Vauva-arkea ja vanhemmuutta voivat haastaa pulmat sosiaalisissa suhteissa, vaikeudet toiminnanohjauksessa, keskittymisessä tai tarkkaavaisuudessa sekä tunteiden säätelyssä. Nepsy-oireet, kuten ADHD ja autismikirjon piirteet, voivat vaikuttaa jaksamiseen, rutiinien luomiseen ja tunneyhteyden rakentamiseen vauvan kanssa. Neurologista monimuotoisuutta tunnistetaan yhä paremmin ja on tärkeää, että vauvan vanhemmat saavat tukea selviytyäkseen vauva-ajasta. Vauvafoorumi kokoaa vauvaperheitä kohtaavia ammattilaisia Jyväskylään 20.-21.11. syventämään ymmärrystä teemasta.
Vauvan tulo mullistaa vanhemman totutut tavat ja lisää vanhemman stressiä. Vanhemmille, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä, kuten ADHD tai autisminkirjo, vauva-arjen hallinta voi tuottaa vielä erityisiä lisähaasteita. Haasteet voivat näyttäytyä moninaisina.
– Aikuinen on usein löytänyt itselleen sopivia tapoja arjen hallintaan, mutta vauvan synnyttyä uudessa elämäntilanteessa omat tututkin piirteet tulevat uudella tavalla esille, kertoo vastaava sosiaalityöntekijä Ida Halme, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:stä.
– Neurologisista haasteista puhutaan paljon ja oireita tunnistetaan yhä paremmin. Myönteistä on, että myös erilaista tukea löytyy aiempaa enemmän. Teemat puhuttavat vanhempia. Nepsy-piirteiden tuomia haasteita ratkotaan yhä enemmän kun kohtaamme vanhempia palveluissamme.
Vauvat hyötyvät säännöllisistä ja johdonmukaisista rutiineista, mutta niiden ylläpitäminen voi olla haastavaa esimerkiksi ADHD-oireista kärsivälle. Vauvan heräilyt, ruokailut ja intensiivinen hoito voivat rasittaa vanhemman jaksamista ja sietokykyä erityisesti silloin, jos vanhemman keskittyminen tai stressinhallinta on haastavaa. Aistiyliherkkyys voi vaikuttaa siihen, miten vanhempi reagoi esimerkiksi vauvan itkuun tai kosketukseen. Läheisyys ja ärsykkeet voivat tuntua ylivoimaisilta. Vauvan viestejä voi olla myös vaikea tulkita. Sopeutuminen jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin voi tuntua hyvin vaikealta.
– Jokainen perhe on ainutlaatuinen eikä pulmiin aina tarvitse löytyä selkeää syytä. Keskustelun ja tutustumisen myötä voikin sitten tulla esiin, että erilaiset neurologiset piirteet vaikuttavat taustalla. Kun vanhempi tuntee omat haasteensa, löytyy keinotkin nopeammin. Jokaisella vanhemmalla on myös vahvuuksia, joiden tunnistaminen on vielä tärkeämpää, Halme muistuttaa.
– Ja arkea helpottavia keinoja eri tilanteisiin meiltä löytyy runsaasti.
Käytännön tuki voi olla arjen kaaoksen hallinnan keinojen löytämistä, tukea tunteiden tunnistamiseen ja niiden sanoittamiseen tai esimerkiksi hetkellistä käytännön apua. Vauva tarvitsee johdonmukaisesti toimivan vanhemman.
Neuropsykiatriset oireet ovat usein myös perinnöllisiä. Kun vanhempien ymmärrys omista haasteista ja pulmakohdista kasvaa, he voivat myös tukea lapsiaan kasvun eri vaiheissa.
Vauvafoorumi 2024 teemana on vanhemman neuromonimuotoisuus. Foorumin teema on noussut arjen työn tarpeista ja siitä, että nepsy-piirteet puhuttavat vanhempia yhä enemmän. On myös havaittu, että vanhemmat tarvitsevat tukea ja ammattilaiset lisää ymmärrystä näistä haasteista. Vauvafoorumi 2024 järjestetään Jyväskylän Palviljongissa 20.-21.11.2024.
