Sivuilta löytyvät materiaalit on tarkoitettu lapsia ja perheitä kohtaaville ammattilaisille, jotka kaipaavat sopivia menetelmiä, välineitä ja ideoita tapaamisen tueksi.
Ideat ja menetelmät sopivat kaikkeen yhdistystemme lapsityöhön esimerkiksi ensikodeissa, päiväryhmissä, turvakodeissa tai tapaamispaikoissa. Hyväksi havaittuja menetelmiä voi vapaasti käyttää myös muissa kohtaamisissa lasten kanssa. Ideoita ja menetelmiä on testattu, käytetty tai kehitetty yhdistystemme lapsityössä vaikeissa elämäntilanteissa olevien perheiden parissa.
Onko sinulla hyvä lasten kanssa työskentelyä tukeva väline tiedossa? Kuvaa se oheisella lomakkeella ja jaa myös muiden käyttöön.
Odotusajan työskentely
Odotusajan työskentelyllä pyritään tukemaan äitiä ja vanhempia vanhemmuudessa ja siihen kasvamisessa. Työskentelyn avulla koetetaan myös luoda mielikuvien avulla yhteys tulevaan vauvaan.
Odotusajan työskentelyssä on kaksi osa-aluetta, joiden kautta voidaan lähestyä vanhemmuuteen kasvua. Ensimmäinen osa-alue on käsitys itsestä vanhempana: omat hoivakokemukset, kyky kuvitella itsensä äitinä/ isänä. Toinen osa-alue on kuvitelmat vauvasta: millainen vauva on, mitä odotuksia vauvalle, ovatko ajatukset vauvasta negatiivisia vai positiivisia.
Lauluja masuvauvalle
- Vauva oppii tunnistamaan äidin äänen jo kohdussa. Pelkän puheen lisäksi masuvauva kuuntelee mieluusti äidin lauluääntä.
- Masuvauvalle laulaminen edistää äiti-lapsi -vuorovaikutussuhteen syntymistä. Jo kuudennellatoista viikolla oleva vauva pystyy kuulemaan meitä.
- Masuvauvalle vanhempien äänet eivät tarkoita ainoastaan erillistä kuuloaistimusta. Vauva tuntee musiikin koko kehon läpäisevänä värähtelynä.
- Kuulo- ja kosketusaistimus ovat hyvin lähellä toisiaan ja niin masuvauva voi äidin äänen kautta tuntea tavallaan äidin kosketuksen.
- Masuvauva oppii myös tunnistamaan kohdussa kuulemiaan lauluja ja melodioita.
- Kun syntyneelle vauvalla sitten lauletaan kohdusta tuttua musiikkia, luovat laulut ja äänet hänelle turvallisuuden tunnetta
Kirje syntyvälle vauvalle
- Voit kertoa kirjeessä, millaiseen perheeseen vauva on tulossa
- Kirjeeseen voit myös piirtää vauvalle kuvan tai vaikka sukupuun
- Kirjeen voi säästää ja antaa lapselle myöhemmin
Vauvan rytmin ja liikkeiden seuranta
- Seuraa vauvan liikkeitä. Milloin nukkuu? Milloin on aktiivinen?
- Miltä liikkeet tuntuvat?
- Mitä tunteita vauvan vuorovaikutus herättää?
- Mistä tiedät, onko vauva hereillä?
Raskauden herättämät tunteet
- Onko raskaus ollut toivottu?
- Miltä raskaus tuntuu?
- Millaista on olla raskaana?
- Miten kumppanisi on suhtautunut raskauteen?
- Millaista tukea olet saanut kumppaniltasi? Mitä toivoisit häneltä?
- Millainen on ollut mielialasi raskauden aikana?
Dokumentti kuvaa neljän vauvan tarinan syntymästä ensimmäisiin askeleihin asti neljässä maassa: Namibiassa, Mongoliassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa.
Dokumenttielokuva tuo esiin neljä hyvin erilaista kulttuuria hauskalla ja koskettavalla tavalla vauvojen yhden vuoden ajasta. Elokuvan kautta voi perheiden kanssa käydä läpi varhaista vuorovaikutusta, eri kulttuureja, erilaisia tapoja olla lapsen kanssa, odotusta, synnytystä, vauva-aikaa. Elokuvan avulla voidaan yhdessä miettiä kuinka vauvat tarvitsevat hyvin samanlaisia asioita kulttuurista huolimatta; ravinto, nukkuminen, puhtaus ja läheisyys.
Materiaalit
Babies-dvd, tilattavissa osoitteessa: cdon.com
Kesto
76 min, katsomista voi jakaa pienempiin osiin.
Huomioi
Elokuvassa äänimaailma rakentuu musiikkiin, vauvojen ääntelyyn ja äitien jokelteluun, mitkä tuovat kiinnostavaa sisältöä.
Toimi näin
Elokuvaa voi katsoa myös lasten kanssa. Katsomisen jälkeen voi keskustella elokuvan herättämistä ajatuksista: mikä herätti pohtimaan, oliko joku uutta tai mikä oli tuttua, mitä jäi ihmettelemään.
Vauvat (0-2 v.)
Hieronta rentouttaa, rauhoittaa, parantaa unta ja helpottaa esim. vatsakipuja. Hieronnalla voi vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta katseen, kosketuksen ja puheen kautta.
Kosketus auttaa vauvaa hahmottamaan itsensä. Vauva oppii kosketuksen avulla ymmärtämään oman kehonsa rajat ja erottamaan jäseniä toisistaan. Näin hieronta tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä.
