Uskalla elää on kirja oman elämän haltuun ottamisesta. 
Henkisen lähisuhdeväkivallan kokenut Heidi Holmavuo haluaa rohkaista muita. Hän kirjoitti uutuuskirjan omasta elämästään kiinnostuneelle.
Ihmissuhde voi olla henkinen taakka, jota vetää perässään vain odottaen parempaa. Se voi olla myös umpikuja, joka sisältää henkistä tai jopa fyysistä lähisuhdeväkivaltaa. Suhteesta irrottautuminen ja oman elämän haltuun ottaminen voi olla vaikeaa ikävästi päättyneen parisuhteen jälkeen. Uskalla elää. Mielellään eteenpäin on kirja oman elämän haltuun ottamisesta. Se on kirja kaikille särkyneille ja särjetyille sydämille. Kirja on Heidi Holmavuon omaelämänkerrallinen esikoisteos ja tietokirja.
Kirjassa yhdistyvät runot, hyvin henkilökohtaiset tekstit, vinkit ja valokuvat. Kirja sisältää omakohtaisia oivalluksia elämän suunnan vaihtamisesta ja antaa hyvin käytännönläheisiä ohjeita rakentaa elämä sellaiseksi kuin sen haluaa olevan. Hän on tullut tunnetuksi henkisen lähisuhdeväkivallan vastaisen Pelon varjo –liikkeen keulakuvana, joka on kertonut rohkeasti omista kokemuksistaan auttaakseen muita. Holmavuo on toiminut Ensi- ja turvakotien liitossa vapaaehtoisena kokemusasiantuntijana.
Väkivaltaan löytyy apua
Turvakoteihin on ollut vaikea päästä. Tilanne on kärjistynyt viimeisen vuoden aikana, mutta apua on edelleen saatavilla.
– Väkivallan osapuolia pystytään auttamaan avopalveluilla erittäin tehokkaasti, jos väkivallan merkit havaitaan riittävän aikaisin, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
Turvakotien tilanne on pääkaupunkiseudulla erityisen vaikea, sillä alueella on kolme turvakotia ja niissä on tarpeeseen nähden liian vähän paikkoja. Turvakotiin pääsy on vaikeutunut, koska tietoisuus ja kysyntä ovat kasvaneet palvelun muututtua maksuttomaksi vuoden 2015 alussa, kun toiminnan kustannukset siirtyivät valtion vastuulle.
– Tällä hetkellä pystytään auttamaan parhaiten, jos väkivallan merkit havaitaan varhaisessa vaiheessa, jolloin turvakotien yhteydessä toimivat avopalvelut voivat antaa riittävän tuen, Särkelä sanoo.
Avopalveluissa tarjotaan tukea väkivaltatilanteen selvittämiseksi sekä pitkäaikaistakin apua kriisistä selviytymiseen. Se on toimiva ratkaisu, jos väkivallan uhri ei tarvitse turvakodin tarjoamaa välitöntä fyysistä suojaa. Saatavilla on keskusteluapua kaikille perheenjäsenille, erityisesti huomioidaan väkivaltaa kokeneet tai nähneet lapset. Myös väkivallan tekijöitä pystytään auttamaan avopalveluilla tehokkaasti. Nettiturvakodin chat päivystää säännöllisesti ja siellä voi keskustella nimettömästi omasta tai läheisen väkivaltatilanteesta. Myös turvakoteihin voi soittaa ja kysyä neuvoa.
Läheisillä merkittävä rooli avunhakemisessa
Omalle elämäntilanteelle sokeutuu helposti ja väkivaltaan voi tottua niin, että avuntarvetta ei edes huomaa. Erityisesti henkisen väkivallan tunnistaminen on voi olla vaikeaa. Fyysisen satuttamisen lisäksi väkivaltaa on myös uhkailu, mitätöinti, nöyryytys tai kontrollointi. Uhrit usein kertovat, että väkivallan uhka on tilanteessa raskainta.
Usein perheen ulkopuolisista tilanteen huomaavat ensimmäisinä läheiset. Heillä voi olla merkittävä rooli siinä, että perhe saa apua ajoissa. Väkivallan jatkuminen on vaarallista ja apua kannattaa hakea aina.
– Väkivallan puheeksi ottaminen ei ole aina helppoa. Aloittaa voi esimerkiksi kertomalla oman huolensa tai mitä on nähnyt ja kuullut. Jos läheinen kertoo väkivallasta, pysähdy kuuntelemaan. Puhuminen on osoitus luottamuksesta ja merkki halusta muuttaa tilannetta, Särkelä sanoo.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 11 turvakotia sekä auttavat avopalvelujen avulla.
Kirjan on kustantanut Fitra, hyvinvointikirjoihin keskittynyt kustantaja. Kirjan voi tilata Fitran kirjakaupasta.