Hätä näkyy suurina yhteydenottomäärinä Ensi- ja turvakotien liiton palveluissa. Ilman asennemuutosta väkivalta uhkaa jatkua sukupolvelta toiselle ja Suomi pysyä yhtenä naisille väkivaltaisimpana maana Euroopassa.
Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille ja Suomessa naisista lähes puolet (47 %) on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa. Naiset kokevat usein ja merkitsevästi miehiä useammin parisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana. Myös alaikäisten kohtaama väkivalta on hälyttävän yleistä. Seurustelusuhteessa olevista 16–17-vuotiasta tytöistä jopa 45 prosenttia kokee parisuhdeväkivaltaa. Avun tarve näkyy Ensi- ja turvakotien liitossa etenkin avopalveluiden asiakasmäärissä (naisia noin 2900 ja tyttöjä noin 300 vuonna 2021).
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämien kriisiajan apua tarjoavien turvakotien asiakasmäärät ovat kuitenkin vähentyneet, mikä on saattanut nostaa matalan kynnyksen auttamispalvelujen kysyntää. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole pystyneet toimimaan normaalisti korona-aikana, turvakoteihin on ohjattu tavallista vähemmän avuntarvitsijoita. Uusien hyvinvointialueiden kanssa onkin oleellista turvata apu sitä tarvitseville tulevaisuuden sote-keskuksissa. Jos väkivaltaan suhtaudutaan riittävän vakavasti, väkivaltapalvelut tulevat jatkossa olemaan kaikkien saatavilla, saavutettavia ja laadukkaita.
Väkivallan vähentäminen edellyttää muutoksia asenteissa
Yhteiskunnassa näkyvät asenteet ovat yhteyksissä väkivallan yleisyyteen. Asenteet eri sukupuolia kohtaan asettavat ihmiset eri tavoin väkivallalle alttiiksi. Viranomaisten asenteet vaikuttavat puolestaan siihen, miten vakavasti eri väkivaltatilanteisiin suhtaudutaan.
– Esimerkkejä haitallisesta asenteesta on naisiin kohdistuvan väkivallan kieltäminen, näkymättömäksi tekeminen ja mitätöinti. Väkivaltaa kokeneiden kokemuksia saatetaan vähätellä ja uhreja syyllistää, Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön asiantuntija Riina Karjalainen sanoo.
– Meidän tulisi tunnistaa ja tunnustaa, että meillä Suomessa on suoraa naisiin kohdistuvaa vihaa ja väkivaltaa ja niiden taustalla mitätöiviä asenteita.
Asenteet periytyvät ja niitä opitaan ympäristöstä. Väkivaltaiset toimintamallit eivät käynnisty nuorten alkaessa seurustella, vaan niillä on aina oma taustansa. Nuorten seurustelusuhteissa tapahtuvaan väkivaltaan puuttuminen on aikuisten tehtävä. Nuoret tarvitsevat aikuisia, jotka eivät pelkää kysyä väkivallasta tai pelkää kuulla siitä.
Monet nuoret kuitenkin kokevat paineita näyttää ulospäin, että kaikki on hyvin. Monesti odotetaan äärimmäisiin tilanteisiin eikä henkisestä väkivallasta kerrota välttämättä ollenkaan. Toisaalta häpeä nostaa myös aikuisten kynnystä hakea apua.
– Pelkona on, että iso osa ihmistä ei saa ajoissa apua. Väkivallan seurausten korjaaminen on vaikeampaa. On ensisijaisen tärkeää, että terveydenhuollossa väkivalta otetaan puheeksi pienimmästäkin epäilystä ja että ihmisen hätä otetaan tosissaan. Väkivallasta puhumisen kynnys on usein korkea ja jos ihminen sivuutetaan, hän ei välttämättä ota asiaa puheeksi enää uudestaan, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
Keskustelu purkaa haitallisia asenteita
Vaikka asenteet vaikuttavat yhteiskunnan eri tasoilla, voidaan niihin silti vaikuttaa. Asenteiden purkaminen tapahtuu esimerkiksi keskustelemalla ja jakamalla tietoa sukupuolikäsityksistä ja epätasa-arvosta.
Tällä viikolla on Suomen kansallisen Väkivaltaobservatorion Valoa, ei väkivaltaa -kampanja, jonka teemana on naisiin kohdistuva väkivalta ja asenteet. Perjantaina 25.11. vietetään YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Silloin Narinkkatorilla Helsingissä on nähtävillä SilentWitness -näyttely Suomessa parisuhdeväkivallan vuoksi menehtyneiden naisten muistoksi. Maanantaina 28.11. kuullaan asenteita tutkineita sekä naisiin kohdistuvan väkivallan parissa työskenteleviä ammattilaisia kampanjan webinaarissa.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä tehdään myös ehkäisevää väkivaltatyötä nuorten parissa, muun muassa kouluyhteistyön kautta. Keskustelua erityisesti nuorten kanssa käydään Ensi- ja turvakotien liiton Nuoret väkivaltaa vastaan -hankkeessa, jossa lisätään tietoutta turvallisista ihmissuhteista, lähisuhdeväkivallasta, sukupuolirooleista sekä avun saannin mahdollisuuksista. Nuoret ovat hankkeessa mukana vaikuttamassa ja välittämässä tietoa turvallisista ihmissuhteista ja yhteiskunnasta.
Apua kaikille väkivallan osapuolille
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttavat väkivallan kokijoita ympäri Suomen 19 turvakodissa ja 22 yhdistyksen tarjoamissa avopalveluissa. Niissä autetaan kaikkia väkivallan osapuolia, myös väkivallan tekijöitä ja väkivallan keskellä eläviä lapsia. Kuka vain voi pyytää apua ja neuvoa anonyymisti ja turvallisesti Ensi- ja turvakotien liiton Apua väkivaltaan -chatissa. Ohjeita väkivallan tunnistamiseen löytyy sivulta nettiturvakoti.fi.
– Jos parisuhteessasi tai perheessäsi on väkivaltaa, älä jää odottamaan parempaa huomista. Ensimmäinen askel on ottaa rohkeasti asia puheeksi ja hakea apua, Riina Karjalainen kannustaa.
Lisätiedot
Riina Karjalainen, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija
riina.karjalainen@etkl.fi
p. 044 097 0790