Kun äiti imettää, ei isälle jää paljoakaan tekemistä pienen lapsen kanssa. Vauvahieronta on yksi vauvanhoidon alue, jonka isä voi ottaa hoitaakseen. Näin myös isä pääsee tutustumaan aikaisessa vaiheessa lapseensa.
Materiaalit
Rasvaa tai öljyä, paperia pyyhkimiseen, rauhallista musiikkia
Kesto
10–15 min
Huomioi
Tärkeää ei niinkään ole oikeaoppinen hieronta vaan läheisyys ja vuorovaikutus. Aikuisten hieromisesta poiketen vauvoja ei sovi rusautella kovinkaan voimallisesti. Vauvahieronta perustuu enemmän hellimiselle ja sivelemiselle kuin tyypilliselle lihashieronnalle.
Toimi näin
Vauvaa voi hieroa päästä, jaloista, käsistä, vatsasta tai selästä. Vatsaa ja selkää voi hieroa koko kämmenellä suurin liikkeen. Jalkoja ja käsiä voi vaikka leipoa kuten pullataikinaa. Myös lypsävät liikkeet sopivat sekä jalkoihin että käsiin. Valoja himmentämällä voi luoda rauhoittavaa tunnelmaa.
Hierontaohjeet: http://www.terve.fi/vauvaika/vauvahieronta-antaa-paljon
Rentouttaa ja rauhoittaa lapsia sekä vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutus katseen ja kosketuksen kautta.
Materiaalit
Silkkihuiveja, höyheniä, peittoja, rauhallista musiikkia, himmeät valot
Kesto
- Niin kauan kuin lapset jaksavat; usein lapset nauttivat tästä ja jaksavat yleensä hyvinkin kauan, jopa 30 min.
Huomioi
Katsekontakti lapseen, ei puhetta, rauhallinen tunnelma.
Toimi näin
Pyydä lapsi/lapset lattialle peiton päälle makaamaan. Laita peitto myös päälle. Laita soimaan rauhallista musiikkia ja valot himmeälle. Pyydä vanhempaa istumaan lattialle lapsen lähelle. Heilutelkaa vanhemman kanssa erivärisiä silkkihuiveja lapsen yllä. Silkkihuivi voi välillä koskettaa esim. lapsen hiuksia.
Vaihtakaa jossain vaiheessa silkkihuivin tilalle höyhen. Silitelkää sillä lapsen kasvoja ja käsiä, taas niin, ettei kutita liikaa. Voit pujotella höyhenen kanssa niin, että se menee lapsen sormien lomitse. Lopuksi voitte vielä hieroa lapsen käsiä ja jalkoja tai silitellä selkää.
Värileikin ajatuksena on värien moniaistinen kokemuksellisuus ja elämyksellisyys, vuorovaikutuksellinen työskentely, hetkessä oleminen sekä toimijalähtöisyys. Värikylpy-metodia on mahdollista soveltaa eri-ikäisille ja erilaisiin toimintaympäristöihin. Päämäärä ei ole suorituksessa eikä tehokkuudessa, vaan aistimisessa ja kokemisessa.
Materiaalit
Suuri sinisävyinen kangas
Sinisiä höyheniä
Suuri punasävyinen kangas
Punaisia villalankakeriä
Akvarellipaperia
Maalarinteippiä
Pesusieni ja lämmintä vettä
Kylmiä jäisiä mustikoita
Viileää paksua mustikkamehua
Lämpimiä punaisia puolukoita
Perunajauhoa
Kesto
Alkujärjestelyihin ja loppusiivoukseen menee yleensä eniten aikaa. Itse toiminta kestää noin 30 min.
Huomioi
Kaikkia ohjeissa annettuja materiaaleja ja käyttöideoita ei tarvitse toteuttaa. Jo se riittää, että on esimerkiksi akvarellipaperia ja soseita, joita voi maalailla sormilla ja pensseleillä.
Toimi näin
Laita suuri sininen kangas lattialle niin, että se muodostaa kumpuilevan, pötköteltävän ja möngittävän maiseman. Maisemassa voi leikkiä kevyillä sinisillä höyhenillä puhallellen niitä ilmaan, kutitellen ja sivellen vauvaa. Nosta punasävyinen suuri kangas hulmuamaan ylös ja alas. Vauvat ja vanhemmat voivat makoilla, liikkua ja leikkiä kankaiden muodostamassa maisemassa.
Heittele maisemaan punaisia villalankakeriä ja tässä vaiheessa voit laskea myös punasävyisen kankaan maahan sinisen kankaan päälle ja kerätä höyhenet pois. Vauvat ja vanhemmat voivat nyt leikkiä punaisella värillä heitellen, vieritellen ja purkaen lankakeriä, kieputtaa lankaa varpaiden välistä ja kutitella korvan takaa. Pyydä vanhempia ja vauvoja asettumaan omille paikoilleen maalauspohjien luo. Maalauspohjina toimii parhaiten akvarellipaperi teipattuna lattiaan. Kastelkaa akvarellipaperit märän sienen kanssa ja tuo märille, lämpimille maalauspohjille jäisiä mustikoita paineltavaksi, puristeltavaksi ja maalattavaki. Voit lorauttaa paperille vielä viileää mustikkamehua ja antaa lämmintä vettä, jolla on hyvä sulatella marjoja sekä lämmitellä käsiä ja varpaita. Tuo maalauspohjille myös lämpimiä puolukoita ja anna vanhmepien ja vauvojen vuorotella lämpimien ja kylmien materiaalien kanssa. Tuo märän vastapainoksi ja kosteuden imeyttäjäksi maalauspohjalle vielä silkkimäistä perunajauhoa.
