Lähes joka toinen nainen on kokenut parisuhdeväkivaltaa Suomessa, eikä merkkejä väkivallan vähenemisestä näy. Suomi onkin yksi Euroopan turvattomimmista maista naisille. Miten tämä on mahdollista?
Asenteet kuntoon – väkivalta ei ole rakkautta, vaan aina väärin
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on yhteiskunnassamme paljon. Väkivalta ei synny tyhjiössä, vaan jokainen voi vaikuttaa siihen, miten väkivalta saadaan vähenemään. Tutkijoiden mukaan yksi syy lähisuhdeväkivallan yleisyydelle Suomessa on naisviha.
Oletko miettinyt, onko omassa asenteessasi parantamisen varaa? Hyväksytkö naisia halventavat vitsit tai kerrotko itse niitä? Opetatko lumipesun saaneelle lapselle, että pojat on poikia ja rakkaudesta se hevonenkin potkii? Kuullessasi lähisuhdeväkivallasta, ajatteletko että nainen varmasti provosoi ja molemmissa on vikaa?
Vaikka aina ei tulisi ajatelleeksi, tällaiset asenteet ylläpitävät kulttuuria, joka hyväksyy väkivallan. Mitäpä jos seuraavan kerran sanoisit, että tämä ei ole ok. Tasa-arvon rakentuminen alkaa jo lapsuudesta. Siitä, että kasvatamme lapsia sukupuolesta riippumatta empaattisiksi emmekä hyväksy väkivaltaa missään tilanteessa.
Kulttuurissamme on myös tavallista syyllistää lähisuhdeväkivaltaa kokeneita naisia. Ihmettelemme, miksi joku antaa lyödä itseään eikä vain lähde suhteesta. Tämä kertoo osaltaan siitä, etteivät ihmiset tiedä tai ymmärrä väkivallan vaikutuksia ihmiseen.
Puutu tilanteeseen, kun naapurista kuuluu väkivallan ääniä
Yhteiskunnassamme on aiemmin suhtauduttu jopa väheksyvästi lähisuhdeväkivaltaan. Yhä nykyäänkin törmää vaaralliseen ajatukseen, että väkivalta olisi perheen sisäinen asia eikä siihen tulisi puuttua. Tosiasiassa meillä jokaisella on vastuu tehdä Suomesta turvallinen paikka ihan jokaiselle.
Väkivaltaisesta suhteesta lähteminen tai omaan tilanteeseen avun hakeminen ei useinkaan ole helppoa tai yksinkertaista. Väkivalta aiheuttaa sen osapuolille häpeän ja syyllisyyden tunteita, siksi siitä puhuminen on vaikeaa. Ulkopuolisen ihmisen puuttuminen tilanteeseen voi olla juuri se tarvittava sykäys, joka rohkaisee ottamaan ensimmäiset askeleet turvaa kohti.
Jos olet huolissasi läheisestäsi, kysy tilanteesta. Väkivallan keskellä elävää helpottaa myös konkreettinen apu: Kerro, että luoksesi voi tulla tarvittaessa tai voit antaa kyydin turvakotiin.
Miten toimia, jos kuulet väkivallan ääniä naapurista? Akuutissa tilanteessa on aina hyvä soittaa hätänumeroon. Jos olet varma, että tilanne ei ole sinulle vaarallinen, voit myös osoittaa kuulevasi ja näkeväsi tilanteen esimerkiksi soittamalla ovikelloa. Tämä voi auttaa pysäyttämään tilanteen asunnossa.
Tiedätkö, mikä kaikki on väkivaltaa? Hanki tietoa ja jaa sitä
Väkivallan muodoista fyysinen väkivalta tunnistetaan helpoiten. Väkivallan ulkoiset merkit, kuten mustelmat, tekevät sen näkyväksi ulkopuolisillekin. Henkinen väkivalta on väkivallan muodoista yleisin, mutta se tunnistetaan yhä huonosti.
Väkivallan tekijä pyrkii eri keinoin kontrolloimaan ja hallitsemaan väkivallan kokijaa. Henkistä väkivaltaa on esimerkki haukkuminen, ystävistä eristäminen ja jatkuva yhteydenpito. Esimerkiksi jatkuva soittaen tai viestitse tarkistaminen, missä toinen on ja kenen kanssa. Riita muuttuu väkivallaksi, kun ei enää uskalla kertoa mielipidettään, koska pelkää puolison reaktiota.
Henkistä väkivaltaa voi olla erittäin vaikea tunnistaa, sillä se voi alkaa pikkuhiljaa ja olla aluksi hyvin hienovaraista. Kaikenlaisella väkivallalla on tapana paheta vähitellen. Tällöin sitä kokeva on alkanut pitää tilannetta normaalina eikä huomaa väkivallan pahenemista.
Lähisuhdeväkivalta voi olla myös esimerkiksi taloudellista tai digitaalista väkivaltaa. Taloudellista väkivaltaa on esimerkiksi läheisen tai puolison oman rahankäytön estäminen tai rahattomana pitäminen.
Ottamalla selvää erilaisista väkivallan muodoista voit oppia tunnistamaan väkivallan läheisen suhteessa ja tarjota apua.
Lahjoita väkivallan vastaiseen työn – tuellasi mahdollistetaan chat-apua väkivallasta irti pääsemiseksi
Ensi- ja turvakotien liitto tekee vuosikymmenien kokemuksella pitkäjänteistä työtä väkivallan lopettamiseksi. Autamme vuosittain jopa 11 000 ihmistä kohta väkivallatonta elämää. Apua saavat kaikki väkivallan osapuolet: väkivalta kokevat ja väkivaltaa käyttävät, lapset ja aikuiset. Apua saa matalalla kynnyksellä ja maksutta verkossa ja kasvotusten.
Nettiturvakoti on Suomen suurin kaikkia väkivallan osapuolia auttava palvelu. Nettiturvakodissa on tarjolla tietoa ja testejä oman tilanteen kartoittamiseksi, neuvoja väkivaltaisesta suhteesta selviämiseen ja yhteystietoja lähimpiin auttamispalveluihin. Nettiturvakodissa palvelee myös Apua väkivaltaan -chat. Chatissa ammattilaiset vastaavat arkipäivisin klo 12-18.
ETKL auttaa väkivaltaa kohdanneiden lisäksi väkivallan tekijöitä irtautumaan väkivallasta. Väkivallantekijät ovat pääasiassa miehiä, ja esimerkiksi vuonna 2021 pari- ja lähisuhdeväkivaltaan syylliseksi epäillyistä 77 % oli miehiä. Väkivaltaa ei saada loppumaan ilman, että väkivaltaa käyttävä löytää keinoja muuttaa käytöstään. Tästä syystä väkivallan tekijöiden auttaminen on tärkeää.