Vauvaperheet jäävät liian yksin vaikeuksien kanssa
On tärkeää, etteivät vanhemmat jää yksin pulmien kanssa, vaan saavat ajoissa apua. Vanhemman voimavarojen ehtyminen ja jatkuva kohtuuton stressi voi olla haitallista vauvalle ja voi tehdä vauva-ajasta ilotonta. On myös tiedossa, että vauvan äideistä joka viides ja isistä 10% kärsii mielenterveyden haasteista odotus ja vauva-aikana.
– Ensi- ja turvakotien liiton tekemän selvityksen (2023) mukaan vauvaperheet jäävät liian yksin vaikeuksien kanssa. Vanhempia kuormittaa yksinäisyys, jaksamisen pulmat ja erilaiset mielenterveyden haasteet, kertoo erityisasiantuntija Tanja Henttonen Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Vauvaperheet eivät tiedä palveluista tai saa apua, vaikka pyytäisivät.
Kyselyssä vanhemmat toivat esiin, että heidän huoliaan ei oteta vakavasti ja he jäävät yksin pulmien kanssa. ETKL:n kyselyyn vastanneista perheistä puolet tarvitsee läheisten lisäksi ammattilaisen apua, mutta kolmannes avun tarvitsijoista jää ilman tarvitsemaansa tukea. Vanhempien kokemus toistuvasta ahdistuksesta oli vastausten perusteella yleistä. Kolmasosa (30 %) vastaajista koki ahdistusta usein tai koko ajan. Odottajista neljännes (26 %) raportoi tuntevansa ahdistusta usein tai koko ajan. Reilu kolmasosa (36 %) vastaajista oli uupuneita usein tai koko ajan.
Vanhemmat toivovat, että tieto erilaisista palveluista olisi paremmin tarjolla. Matalan kynnyksen avusta ei löydy tietoa eikä sitä aktiivisesti esimerkiksi neuvolassa tarjota. Joskus pieni apu, vaikkapa unineuvonta, voi auttaa vaikeimman hetken yli eivätkä pulmat pääse kärjistymään. Vanhemmille tulisi tarjota raskausaikana aktiivisesti tietoa erilaisista tuen muodoista.
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry auttaa perheitä monipuolisesti
Vauvaperheohjaus on maksutonta, kaikille pikkulapsiperheille avointa tukea. Vauvaperheohjauksessa tuetaan vanhempien jaksamista ja autetaan vauvan uni- ja vuorokausirytmin löytymisessä, kun vauvan yöheräily ja itkuisuus uuvuttavat.
Usein yhteydenoton syynä on synnytyksen jälkeisen alavireisyyden jatkuminen ja vanhemman uupumus. Työntekijämme tekee myös kotikäyntejä tai hänelle voi soittaa nimettömästi. Yhdistyksen vauvaperheohjauksessa on lokakuun loppuun mennessä autettu 99 asiakasta ja 45 perhettä. Apua hakevien perheiden määrä on kasvussa.
Yhdistyksestä voi saada myös vapaaehtoisen doulan tueksi vauvan odotukseen ja synnytykseen silloin, kun perheellä on erityisen tuen tarve.
Ensikoti on tarkoitettu vauvaperheille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista tukea. Ensikodin tukea tarvitaan, kun vanhempi on psyykkisesti tai fyysisesti sairas, perhettä on kohdannut äkillinen kriisi, tukiverkostot ovat vähäiset tai vanhempi on hyvin nuori. Ensikodissa tuetaan perheitä vanhemmuudessa ja vauvaperheen arjen hallinnassa. Ensikodissa on lokakuun loppuun mennessä ollut 58 asiakasta ja 22 perhettä.
Lisätietoja:
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry
Ida Halme, Vastaava sosiaalityöntekijä
p. 050 5669 539
Ensi- ja turvakotien liitto
Tanja Henttonen, Vaativan vauvatyön erityisasiantuntija
p. 0400 225 583
Lue myös
Kuva: Tiuku Pennola