Keinuminen kankaan sisällä voi joko rauhoittaa tai aktivoida lasta riippuen vauhdista ja ympäristötekijöistä. Se voi olla iloinen, riehakas ja vauhdikas leikki tai se voi auttaa lapsen mieltä, kehoa ja vireystilaa rauhoittumaan. Lapsi saa kehollisen kokemuksen liikkeestä ja oman kehon rajoista tiiviisti kankaan sisällä.
Materiaalit
Lakana, huopa, viltti tai iso kangas, joka on sen muotoinen, että kaksi aikuista saa sen päistä kiinni ja se muodostaa ”riippukeinun”, johon lapsi voi asettua.
Kesto
Osallistujien päätettävissä, etukäteisvalmisteluja ei tarvita.
Huomioi
Varmista, että tila ja materiaali ovat lapsen kannalta turvalliset, eikä lapsi keinutettaessa osu esimerkiksi seiniin tai esineisiin. Älä myöskään nosta keinuvaa lasta liian korkealle, mikäli lapsi äkillisesti käy itse kiipeämään keinusta pois.
Toimi näin
Lakana asetetaan lattialle esimerkiksi pehmeän maton päälle ja lapsi asettuu selälleen keskelle lakanaa. Kaksi aikuista ottaa lakanan molemmista päistä kiinni ja kiristää päistä vetäen niin, että lakana nousee ilmaan. Aikuiset keinuttelevat lasta puolelta toiselle. Riippuen keinun koosta, lapsen kanssa voi ylläpitää katsekontaktia ja sensitiivisesti liittyä lapsen ilmeisiin ja tunnereaktioihin. Leikkiin sopivat myös laulut ja musiikki, esimerkiksi lastenlaulut. Aikuinen voi myös itse laulaa joko lasta rentouttavia tai aktivoivia lauluja.
Lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta tukevaa hetki, jossa ei vaadita erityistaitoja. Sopii hyvin tunnelman kohottamiseen. Tämän toteuttaminen yleensä nostaa vireystasoa ja soveltuu esimerkiksi toimintahetken aloittamiseen tai puoleen väliin.
Materiaalit
Höyheniä tai kevyitä huiveja. Silkkihuiveja käyttäessä, huiveja heitetään ilmaan puhaltamisen sijaan.
Kesto
5- 10 minuuttia
Huomioi
Lapsen ja vanhemman välille on tarkoitus luoda mukava, lämminhenkinen ja positiivinen yhdessäolon hetki. Jokaiselle vanhempi-lapsi parille on hyvä olla tilaa liikkua tilassa. Kyseessä ei ole kilpailu tai suoritus. Vanhempaa voi myös opastaa seuraamaan lapsen aloitteita.
Toimi näin
Ohjaaja opastaa vanhempia asettumaan lapsen kanssa istumaan tilassa, niin, että on jonkin verran tilaa ympärillä. Vanhempi voi ottaa lapsen syliinsä istumaan tai vanhempi ja lapsi voivat istua vastakkain lattialla. Ohjaaja jakaa jokaiselle parille höyhenen / silkkihuivin. Vanhempi aloittaa puhaltamalla höyhenen ilmaan / heittämällä huivin ilmaan ja jatkaa höyhenen pudottua lattialle ilmaan puhaltelua.
Lasten reaktiot voivat vaihdella: joku yrittää ottaa höyhentä kiinni, joku istuu paikallaan ja ihastelee, joku lapsi haluaa itse kokeilla höyhenen puhallusta. Vanhempaa voi rohkaista seuraamaan lapsen aloitteita asiassa. Vanhempi voi yhdessä lapsen kanssa ihastella höyhenen / huivin lentoa ja kulkua. Taustalle voi laittaa musiikkia soimaan.
Tunnustellaan käsin erilaisia Taikapussiin piilotettuja materiaaleja ja esineitä. Lapsesta on jännittävä tunnustella esineitä pussissa. Menetelmän avulla voi harjoitella vuoron odottamista, herkistetään tuntoaistia ja uskaltamista.
Materiaalit
Taikapussi ja esineitä, jotka ovat erilaisia pintamateriaaleiltaan, väreiltään, kooltaan ja rakenteeltaan: esimerkiksi käpyjä, palloja, kankaita, pumpulia, höyheniä.
Kesto
n. 10-20 minuuttia riippuen ryhmän koosta
Toimi näin
Pyydä lasta istumaan vanhemman sylissä tai vieressä ja kaikki parit ovat piirissä. Kerro lyhyesti, mitä on tarkoitus tehdä yhdessä. Kierrä Taikapussin kanssa pari kerrallaan eteenpäin tai laita Taikapussi kiertämään piirissä.
Kukin lapsi vuorollaan nostaa yhden esineen pussista esille. Jos lapsi ei halua nostaa, niin vanhempi voi auttaa. Yhdessä ihastellaan ja tarkastellaan, millainen esine pussista nostettiin esille. Esineen voi laittaa kiertämään piirissä, niin että jokainen voi vuorollaan kokeilla esinettä. Taikapussi kierros päättyy, kun jokainen pari on saanut nostaa yhden esineen esille.
Taaperot ja leikki-ikäiset (3-6 v.)
Vanhemmat miettivät lapsensa luonteenpiirteitä, ihania asioita omassa lapsessa ja tekevät niistä kukan.
Materiaalit
Kartonkia eri väreissä, sakset, liimaa, tusseja.
Kesto
Noin 15–30 min.
Huomioi
Jos vanhemmalle on vaikeaa keksiä lapsestaan hyviä puolia tai kertoa lapsen luonteenpiirteistä, on hyvä auttaa häntä hieman. Voit esimerkiksi kysyä, missä lapsi on taitava, mikä hänessä on suloista tai miltä hän näyttää.
