Emme kukaan ole vapaita suhteessa rahaan, vaan se jollain tavalla koskettaa jokaista, vauvasta – vaariin, jo kohdussa olevaa sikiötä. Stressistä säätelyyn – hankkeessa talousteemaa tarkastellaan yhtenä stressin aiheuttajana vauvaperheiden arjessa ja pitkäkestoista köyhyyttä vauvan kehityksellisenä riskitekijänä.
Rahaan liittyy paljon tunteita, asenteita, arvoja ja ilmiöitä, ettei ihme, että siitä puhuminen on niin hankalaa.
Opiskeluihini liittyen tehtävänäni oli pyytää kahta läheistäni kirjoittamaan kirje, jossa he kertovat minusta. Pyysin kirjettä ystävältäni ja isältäni. Molemmat kirjeet ovat merkittäviä, mutta ystävältä saadussa kirjeessä ei raha-asioita sivuttu. Sen sijaan isältäni saamassa kirjeessä sivuttiin. Hän viittasi ammatinvalintaani sosiaalialalle jotenkin näin: ”Satun sosiaalisuus näkyi jo murrosiässä, hän piti isän lompakkoa kuin omanaan”. Eihän siinä suoraan rahasta puhuttu tai rahan käytöstä, mutta harvoin niin tehdään. Silti poskia kuumottaa, kun muistelee, mihin kaikkeen isäni maininta minusta liittyy. Rahaan liittyy paljon tunteita, asenteita, arvoja ja ilmiöitä, ettei ihme, että siitä puhuminen on niin hankalaa. Rahasta on helpompi puhua, silloin kun sitä on tai kun asia koskee toista ja silloinkin metaforien kautta; rahaa on kuin roskaa, tyhjät taskut jne. Malli rahankäyttöön ja siihen liittyviin tekijöihin tulee lapsuudenkodista, silti yleensä jokainen tekee virheitä, oppii ja tekee lisää virheitä tai osaa vältellä niitä.
Perheen sisäinen malli saattaa olla hyvin hallitseva kaikissa lapsissa ja vaikuttaa läpi koko elämän. Myös persoonallisuus- ja temperamenttierot vaikuttavat. Perheistä löytyy esimerkkejä miten saman kasvatuksen, elinympäristön ja yhteiskunnallisen tilanteen keskellä kasvaneet sisarukset omaavat hyvin erilaiset tavat ja asenteet rahan käyttöön. Myös yhteiskunnan rakenteet ja valtakunnallinen/globaali taloustilanne vaikuttavat, kuten olemme viime aikoina saaneet taas todistaa.
Perheen taloustilanteeseen vaikuttavien valintojen tekeminen on siis riippuvainen useista tekijöistä ja päällekkäiset vaikeudet voivat johtaa nopeastikin ongelmien kasaantumiseen. Asiat harvoin ovat yksiselitteisiä ja irrallisia toisistaan, vaan niihin liittyvät monet tekijät, jotka suoraan tai välillisesti vaikuttavat sitten toisiinsa. Selkeää kuitenkin on se, että emme syntyessämme ole voineet valita, millaiset mallit ja selviytymiskeinot tulemme saamaan.
Vanhempien taloudellinen tilanne vaikuttaa ylisukupolvisesti
Kalevi Sorsan säätiö julkaisi elokuussa raportin Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Raportista selviää, että Suomessa vanhempien taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen asema sekä lapsuuden ajan elinolosuhteet ennustavat seuraavan polven sosiaalista asemaa ja elämän tapahtumia usealla elämän eri osa-alueella. Näin on siitä huolimatta, että kansainvälisesti vertaillen mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu Suomessa hyvin.
Taloushuolet ovat yksi keskeinen stressin aiheuttaja.
Tasa-arvoinen yhteiskunta ja hyvinvointivaltio ei pysty takaamaan tasa-arvoisuutta kaikille. Taloudellinen ja sosiaaliseen asemaan liittyvä perintö sukupolvelta toiselle on siis vahva. THL:n ja Turun yliopiston yhteistyönä tekemä tutkimus on osoittanut sen, että lapsuudenaikainen köyhyys havaittiin sitä vakavammaksi, mitä nuorempana lapsi oli sen kokenut ja mitä pidempään köyhyysjakso perheessä oli kestänyt. Kohdussa olevan sikiön kehitykseen ei tietenkään raha suoranaisesti vaikuta, mutta äidin kokema stressi, ravitsemus ja mahdollisuudet terveydenhoitoon vaikuttavat.
Taloushuolet ovat yksi keskeinen stressin aiheuttaja. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen mukaan pitkäaikaisella stressihormonien erityksellä raskauden aikana voi olla haitallisia vaikutuksia lapsen terveyteen. Sikiön elinjärjestelmät kehittyvät raskauden aikana ja ovat siten herkempiä äidin raskauden aikaisen stressin vaikutuksille.
Vanhempien hyvinvointiin on tärkeä panostaa raskaus- ja vauva-aikana, jotta lapsi saa mahdollisimman hyvän alun elämälleen ja vanhemmat tukea omiin haasteisiin. Pitkäkestoinen stressi lisää myös masennuksen ja ahdistuksen riskiä, jota varhaisella tuella on mahdollista ehkäistä. Omien voimavarojen vahvistaminen pienemmillä toimilla on mahdollista silloin, kun kuormitustekijät eivät ole liiaksi kasaantuneet.
Miten sitten ottaa puheeksi asian mikä on tabu? Miten kysyä taloudellisista asioista ja erityisesti niihin liittyvistä huolista?
Edellä olevaa tietoa vasten on siis helppo perustelle varhaisen tuen tärkeyttä. FinnBrain- tutkimuksessa todetaan myös se, että varhaisella vanhemmuudella on suuri suojaava vaikutus – riittävän hyvä hoiva ja vuorovaikutus voivat suojata lasta stressin negatiivisilta vaikutuksilta. Vastasyntyneen vauvan näkökulmasta vanhempien rahahuolet tuntuvat kaukaiselta asialta, mutta välillinen vaikutus on selkeästi olemassa. On inhimillisesti mahdotonta, etteivät huolet ja murheet vaikuttaisi vanhemman läsnäoloon ja vuorovaikutukseen vauvan kanssa tai rahan puute suoraan vauvan hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Se voi johtaa siihen, että taloudellisen niukkuuden lisäksi perheissä on myös hoivaniukkuutta. Tukea antaessa on hyvä huomioida monia eri näkökulmia. Hyvä on muistaa sekin, että stressitöntä elämästä ei tarvitse saada, stressi kuuluu elämään ja on tarpeellistakin jossain määrin, haitallista se on vasta pitkittyessään ja omien voimavarojen loppuessa.
Jotta ennaltaehkäisevään työhön ja tukee päästään, sitä ennakoi puheeksi otto. Miten sitten ottaa puheeksi asian mikä on tabu? Miten kysyä taloudellisista asioista ja erityisesti niihin liittyvistä huolista? Miten käsitellä omia niihin liittyviä tunteita, joita nousee esille, kun asiaa pohtii? Paljon avoimia kysymyksiä ja poskien kuumotusta on siis tiedossa. Tähän täytyy vielä palata.
Satu Vesisenaho
projektityöntekijä Stressistä säätelyyn – hanke
Lue myös
Perheen talous ja vauva, vauvaperhe.fi -sivulla
