Kun väkivaltaa kokenut nainen antoi omat piirustuksensa ripustettavaksi gallerian seinälle, aistin sen olevan suuri askel.
Piirustuksille syntyi muutamassa minuutissa nimi ja taustatarina: ”Näe minut – Näkymättömästä tytöstä kasvaa näkymätön nainen”. Piirtäminen oli tarjonnut hänelle mahdollisuuden käsitellä kokemuksiaan omalla tavallaan ja tässä tilanteessa hän pystyi tuomaan oman tarinansa julki, juuri sillä tavalla, mikä hänellä oli luontevinta. Kun sama ihminen huikkasi minulle, että ”kirjoita sinne raporttiin, että tämä tapahtuma toi mut ulos taidekaapista”, tiesin onnistuneeni tavoitteessani.
Taide voi olla yksi väline väkivaltatyössä ja sen avulla voi vaikuttaa.
Taide väkivaltatyön apuna
Tietoisuus taide – ja kulttuurilähtöisten menetelmien myönteisistä vaikutuksista hyvinvointiin on vähitellen lisääntynyt. Erityisesti ennaltaehkäisevässä toiminnassa taidetoiminnan merkityksen pohtiminen on pysähtymisen arvoinen seikka.
Mitä taide- ja kulttuuritoiminta voi antaa väkivaltatyölle? Toimiiko taide väkivaltatyön kontekstissa yhteiskunnallisen keskustelun herättelijänä ja vaikuttamisen välineenä vai onko se tapa työstää henkilökohtaisia kokemuksia väkivallasta? Minun kokemukseni mukaan se voi olla molempia.
”Haluan uskoa, että jokainen liikutuksen kyynel, jokainen pysähtyminen, katsominen, kuunteleminen, osallistuminen vie väkivallan vastaista viestiä pikkuriikkisin askelin eteenpäin.”
Jalkautuva naistyö – hankkeessa toteutettiin Taidetta väkivaltaa vastaan -tapahtuma, joka keräsi yhteen paikallisia kulttuuri- ja taidetoimijoita, yksityisiä esiintyjiä ja taiteilijoita sekä liki 80 kuulijaa ja katsojaa. Jokaisella taiteilijalla ja esiintyjällä, jokaiselle katsojalla ja meillä tapahtuman järjestäjillä oli omat syynsä olla osa tapahtumaa. Yhteistä meille kaikille oli, että me halusimme omalta osaltamme ottaa kantaa väkivaltaa vastaan tai sanoittaa väkivaltaa taiteen keinoin.
Väkivallan sanoittaminen herättää tunteita
Väkivallan tekeminen näkyväksi herättää tunteita. Kuvaukset väkivallasta voivat ahdistaa, ne voivat herättää liikutuksen tunteita, ne voivat itkettää. Toisaalta ne voivat kertoa kauniisti sellaisista asioista, joita on välillä vaikea lausua ääneen tai sellaisista elämänkaarista, joita on lähes mahdoton käsittää.
Taiteen eri keinot lähestyä väkivaltaa mahdollistavat ihmisille tilaisuuden tutkia aihetta etäämmältä, ikään kuin pienen suojan tai verhon takaa. Ehkä joku pysähtyy hetkeksi ja käyttää muutaman ajatuksen siihen, miksi väkivallan vastainen työ ja väkivallan ennalta ehkäiseminen on tärkeää.
Haluan uskoa, että jokainen liikutuksen kyynel, jokainen pysähtyminen, katsominen, kuunteleminen, osallistuminen vie väkivallan vastaista viestiä pikkuriikkisin askelin eteenpäin.
Kirjoittaja on Maiju Lehtonen, joka on Jalkautuva naistyö- hankkeen projektityöntekijä Porin ensi-ja turvakotiyhdistyksessä.
Lue myös
Voimavaroja liikkeestä, Maiju Lehtosen blogi 6.6.2016