Toimi näin
Pyydä vanhempaa piirtämään kartongille iso kukka, jolla on isot terälehdet. Pyydä sitten vanhempaa kirjoittamaan terälehdille niin monta ihanaa asiaa kuin hän lapsestaan keksii, esim. kaunis, hauska, taitava piirtämään, iloinen, hassuttelija, rakas. Voitte keskustella näistä ihanista asioista ryhmän kesken. Kannusta vanhempia kertomaan näistä erityisesti lapselleen.
Toiminnallisten välineiden kautta lasten on usein helpompi tunnistaa tunteitaan ja säädellä tunnetilojaan. Käsinuket voivat olla yksi tällainen menetelmä. Lasta voi houkutella käsinuken kautta puhumaan tunteistaan, jolloin lapsi ikään kuin ulkoistaa omia tunteitaan käsinukkeen. Käsinukkien kanssa voi myös esitellä itsensä, tutustua toisiinsa tai esimerkiksi opetella suomen kieltä.
Materiaalit
Käsinukkeja tai pehmoeläimiä
Kesto
Tilanteen mukaan. Käsinukkeja voi käyttää myös lyhytaikaisesti muun toiminnan ohessa.
Huomioi
Kuulostele lapsen olotilaa, jos lapsi ahdistuu tunteiden käsittelyn aikana, siirry tavalliseen käsinukkeleikkiin.
Toimi näin
Voitte leikkiä esimerkiksi siten, että sekä sinulla että lapsella on oma käsinukke. Sinun käsinukkesi kysyy ja lapsen käsinukke vastaa. ”Hei olen Maija ja asun Suomessa. Olen 10 vuotta”. Tai: ”Hei, oletko sinä surullinen? Miksi olet surullinen?” Lapset lähtevät yleensä helposti tähän leikkiin.
Toimii hyvin ryhmän lopettamiseen.
Materiaalit
Leikkivarjo sekä peittoja tai patjoja lattialle
Kesto
Noin 5-10 min.
Huomioi
Tunnelman tulee olla rauhallinen. Lapset villiintyvät tässä helposti, joten on hyvä selittää aluksi, että tarkoitus on maata rauhassa varjon alla. Myös aikuisille on hyvä mainita, etteivät he puhuisi toiminnan aikana. Varjon heiluttamiseen tarvitaan vähintään kaksi henkilöä.
Toimi näin
Laita lattialle peittoja/patjoja tms, joiden päällä lasten on lämmin ja mukava maata. Himmennä valoja. Laita soimaan rauhallista musiikkia. Pyydä työkaveriasi tai joitain vanhemmista auttamaan varjon heiluttamisessa. Osa vanhemmista voi mennä lasten kanssa lattialle. Voit pyytää heitä ottamaan lapsensa kainaloon ja silittämään lasta rauhassa. Heiluta varjoa ylös ja alas hyvin rauhallisesti. Musiikin lopuksi kaikki varjon heiluttajat voivat rientää lasten luokse varjon alle.
Saippuakuplia voidaan käyttää erilaisissa tilanteissa ja monenlaisiin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi lasten hauskuuttamiseen, tunnelman piristämiseen, ujojen rohkaisemiseen, rauhoittumiseen tai motoriikan harjoitteluun.
Materiaalit
Saippuakuplia
Kesto
Niin kauan kuin lapset jaksavat.
Huomioi
Saippuapurkit kaatuvat helposti, joten on hyvä varoa arkoja pintoja. Toimii parhaiten ulkona.
Toimi näin
Erilaisia toimintatapoja:
– Anna jokaiselle oma saippuakuplapurkki. Anna puhallella vapaasti.
– Pyydä lapsia istumaan lattialle. Puhalla kuplia jokaiselle lapselle vuorollaan. Sano lapsen nimi ennen puhaltamista. Vain tämä lapsi saa rikkoa saippuakuplan. Ideana on oman vuoron odotuksen opettelu.
– Pyydä lapsia istumaan lattialle. Puhalla kuplia vain silloin kun lapset ovat paikallaan ja hiljaa. Ideana on hiljaisuuden ja rauhoittumisen harjoittelu.
Hienomotoriikan tukeminen ja luovuuteen rohkaiseminen. Taikataikina voi toimia myös terapeuttisena elementtinä, jolloin lapsi voi vain tunnustella ja puristella taikinaa.
Materiaalit
6 desilitraa vehnäjauhoja, 3 desilitraa suolaa, 3 desilitraa kylmää vettä, 2 ruokalusikallista ruokaöljyä
Kesto
45 min–1,5 h
Huomioi
On hyvä ohjata vanhempia tukemaan lapsiaan siinä, mitä he tekevät. Ilman, että vanhemmat kovasti neuvoisivat tai sivuuttaisivat lapsen luovuutta. Lapsi voi joskus vain tunnustella ja pyöritellä taikinaa käsissään muovailematta siitä varsinaisesti mitään. Taikataikinan syöminen ei ole vaarallista.
Toimi näin
Sekoita aineet keskenään taikinaksi. Taikataikinasta voi muotoilla esimerkiksi eläinhahmoja tai ihmisiä. Hiukset on helppo tehdä puristamalla taikinaa valkosipulipuristimen läpi. Taikinasta voi myös leipoa esimerkiksi koti- ja kauppaleikkeihin pullapitkoja, reikäleipiä tai piparkakkuja. – Hiero käsiisi hieman ruokaöljyä ennen kuin aloitat muovailun. Asettele valmiit muovailutyöt leivinpaperin päälle uuninpellille ja kuivata askarteluja uunissa tunnin verran 125 asteessa. Työt kuivuvat huoneilmassakin, mutta se kestää huomattavasti kauemmin. Kun työt ovat kuivia, ne voi maalata vesiväreillä sekä lakata.
