”Miten tästä kysyisin”, ”ymmärtääköhän toinen mitä tarkoitan”, ”säikähtääkö, jos sanon näin”? Monilla meistä on ehkä kokemuksia tilanteista, jossa olisi halunnut puhua jostain tietystä aiheesta, mutta ei ole tiennyt, miten sen voisi ottaa puheeksi.
Erityisesti lasten kanssa voi tuntua siltä, ettei surullisista tai pelottavista asioista voi puhua tai että se ainakin on vaikeaa. Voi olla pelko siitä, että lapset jollain tapaa vahingoittuvat liiasta tiedosta. Ja kuitenkin haluaisimme luoda ympärillemme kulttuurin ja toimintatavan, jossa lapset jo pienestä oppisivat, kuinka kaikesta on lupa ja mahdollista puhua. Silloin kenenkään ei tarvitsisi jäädä yksin kantamaan pieniä tai suuria tuntemuksia. Samalla lasten tunnetaidot ja tietoisuus omista vahvuuksista lisääntyisivät.
Mutta miten lasten kanssa voisi puhua siitä, miten turvalliseksi tai turvattomaksi he kokevat olonsa? Olemme Ensi- ja turvakotien liitossa kehittämässä tähän avuksi Turva10-nimistä välinettä. Se perustuu teoriaan (Fattore, Mason & Watson 2008), jonka mukaan hyvinvointi rakentuu tunteina ja suhteissa. Se koostuu turvallisuudesta, myönteisestä minäkuvasta ja toimijuudesta.
Turva10:ssä on nimensä mukaisesti 10 kysymystä, joiden avulla on helpompi ryhtyä juttelemaan lapsen kokemuksista – positiivisten asioiden kautta. Samalla vahvistetaan lapsella jo olemassa olevia keinoja, jotka tuovat hänelle hyvää oloa, ja pysähdytään miettimään lapsen vahvuuksia.
Turva10:stä kehitetään 3 eri versiota: omat versiot esi- ja alakouluikäisille lapsille; nuorille ja vanhemmille & vauvalle/taaperolle. Lasten Turva10:ssä on kuvia, jotta lapset voivat vastata kysymyksiin valitsemalla kuvia ja värittämällä niitä. Vanhemman &vauvan /taaperon versiossa vanhemmalta kysytään, miten lapsi hänen mielestään voi ja mitä lapsi tarvitsee. Nuorten versio on tarkoitettu käytettäväksi 13–17-vuotiaiden nuorten kanssa. Sitä on kokeiltu nuorten kehittäjäryhmissä Kokkolassa, Kymenlaaksossa ja Vantaalla ja nuoret ovat hyväksyneet sen, miten asiat sanotaan ja miten avoimesti asioista puhutaan. Palautteen ja ensimmäisen mallinnuksen jälkeen Turva10:ejä on tarkoitus levittää laajempaan käyttöön, kunhan käyttäjä on osallistunut perehdytyskoulutukseen.
Jo nyt esiin on tullut, että me aikuiset teemme oman elämänkokemuksen pohjalta helposti tulkintoja siitä, miten lapsi voi reagoida Turva10-kysymyksiin. Totuus on, että lapsella onkin ihan oma elämänkokemus ja me emme saa tietää sitä kysymättä häneltä. Juuri siinä Turva10 tulee auttamaan työntekijää. Välineet ovat valmiita vuonna 2020. Ne on tarkoitettu maakunnallisten perhekeskusten työvälineeksi, mutta ovat hyvin käyttökelpoisia myös muualla, missä halutaan auttaa lapsia ja perheitä.
Olemme huomanneet, että Turva10:lle on tarvetta ja tilausta. Kuinka tärkeää onkaan, että opetamme tuleville sukupolville, että kaikesta on mahdollista puhua. Unohtamatta, että väline itsessään ei ratkaise mitään, vaan tärkeintä on olla läsnä ja kohdata lapsi aidosti. Kuunnella, mitä lapsi haluaa viestittää ja uskaltaa nähdä lapsen kokemusmaailma kaikkine tunteineen.
Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaiseminen -hanke
Katri Pahkala, ohjaaja
Kene Truve, projektiasiantuntija
EDIT: 14.11.2018 Terveyskeskus on muutettu toiseksi viimeisestä kappaleesta perhekeskukseksi.
