”Voiko käydä niin, että jotkut riitelee elämänsä loppuun asti?”. Tämä lapsen vilpitön kysymys eräällä tapaamisella osui ja upposi. Mitä voin vastata lapselle, joka elää elämäänsä pitkittyneen eroriitelyn keskellä, herättämättä turhaa toivoa? Miten voin vakuuttaa lapselle, että hänen elämässään näin ei tule käymään?
Lapsen kysymys havahdutti, koska sama kysymys mietityttää myös vanhempia ja vaativaa eroauttamistyötä tekeviä ammattilaisia. Vanhemmat kokevat usein keinottomuutta vaikean konfliktin keskellä. He ovat usein olleet erilaisten palveluiden piirissä, mutta kokevat, etteivät ole saaneet oikeanlaista apua tilanteeseensa. Kommunikaation suuret haasteet, mielenterveyspulmat, vanhempien omat traumakokemukset ja eron aiheuttama epäluottamus ex-puolisoa kohtaan saattavat vaikeuttaa irrottautumista pitkittyneestä riitelyn kierteestä.
Lapsella on oikeus saada apua vanhempien konfliktin keskellä. Lapsi tarvitsee turvallisia aikuisia tuekseen muodostaakseen oman käsityksensä tilanteessa. Riitelevillä vanhemmilla on usein kaksi hyvin erilaista tarinaa erosta ja toisistaan poikkeavat käsitykset lapsen edusta ja asioiden hoitamisesta. Lapsi tarvitsee omaa puolueetonta tilaa ja aikuisia, jotka ovat häntä varten, kuuntelevat häntä ja hänen tunteitaan, kokemuksiaan ja tarpeitaan. Lapsi tarvitsee aikuisen, joka muistaa ja jaksaa nähdä lapsen omana itsenään, molempia vanhempia tarvitsevana yksilönä.
Kysyimme ammattilaisilta Turvassa-hankkeen webinaarissa Lapsen etu haastavissa erotilanteissa, ”Tuleeko lapsi mielestäsi kuulluksi huolto- ja tapaamisriidoissa?”. Yli 60 % vastaajista valitsi vaihtoehdon vähän tai ei lainkaan (N=350). Lapsella on oikeus tulla kuulluksi vanhempien erotilanteessa. Tämä tulee pystyä toteuttamaan lapsen elämässä. Lapsen oikeuksien turvaaminen on aikuisten velvollisuus, niin vanhempien kuin ammattilaisten.
Vanhempien väliin joutunut lapsi tarvitsee apua
Eroperheitä voi auttaa vaativissakin tilanteissa, mutta työmenetelmät ovat erilaiset riippuen siitä, onko kyseessä pitkittynyt riita vai väkivalta, joka jatkuu eron jälkeen. Riitelevien vanhempien auttamisessa toimivinta on uusien kommunikaatiotapojen opettelu. Käytännössä siis yhdessä vanhempien kanssa löydetään turvallisia tai vähemmän loukkaavia tapoja keskustella lapsen asioista.
Lasta voidaan tukea esimerkiksi vahvistamalla turvallisuuden kokemusta ja lapsen resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä sekä pohtimalla lapsen vahvuuksia ja selviytymistä vaikeissa tilanteissa. Lapselle voi opettaa konkreettisia keinoja pärjätä vanhempien riitelyn aiheuttamien tunteiden kanssa. Lapsi voi kokea helpottavana sen, että myös vaikeasta riitelystä voi puhua ulkopuolisen kanssa.
No Kids in the Middle -ryhmäohjelman* kehittäjät ovat Hollannissa havainneet, että eroperheen jäsenten auttaminen eri tahoilla harvoin ratkaisee konfliktia. Turvassa-hankkeessa tavataan tästä syystä kaikkia eroperheen osapuolia ja muita läheisiä, kuten uusperheen puolisoita ja sisaruksia. Kaikissa tilanteissa eroperheen osapuolten ei ole mahdollista työskennellä samanaikaisesti samassa tilassa, mutta tavoitteet voivat olla yksilötyöskentelyssäkin kaikilla samansuuntaiset. Lapsen turvallisuus on aina asetettava etusijalle ja työskentely suunniteltava sen pohjalta.
Vastasin lapsen kysymykseen, että koska hänen molemmat vanhempansa ovat hakeneet apua pitkittyneeseen riitelyyn, uskon tilanteen muuttuvan paremmaksi. Vanhemmat ovat väsyneitä riitelyyn ja haluavat lapselleen turvallisen ja hyvän lapsuuden.
Niillä vanhemmilla, jotka tunnistavat tilanteen ja haluavat apua itselleen ja lapsilleen, on paljon toivoa paremmasta. Lapsi tarvitsee tietoa siitä, että hän on ainutlaatuinen ja arvokas juuri tällä elämäntarinalla, ja että häntä ja hänen läheisiään autetaan.
Blogin on kirjoittanut Turvassa-hankkeen työntekijä Heli Isotalus, VIOLA – Väkivallasta vapaaksi ry:sta.
Jos haluat keskustella ammattilaisen kanssa erotilanteestasi, voit jutella anonyymisti Apua eroon -chatissa, joka on auki arkisin klo 10-15. Lisää vinkkejä ja konkreettisia keinoja asiakastyöhön löydät Turvassa-hankkeen puheenvuorosta Lapsen etu haastavissa erotilanteissa –webinaarista. Löydät tallenteen Ensi- ja turvakotien liiton Youtubesta.
Ilmoittautuminen 2.11.2020 seminaariin Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa on avattu -> ilmoittautuminen ja ohjelma.
*No kids in the Middle Dialogical and Creative Work with Parents and Children in the Context of High Conflict Divorces. Justine van Lawick and Margreet Visser. Australian and New Zealand Journal of Family Therapy 2015, 36, 33–50 doi: 10.1002/anzf.1091
Kuva: Unsplash, Karl Fredrickson