Värittäminen on hyvä keino rauhoittaa liian villiä menoa ja lisäksi se kehittää sorminäppäryyttä. Lapsi ja vanhempi voivat värittää yhdessä vierekkäin. Värittelyn ohessa on helppo käydä keskustelua lapsen (ja vanhemman kanssa).
Materiaalit
Värikyniä ja värityskuvia esim. tulostettuna: http://www.coloring-book.info/coloring/
Kesto
Lapsen jaksamisen mukaan
Huomioi
Ihan pienetkin voivat värittää ja myös isotkin lapset tykkäävät tästä.
Toimi näin
Tulosta kasa värityskuvia ja anna lapsen valita, minkä hän värittää. Voit värittää vieressä ja jututtaa lasta. Voit pyytää myös vanhempaa värittämään yhdessä lapsen kanssa samaa tai eri kuvaa. Kannusta vanhempaa kehumaan lastaan.
Myönteisen kosketuksen ja voimaannuttavien satujen kautta on mahdollista vahvistaa luottamussuhteita, ennaltaehkäistä stressiperäisiä oireita, tukea lapsen tervettä itsetunnon kehitystä sekä tarjota jakamattoman huomion hetkiä. Satuhieronnan ydinasioita ovat lapsen itsetunnon ja ihmisarvon tukeminen; rauhoittuminen ja rentoutuminen; läsnäoleva vuorovaikutus sekä luovuuden löytäminen voimavaraksi.
Materiaalit
Sisältö tulee saduista ja tarinoista, jotka kerrotaan sanojen ja kosketuksen kautta. Jos omien satujen ja tarinoiden keksiminen on vaikeaa, niitä voi lukea esimerkiksi lasten kirjoista tai Satuhieronta –kirjasta (Tuovinen, 2014).
Kesto
Satuhieronnan tarinat ovat yleensä lyhyitä, muutaman minuutin mittaisia, jotta lapsi jaksaa keskittyä ja olla paikoillaan hieronnan ajan.
Huomioi
Satuhieronta on aina lapsilähtöistä ja tapahtuu lapsen luvalla. Hieronta aloitetaan kysymällä lapselta ”Saanko hieroa?”, johon lapsi voi vastata kyllä tai ei. Juuri vapaaehtoisuus ja vastavuoroisuus tekevät kosketuksesta turvallisen ja rentouttavan kokemuksen. Yleensä satuhieronnassa ollaan makuullaan, mutta lapsi voi myös istua, jos se tuntuu paremmalta. Selkä on yleisin ja helpoin paikka tehdä satuhierontaa. Muita hierontakohtina voivat olla jalat, kädet, pää ja vatsa.
Toimi näin
Esimerkkejä saduista:
”TAIKAPUU” -SATUHIERONTA
Olipa kerran pieni orava, joka keräsi metsässä marjoja, pähkinöitä ja siemeniä. (Sormilla pitkin selkää pientä rauhallista liikettä, välillä pysähtyen.) Yhden pienen siemenen orava piilotti maahan. Se olikin taikapuun siemen. (Alaselässä selkärangan kohdalle sormen painallus.)
Siemen alkoi kasvamaan ja kasvamaan. (Kummallakin kädellä selkärangan läheltä lähdetään pikkuhiljaa painellen tai sivellen ylöspäin.) Kasvamaan ja kasvamaan. Siihen alkoi tulla oksia. (Vedetään selkärangasta sivulle päin rauhallisia vetoja.) Ja kohta puu oli kasvanut niin suureksi, että sen latva ja oksat hipoivat jo pilviä. (Vedetään rauhallisin tuntuvin liikkein vetoja pitkin käsiä pitkin päätä, kuin latvan kasvua mukaillen.) Puu oli taikapuu ja se osasi puhua. Puu sanoi pilville: ”Olen janoinen, antakaa minulle vettä.” Ja kohta alkoi tippua pisaroita pikkuhiljaa. (Pikku ropinaa sormilla.) Ja sade alkoi voimistua. Vettä tuli oksille, rungolle, lehdille ja ihan juuriin asti. (Voi vedellä sormilla selkää, päätä ja mahdollisesti käsistä kuin sade, joka huuhtelee. Tässä voit vetää vetoja jalkoihin myös, kuin juuriin). Ja vesi kasteli maan ja puu sai juoda kyllikseen. Kun puu oli juonut tarpeeksi, se sanoi auringolle ”Paista minulle, tarvitsen valoasi”. Ja aurinko tuli esiin pilvien takaa ja alkoi lämmittämään ihanasti puun oksia ja lehtiä. (Pyörittäviä liikkeitä koko selälle ja käsille.) Auringon paiste kutsui linnut lentämään ja ne laskeutuivat yksitellen puun oksille isona parvena. (Koko kämmenellä painetaan aina siitä kohtaa, johon lintu laskeutuu ja lintuja voi olla monta.) Puu oli onnellinen kuunnellessaan joka päivä niiden laulua tuulen leikitellessä oksissa. (Pyöriviä, tuulimaisia liikkeitä sormilla.) Sen pituinen se. (Voit painaa vielä kämmenillä selkää kevyesti lopettamisen merkiksi).
