansalaisten kannalta olisi reilua, että avoimesti tunnustettaisiin, että kyse on hallituksen poliittisesta valinnasta ja em. muista intresseistä eikä sitä yritettäisi keinotekoisesti perustella muilla tekijöillä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tulisi vasta tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollistaa joustavat uudenlaiset tuottamisen tavat. Julkisten palvelujen yhtiöittämisvelvoite ei tue sitä, vaan päinvastoin betonoi palvelun tuottamista perinteiseksi eikä luo mahdollisuuksia tulevaisuuden vaatimille joustaville toimintatavoille.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistaminen myönteistä
Ensi- ja turvakotien liitto pitää välttämättömänä, että kuntien vastuulle jäävässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävässä otetaan huomioon erilaiset yhdistykset ihmisiä lähellä olevana osaamisresurssina sekä selkiytetään ja määritellään se, että paikallisesti kunnissa toimivien yhdistysten toiminta-avustukset ja toiminnan tarvitsemat tilat tulevat turvatuiksi ja kuuluvat jatkossakin kuntien vastuulle.
ETKL pitää tärkeänä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kuntien vastuuta ja maakunnan vastuuta selkiytetään hallituksen esityksiä paremmin. Laaja-alainen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (promootio) kuuluu luontevasti kunnille. Ehkäisevien palvelujen eri muotojen (preventio) sijoittuminen kokonaisuuteen ja niiden rahoitusvastuu tulisi kuitenkin olla selkeästi maakunnan vastuulla. Maakuntien tulisi ehkäisevissä palveluissa hyödyntää järjestöjen vertais- ja vapaaehtoistoimintaa ammatilliseen toimintaan yhdistyvänä tukena. Rajanveto näiden kahden vastuutahon välillä on kuitenkin vaikea ja vaatisi hallituksen esityksiin nähden täsmennystä. Lisäksi tarvitaan konkreettisia asioita, jotka ovat molempien vastuulla, jotta rajapinnan ylittämisestä syntyisi kokemusta. Voisiko esimerkiksi suunnitellut perhekeskukset toimia tälläisena?
Uudistuksen valmisteluun liittyen maakunnista on kantautunut huolestuttavia viestejä siitä, että ehkäisevä palvelu, joka sisältää vertais- tai vapaaehtoistoimin-nan elementtejä (preventio) ei kuuluisi maakunnan vastuulle, vaan jäisi kuntiin. Edellä todettu linjaus kaventaisi merkittävästi järjestöjen asemaa palvelun ja tuen tarjoana ja saattaisi järjestöt eriarvoiseen asemaan yrityksiin nähden maakunnissa. Järjestöjen vahvuus on se, että ne yhdistävät vertaisosaamista ja ammatillista osaamista ja sitä kautta syntyy vaikuttava ja hyviä tuloksia tuottava palvelukokonaisuus.