Vauvan odotusaika on valmistautumista tulevaan vanhemmuuteen, äidiksi ja isäksi kasvamista. Silloin kun vanhemmat eroavat vauvaa odottaessaan, voi valmistautuminen vauvan syntymään ja tulevaan vanhemmuuteen jäädä erokriisin jalkoihin. Eroon liittyy usein vahvoja tunteita, kuten epäonnistumisen ja pettymyksen kokemuksia, jotka voivat värittää myös kokemusta odotusajasta ja alkavasta vanhemmuudesta.

”Ero tuli minulle täysin yllätyksenä, olisin toivonut kumppanilta tällaista ratkaisua joko ennen toista lasta tai sitten vasta kun lapset olisivat isompia. Eron tullessa tässä vaiheessa (odotusaikana) se sai minut kyseenalaistamaan meidän koko suhteen. Kaikelta hävisi pohja. Alkuun minulla oli todella ristiriitaiset tunteet syntymätöntä lasta kohtaan.”

Vanhempien kiintymyssuhde lapseen syntyy jo odotusaikana. Äidin muuttunut hormonitoiminta herkistää äitiä tulevan vauvan kohtaamiseen ja sensitiiviseen hoivaan. Äiti voi kokea olevansa hauraampi ja haavoittuvampi kuin tavallisesti. Tässä kohtaa äiti tarvitsee tunteen siitä, että hän on turvassa ja saa tarvitsemaansa tukea erosta huolimatta. Suru siitä, että odotusta ei jaeta yhdessä ja pyöristyvää vatsaa ei olekaan puoliso ihastelemassa, voi tuntua suurelta. Odottavan äidin stressiä tulisi helpottaa kaikin mahdollisin tavoin. Kiireettömän ajan antaminen, keskusteluapu, hieronta, ystävien ja perheenjäsenten tuki ja tarvittaessa ammattiapu ovat tärkeitä, jotta äidin stressi ei kasva kohtuuttomaksi. Odottavan vanhemman hyvinvointia tukemalla tuetaan myös syntyvää lasta ja vanhemman tulevaa suhdetta lapseen.

Isällä on riski jäädä ulkopuoliseksi vauvan elämästä

Tulevalle isälle ero voi tuoda pelon tunteen ulkopuoliseksi jäämisestä oman lapsen elämästä. Isälle kokemus vanhemmuudesta todentuu useimmiten raskauden loppuvaiheissa ja vauvan synnyttyä. Jos isä ei pääse mukaan seuraamaan vauvan kehitystä vatsassa, mukaan neuvolakäynneille ja synnytykseen, voi isäksi kasvamisen kokemus jäädä alkuvaiheessa ohueksi. Isäksi tulemisen prosessille on tärkeää, että myös isällä on mahdollisuus käydä omassa mielessään tai jonkun toisen kanssa pohdintoja siitä, millainen isä hänestä mahtaa tulla, millaisia vanhemmuuden malleja hän on itse saanut ja mitä hän haluaa erityisesti antaa omalle lapselleen.

Odotusaika voi erosta huolimatta olla molemmille vanhemmille hyvää valmistautumista vanhemmuuteen. Vaikka parisuhde päättyy, yhteinen vanhemmuus alkaa. Odotusaikana on hyvä aloittaa jo keskustelut siitä, millaisia käytännönjärjestelyjä vauvan syntymä edellyttää, mitä tarvikkeita voi hankkia jo etukäteen ja miten vauvan tapaamiset onnistuvat mahdollisimman sujuvasti ja vauvan tarpeet mielessä pitäen. Vaikka eron hetkellä yhteistyö tuntuisi vaikealta, sen rakentaminen kannattaa; ajan saatossa se mahdollistaa molemmille hyvän suhteen omaan lapseen ja vastuun puolittumisen monin tavoin. Ja lapsella on joka tapauksessa oikeus molempiin vanhempiinsa.

”Lasten kannalta yhteistyövanhemmuus on hyvä ratkaisu, he saavat nähdä kumpaakin vanhempaansa paljon ja mielestäni lasten etu menee siinä edellä. Ajattelen asiaa niin, että lapset ovat kerran vain pieniä, heidän kasvaessa avartuu myös meille aikuisille/vanhemmille ”uusi elämä”. Selvittäkää välinne huolella, älkää antako keskinäisten kinojen tai katkeruuden tulla yhteistyövanhemmuuden väliin.”

Vinkkejä vanhemmille yhteistyövanhemmuuden vahvistamiseen 

  • Sopikaa, kuinka hoidatte tiedonvaihdon vauvan asioihin liittyen (esimerkiksi rokotukset, neuvola- ja lääkärikäynnit, pidemmät matkat, isommat hankinnat).
  • Keskustelkaa alustavasti siitä, kuinka vauvan tapaamiset järjestetään toisen vanhemman kanssa vauvan etu mielessä pitäen.
  • Tehkää lista tulevista hankinnoista. Sopikaa, mitä tarvikkeita molempiin kotiin tarvitaan ja mitkä voivat kulkea vauvan mukana helposti.
  • Sopikaa, miten kustannukset jaetaan ja miten vauvan elatus hoidetaan vauvan synnyttyä. Sopimukset on hyvä vahvistaa kirjallisesti lastenvalvojan luona ja niitä on hyvä tarkentaa vauvan kasvaessa.
  • Sitoutukaa siihen, että yhteisesti sovituista päätöksistä pidetään kiinni ja niitä noudatetaan.

Erofoorumissa 24.9.2020 käsitellään lapsen näkökulmasta hyvää eroa. Päivän aikana pohditaan mm. työntekijän mahdollisuuksia tukea vanhempia, silloin kun parisuhde päättyy odotus- tai vauva-aikana ja kuullaan miten kokemusasiantuntija selvisi vauvavuodesta ja erokriisin yhtäaikaisuudesta. Erofoorumi 2020 toteutetaan kokonaisuudessaan etäyhteydellä webinaarina. Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittaudu mukaan! Lisätiedot löytyvät täältä 

Uusi tieto- ja tukisivusto vauvaperhe.fi tarjoaa kattavasti vanhemmille sekä ammattilaisille tietoa odotus- ja raskausaikaan sekä vauvaperheen elämää koskeviin teemoihin.  Vauvaperheiden chat sekä Vauvaperhe ja päihteet -chat auttavat vanhempien erilaisissa vauvaperheen elämään liittyvissä pulmissa ja huolissa. Apua eroon -chat tukee perheitä erotilanteissa ja parisuhdepulmissa. Apua väkivaltaan -chat on tukena lähi- ja perheväkivaltaan liittyvissä teemoissa. Kaikki chatit ovat avoinna arkisin klo 10-19 sekä la-su klo 14-18. Keskusteluun pääsee sivulta www.ensijaturvakotienliitto.fi

 

*Suorat lainaukset: Henttonen, T. 2019. Yhteistyövanhemmuus odotus- ja vauva-aikana. Teoksessa Hietanen, P., Keinonen, V. & Kettunen, M. 2019. Yhteistyövanhemmuuden käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto.

Kirjoittaja: Tanja Henttonen

Tanja Henttonen toimii Ensi- ja turvakotien liitossa erityisasiantuntijana Vaativan vauvatyön tiimissä.