”MERIROSVOLAIVA”-SATUHIERONTA
Neljä merirosvoa lähti kaukaiselle saarelle (kädet selän päällä). Laiva keinui aaltojen mukana. Merellä oli isoja aaltoja ja pieniä aaltoja (tehdään 3 kertaa isoja aaltoja alaselästä olkapäihin asti ja pieniä aaltoja yläselälle )
Alkoi sataa vettä, ensin vettä tuli kaatamalla (sormilla sateen ropinaa) ja sitten se hiljeni. Saari alkoi näkyä ja aurinko alkoi paistaa (kämmenillä auringon lämmittävää pyöritystä). Aurinko paistoi lämpimästi. Laiva saapui rantaan (kädet paikoillaan selällä). Merirosvot nousivat maihin ja lähtivät seuraamaan aarrekarttaa (kämmenillä kävelyaskeleita). He kulkivat ylös ja alas, ja etsivät ja etsivät. He tiesivät, että saarella oli kallisarvoinen aarre ja he tahtoivat löytää sen. He kulkivat pitkin rantoja ja kallioita ja etsivät aarretta (kämmenillä kävelyä). Sitten he löysivät aarteen! Tiedätkö mikä se aarre on (kysytään lapselta?) Se olet SINÄ! (Halaus)
Harjoitellaan kädentaitoja ja tarinan kertomista muovailun keinoin. Lapsi ja vanhempi voivat luoda yhteisen teoksen tai molemmat omansa. Muovailulle voi olla annettu aihe tai aihe voi olla vapaavalintainen tarina, jonka lapsi ja vanhempi keksivät yhdessä muovailun ohessa. Kaikkien työt esitellään ja kuullaan siihen liittyvä tarina. Muovailua voi tehdä myös ilman vanhempia kokoontuvissa lapsiryhmissä.
Materiaalit
Myrkyttömät muovailuvahat ja muovailuun soveltuvat alustat. Lisätarvikkeina voi olla muovailuvahan työstämiseen soveltuvia muotteja tai veitsiä / puupuikkoja, joilla voi tehdä kuviointia.
Kesto
Aikaa on hyvä varata valmisteluun, toteutukseen ja loppusiivoukseen tunnin verran. Itse muovailuun ja kunkin työn esittelyyn noin puolisen tuntia.
Huomioi
Lapsille on hyvä kertoa huolellisesti, mitä on tarkoitus tehdä, muovailun mahdollinen aihe sekä se, että jokainen saa keksiä oman tarinan muovailemalleen asialle/hahmolle. Esittelykierroksen alkaessa on hyvä kannustaa jokaista kertomaan teoksestaan ja kehua jokaisen työtä.
Toimi näin
Varaa jokaiselle lapselle/lapsi-vanhempi parille oma työskentelytaso ja alusta, jonka päällä on hyvä muovailla. Jokaiselle lapselle/parille jaetaan omat muovailuvahat ja annetaan riittävästi aikaa työn tekemiseen. Esittelykierros voidaan toteuttaa joko kiertämällä työn luota toiselle tai kokoamalla kaikki työt yhdelle pöydälle, jolloin pöydän ympärillä jokainen vuorollaan kertoo omasta työstään.
Hellävarainen kosketus selkään. Hetki voi toimia lasta rauhoittavana hetkenä. Voidaan tehdä myös niin, että lapsi saa piirtää vanhemman selkään sen jälkeen, kun lapsen selkään on piirretty. Harjoituksen voi tehdä lapsi-vanhempi pareittain tai lasten ryhmässä lapsipareittain.
Materiaalit
Patjat, joilla voi halutessaan maata.
Kesto
Noin 5-10 minuuttia
Huomioi
On hyvä luoda rauhallinen tunnelma ja muistuttaa, että piirtämisen tulee olla hellävaraista eikä toista saa satuttaa.
Toimi näin
Jokainen pari asettuu tilassa omaan paikkaansa, jossa on hyvä ja rauhallista olla. Ohjeista toteutus ja voit näyttää esimerkkiä yhden osallistujan selkään piirtäen. Harjoituksen alkaessa voi laittaa soimaan rauhallista musiikkia. Piirtäminen selkään tapahtuu ääneti ja puhumatta. Piirtämistä toisen selkään tehdään muutaman minuutin ajan ja sitten on osien vaihto. Tätä harjoitusta voi kokeilla myös piirissä lasten kesken. Asetutaan piirii, kaikki kääntyvät oikealle ja piirtävät edessä olevaan selkään. Sopivan ajan kuluttua käännytään ja piirretään vuorostaan vasemmalla puolella olevan kaverin selkään.
Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa aikuiselle jonka kanssa hän kirjaa työstää. Kirjan tehtävät voivat olla omia osioitaan joita tehdään muutama kerrallaan, ja niistä keskustellaan yhdessä. Parhaimmillaan kirjan tehtävät muodostavat kokonaisuuden, jossa lapsi tuo näkyväksi omat ajatuksensa ja tunnemaailmansa, ja johon rakentuu lapsen turvallisuuden tunteen perusta.
Alakouluikäiset (7-12v.)
Aarrekartta on työkalu, joka auttaa toteuttamaan unelmia. Ideana on, että se valmistaa henkisesti muutokseen ja tekee avoimemmaksi ratkaisujen löytämiselle. Aarrekarttatyöskentelyssä niin tietoinen mieli kuin alitajuntakin valjastetaan unelman toteuttamiseen.
Materiaalit
Iso pahvi tai kartonki, vanhoja sanoma- ja aikakausilehtiä, liimaa, sakset.
Kesto
Tämän voi tehdä nopeasti 15 minuutissa, tai pitkällä ajalla, jatkaen useammalla kerralla.
Huomioi
Anna mahdollisimman erilaisia lehtiä leikattavaksi, riittävän monet sakset ja tarpeeksi liimaa. Kannusta leikkaamaan sellaisiakin kuvia, jotka tuntuvat hyvin utopistisilta.
