Tämän päivän maailmassa perhesuhteet ovat monimuotoisia, ulottuen uusperheisiin tai vaikkapa valtiorajojen yli. Rajat ylittävät parisuhteet voivat kohdata yllättäviä haasteita, erityisesti kun perheeseen syntyy lapsi.  

Monikulttuuristen pariskuntien kohdatessa vaikeuksia, jotka johtavat eroon, voi kansainvälisyys lisätä lapsikaappauksen riskiä. Se tekee siitä asian, joka asettaa lapset ja toisen vanhemman erityisen haavoittavaan asemaan. Kun toinen vanhempi vie lapsen pois maasta tai jättää lapsen palauttamatta pysyvään asuinmaahansa ilman toisen vanhemman lupaa, jää lapsen lisäksi toinen vanhemmista usein yksin kriisin keskelle. 

Kotimaahan jäänyt vanhempi voi joskus elää jopa vuosia ylimääräisten huolten ja paineiden kanssa, kuten epävarmuudessa siitä, näkeekö koskaan enää lastaan. Lapsikaappaus voi vahingoittaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta vakavasti ja pitkäkestoisesti ja vaikuttaa myös uusiin perhesuhteisiin.  

Näenkö lastani enää koskaan? 

Uuden parisuhteen muodostaminen ei ole helppoa, kun oma hätä ja tuska lapsen menetyksestä kulkee rinnalla. Vanhempi voi epäröidä, miten kertoa uudelle kumppanille kaapatusta lapsesta ja jännittää, miten uusi kumppani suhtautuu tilanteeseen.   

Uusperheiden parisuhteet ovat erityisen haavoittavassa asemassa 

Lapsikaappaus tai sen uhka koskettaa vahvasti myös uutta puolisoa ja mahdollisia bonussisaruksia. Edellisestä suhteesta jäänyt vaikea huolto- tai tapaamiskiista, toistuvat viranomaisprosessit ja huoli lapsesta heijastuvat uusperheen arkeen ja koettelevat parisuhteen kestävyyttä. Uudet puolisot joutuvat joskus tosi koville ja voivat tuntea itsensä avuttomiksi tai kokea olevansa sivuroolissa puolison keskittyessä muualla asuvan lapsen tilanteeseen.  

Uuden perheen muodostaminen herättää lapsensa menettäneessä vanhemmassa joskus syyllisyyden tunteita – aivan kuin se loukkaisi kaapattua lasta. Edellinen, usein vaikeaan huoltokiistaan, ja loppujen lopuksi lapsikaappaukseen johtanut parisuhde tuo lisäpaineita luottamuksen syntymiseen uutta kumppania kohtaan. Vaaran merkkejä voi nähdä pienissäkin asioissa.  

Vanhempien parisuhteen hyvinvointi on lapsen ja nuorten turva – myös uusperheissä 

Lapsikaappauskokemuksen jälkeen luottamus uuden parisuhteen kestämiseen on koetuksella. Ehkä siinä ei niinkään pelätä lapsen kaappausta, vaan eroa ja uutta huoltajuuskiistaa. Jos lapsi ei ole palannut, voi vanhempi kokea syyllisyyttä uuden perheen perustamisesta ja tuntea ikään kuin hylkäisi kadoksissa asuvan lapsensa. Odotukset uutta puolisoa kohtaan saattavat olla kohtuuttomat. Voiko tästä selviytyä ja mitä lapsetkin ajattelevat? 

Vanhempi kokea syyllisyyttä uuden perheen perustamisesta ja tuntea ikään kuin hylkäisi kadoksissa asuvan lapsensa.

Myös uuden perheen lapset voivat kokea olevansa vähemmän tärkeitä, kuin poissaoleva lapsi tai lapset.  Heidän oletetaan keskittyvän kaapattuun lapseen, jota he eivät aina ole edes tavanneet. Uuden puolison on tärkeä ymmärtää trauman jättämät jäljet ja lapsensa menettäneen ajoittain epävakaat tunteet. 

Lapsensa kaappauksen kokeneiden vanhempien on tärkeää saada riittävää psykososiaalista tukea, kriisiapua ja terapiaa niin lapsen ollessa poissa, kuin myös silloin, kun lapsi palaa.  

Vertaistuki kannattelee uusperheen parisuhteen haasteissa 

Kaapatut lapset ry:lla on vuosien kokemus vertaistuen tarjoamisesta lapsikaappauksen kokeneille vanhemmille. Vertaistukea on tarjottu myös uusille puolisoille toteuttamalla viikonlopputapahtuma, jossa oli erillisiä osioita vanhemmille ja heidän uusille puolisoilleen. Lisäksi perheillä oli yhteistä aikaa kokemusten jakamiselle.  

Ymmärrän nyt puolisoani paremmin. 

Palaute vertaisviikonlopusta oli hyvää. Uudet puolisot kertoivat, että he ymmärtävät nyt tilanteen paremmin ja jaksavat tukea puolisoaan. Kaapattujen lasten vanhemmat kokivat hyvänä sen, että saattoivat jakaa kokemuksensa uudesta parisuhteesta ja jopa uusista lapsista toisten samaa kokeneiden vanhempien kanssa.   

Uusperheiden yhteydenpito ja vertaistuki jatkuivat viikonlopun jälkeen.  Vertaistuesta tuli pysyvä osa elämää. Uusparien eroriski on 5-10 % suurempi, kuin ensiparien.* Mukana olleiden parisuhteet olivat voimassa ainakin vielä kaksi vuotta viikonlopun jälkeen, osa yhä yli viiden vuoden jälkeen. Siksi onkin tärkeää, että parisuhteen ja vanhemmuuden tukea on tarjolla monenlaisiin perhetilanteisiin. 

  • Blogin on kirjoittanut Kaapatut lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen ja ETKL:n erityisasiantuntija Johanna Vaitomaa.
  • www.kaapatut lapset. fi tarjoaa tietoa lapsikaappauksista ja niiden ehkäisystä.   Yhdistyksen tuki ulottuu myös kaappauksen kokeneiden tai lapsensa kaappausta pelkäävien vanhempien läheisiin.  
  • Kaapatut lapset ry päivystää apuaeroon -chatissa maanantaisin klo 11-12: Kysy kansainvälisistä huoltoriidoista ja kahden kulttuurin eroamisesta.
  • *Suomen uusperheiden liitto, Supli ry 
  • Kuva: Gerd Altmann, Pixabay

Kirjoittaja: Johanna Vaitomaa

Johanna Vaitomaa toimii Ero lapsiperheessä -työn erityisasiantuntijana.