Toimi näin
Pyydä lasta leikkaamaan ja liimaamaan kartongille asioita, joita hän toivoisi elämäänsä. Kuvien keskelle voi liimata oman kuvansa tai kirjoittaa nimensä. Toiveiden tärkeysjärjestystä on hyvä pohtia yhdessä lapsen kanssa. Kun aarrekartta on valmis, pyydä lasta tekemään vahva mielikuvamatka hetkeen, jossa aarrekartta on toteutuneena. Aarrekartta on hyvä pitää näkyvällä paikalla jatkossa, sillä silloin se muistuttaa alitajuntaa tavoitteista. Aarrekarttaa voi päivittää noin vuoden välein tai tavoitteiden muuttuessa. Aarrekartan voi tehdä myös yhdessä perheen yhteisenä unelmakarttana.
Oman perheen tai lapsen kuvaaminen visuaalisesti. Sen miettiminen, millainen perhe/lapsi oikeasti on. Perhe voi tehdä yhteisen laatikon tai jokainen omansa. Kun tehdään laatikon sisäpuolta, voi nousta esille asioita, joista ei ennen ole puhuttu ääneen tai ainakaan ulkopuolisille – perhe voi yhdessä pohtia esim. suruja. Laatikon sisäpuolta ei ole pakko näyttää muille.
Materiaalit
Kenkälaatikko, vanhoja sanoma- ja aikakausilehtiä, liimaa, teippiä, kyniä, saksia
Kesto
Noin 1 h
Huomioi
Pienet lapset voivat toimia liimaajina, kun isommat lapset tai vanhemmat leikkaavat.
Toimi näin
Anna perheelle yhteinen kannellinen kenkälaatikko tai vaihtoehtoisesti jokaiselle omansa. Ensin koristellaan laatikon ulkopuoli. Neuvotaan leikkaamaan lehdistä kuvia ja tekstejä, joiden oletetaan kuvaavan omaa perhettä (tai lasta, riippuen mikä on ollut tehtäväksi anto) ja sitä, miltä perhe näyttää ulkopuolisille. Tämän jälkeen pyydetään leikkaamaan kuvia ja tekstejä kuvaamaan sitä, millainen perhe/lapsi oikeasti on. Näillä koristellaan laatikon sisäpuoli.
Piirtäminen on hyvä keino rauhoittaa liian villiä menoa. Piirtämisen kautta voi käsitellä kipeitäkin aiheita, eikä siinä tarvita yhteistä kieltä. Lapsi ja vanhempi voivat myös piirtää yhdessä, yhteistä tai erillisiä piirustuksia.
Materiaalit
Erilaisia kyniä, paperia
Kesto
0,5 – 1 h
Huomioi
Lapset voivat piirtämällä käsitellä heille vaikeita aiheita. Kannattaa tarkkailla lapsia ja sitä, millaista kuvaa he tuottavat. Jos näyttää siltä, että kuvissa on selvästi aiheita, jotka vaativat keskustelua lapsen ja perheen kanssa, olisi hyvä varata siihen erillinen aika. Yleensä näissä tilanteissa lasten piirtämät kuvat ovat värittömiä, ihmiset piirretään kasvottomina ja aiheet ovat esim. sota, kuolema tai kolari yms.
Toimi näin
Piirtäminen voi olla vapaata tai ohjatumpaa, jolloin pyydetään piirtämään esimerkiksi oma perhe, koti tms.
Kuvien kautta voidaan muistella, vahvistaa minäkuvaa, etsiä ratkaisukeinoja ja tutkia kokemuksia. Lapselle kuvaaminen ja kuvassa oleminen on leikkiä. Kamera voi toimia kaiken ihanan ja mielenkiintoisen tallentajana. Oman kuvan tutkiminen lisää itsetuntemusta. Kun vanhempi katselee kuvaa itsestään lapsen kanssa tai lapsen omakuvaa, se tukee vuorovaikutusta: miltä me näytämme yhdessä, mitä kaunista minun lapsessani on, mikä tekee meistä erityisiä. Kuvilla voi työstää vaikeitakin tunteita; kuvat voivat herättää muistoja ja ajatuksia, joita on hyvä käydä vielä läpi. Perhe voi yhdessä tai erikseen ottaa kuvia, jotka toimivat korjaavina kuvina.
Materiaalit
Digikamera, kertakäyttökamera, vanhat valokuvat
Kesto
Tämän voi tehdä kertaluonteisesti tai pidemmällä prosessilla.
Huomioi
Useat eivät tule mielellään kuvaan. Kuvaamiseen täytyy johdatella ja kuvaushetken tulee olla mielekäs ja esilläoloon rohkaiseva. Ihailu, kannustus, yhdessä kuvien katsominen kuvauksen lomassa ja lapsentahtisesti kuvaaminen rohkaisevat lasta. Jos kuvaus on kertaluonteista, silloin on hyvä keskittyä positiivisiin asioihin, asioihin jotka tuovat iloa, mielihyvää ja voimauttavat. Jos taas kuvaus tehdään pidempänä prosessina, voi siinä käydä läpi vaikeitakin asioita, kuten esimerkiksi menneisyyttä, suruja, vanhemmuutta tai tulevaisuutta.
Toimi näin
Yhden kerran kuvaus: Tämän voi toteuttaa esimerkiksi niin, että perheistä otetaan kauniita kuvia (yhdessä ja erikseen), kuvat teetetään isoiksi ja annetaan perheille. Kuvia voidaan katsoa yhdessä ihaillen ja kauniita asioita löytäen, miettien mitä samaa on lapsen ja vanhemman ulkonäössä, ketä lapsi eniten muistuttaa, mikä lapsessa on kaikkein ihaninta. Jos perheillä on vanhoja valokuvia ja niitä voidaan niitä katsoa yhdessä. Yhden kerran kuvaus voidaan toteuttaa myös niin, että perheelle annetaan lainaksi kamera tai heille ostetaan kertakäyttökamera ja he saavat ottaa kuvia itselleen tärkeistä asioista tai toisistaan. On tärkeää, että kameran käyttöön ohjeistetaan hyvin ennen kuvausta, jotta kuvat varmasti onnistuvat. Näitäkin kuvia on tärkeää katsoa yhdessä, kun ne ovat valmiita. Perheenjäsenet voivat kertoa, miksi ottivat juuri niitä kuvia kuin ottivat ja mitä he niissä näkevät. On hyvä tuoda myös omia positiivisia näkemyksiä esille; esim. ”onpa sinulla kaunis ilme tuossa, onpa ihana hymy, valo tulee kauniisti tässä kuvassa, oletpas keksinyt hyvän kuvakulman tähän kuvaan…”
Pidempi kuvausprosessi: Tämän voi toteuttaa myös monin eri tavoin. Voitte esimerkiksi katsella yhdessä perheen vanhoja valokuvia, perhe saa itse ottaa kuvia tai ohjaaaja voi ottaa perheestä kuvia. Tämä toimii pitkälti voimauttavan valokuvauksen mallilla, josta enemmän osoitteessa: http://www.voimauttavavalokuva.net/menetelma.htm. Prosessia ei tarvitse tehdä ihan niin pitkän kaavan mukaisesti, mutta eri osa-alueita käyttäen.
Muita ideoita valokuvauksen käyttämiseen: Retkien yhteydessä kuvaaminen, oman ympäristön kuvaaminen, kuvista kirjoittaminen, unelmien kuvaaminen valokuvien kautta, otetaan kuvia muistoista, joista ei ole kuvia tai joista ei ole voinut edes ottaa kuvia. Nämä voivat liittyä esim. pelkoihin. Kuvien kautta voi työstää monia eri asioita.
Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa aikuiselle jonka kanssa hän kirjaa työstää. Kirjan tehtävät voivat olla omia osioitaan joita tehdään muutama kerrallaan, ja niistä keskustellaan yhdessä. Parhaimmillaan kirjan tehtävät muodostavat kokonaisuuden, jossa lapsi tuo näkyväksi omat ajatuksensa ja tunnemaailmansa, ja johon rakentuu lapsen turvallisuuden tunteen perusta.
Nuoret (13-17 v.)
Rakkausmaisteri -testi on tarkoitettu keskustelunherättäjäksi seurusteluväkivallasta. Testin avulla voi helposti lähestyttävällä tavalla keskustella nuorten kanssa seurustelun pelisäännöistä ja väkivallan kysymyksistä.
Materiaalit
Tietokone tai testin kysymykset tulostettuna osoitteesta www.turvakoti.net/rakkausmaisteri
Kesto
5-15 minuuttia keskustelusta riippuen
Huomioi
Kysymykset toimivat parhaiten nuorten kanssa keskustellen esim. tapahtumissa. Kysymyksistä herää usein lisäkysymyksiä tai pohdintoja, joiden kanssa päästään teemassa syvemmälle. Rakkausmaisteri -testi sopiikin erityisen hyvin isoihin tapahtumiin, joissa on tavoitteena tavata mahdollisimman paljon nuoria ja kutsua heitä yhteiseen keskusteluun. Testi sopii hyvin myös aikuisten kohtaamiseen.
Toimi näin
Testin kysymykset kannattaa tulostaa toiminnan vetäjille (kaikille vastaajille ei tarvitse olla omaa kysymyspaperia). Tarkoitus ei ole, että nuoret vastaavat kysymyspapereihin ja toiminnan vetäjät tarkistavat ”oikeat” vastaukset. Tavoitteena on herättää keskustelua ja pohtia kysymysten rajapintoja. Nuoret voivat ”vastata” kysymyksiin myös ryhmässä. Syvemmälle päästään, kun testin kysymyksiä käyttää nuorten kanssa keskustelun avaajana ja herättäjänä.
Seksimaisteri -testi on tarkoitettu keskustelunherättäjäksi seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kysymyksistä. Testin avulla voi helposti lähestyttävällä tavalla keskustella nuorten kanssa seksuaalioikeuksista ja seksuaalisesta väkivallasta.
Materiaalit
Tietokone tai testin kysymykset tulostettuna osoitteesta www.turvakoti.net/seksimaisteri
Kesto
5-15 minuuttia keskustelusta riippuen
Huomioi
Kysymykset toimivat parhaiten nuorten kanssa keskustellen esim. tapahtumissa. Kysymyksistä herää usein lisäkysymyksiä tai pohdintoja, joiden kanssa päästään teemassa syvemmälle. Seksimaisteri -testi sopiikin erityisen hyvin isoihin tapahtumiin, joissa on tavoitteena tavata mahdollisimman paljon nuoria ja kutsua heitä yhteiseen keskusteluun. Testi sopii hyvin myös aikuisten kohtaamiseen.
Toimi näin
Testin kysymykset kannattaa tulostaa toiminnan vetäjille (kaikille vastaajille ei tarvitse olla omaa kysymyspaperia). Tarkoitus ei ole, että nuoret vastaavat kysymyspapereihin ja toiminnan vetäjät tarkistavat ”oikeat” vastaukset. Tavoitteena on herättää keskustelua ja pohtia kysymysten rajapintoja. Nuoret voivat ”vastata” kysymyksiin myös ryhmässä. Syvemmälle päästään, kun testin kysymyksiä käyttää nuorten kanssa keskustelun avaajana ja herättäjänä.
Uuden materiaalin ilmoittaminen