Koronaepidemia on heikentänyt vauvaperheiden jaksamista ja on tärkeää, että apua saa riittävän ajoissa ja kynnys saada apua on mahdollisimman matala. Kymenlaaksossa yhteydenotot Baby Blues -työntekijälle ovat kasvaneet alkuvuoden aikana.
Korona-ajan pitkittyessä vauvaperheiden voimat ovat olleet vähissä. Vaikeuksien kanssa sinnitellään kotona liian pitkään. Korona-ajan eristys on lisännyt vauvaperheiden yksinäisyyttä ja vaikeuksia. Maaliskuussa ilmestynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus tuo esiin, kuinka vauvaperheet ovat jääneet liian yksin pulmien kanssa. THL:en kyselytutkimuksen mukaan noin kolmannes kyselyyn vastanneista 3–6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmista ilmoitti olevansa uupunut. Äideistä noin neljäsosa koki koronaepidemian vähentäneen jaksamistaan.
– Avuntarpeen kasvu näkyy yhteydenotoissa Baby Blues -työntekijälle. Alkuvuoden on ollut jo lähes yhtä paljon apua saaneita perheitä kuin viime vuonna yhteensä, kertoo Baby Blues -työntekijä Sari Luomi, Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksestä.
– Usein puhelun syynä on oma jaksaminen ja uupumus. Uusi elämäntilanne ja vauvan tulo mietityttää, rooli äitinä tai isänä herättää tunteita ja kysymyksiä ja muutokset parisuhteessa hämmentävät. Taustalla voi olla monia elämän huolia ja kun se yhdistyy aivan uuteen elämäntilanteeseen, voimat ovat koetuksella, Luomi jatkaa.
Baby Blues -vauvaperhetyö on tarkoitettu väsyneille ja alavireisille vauvaperheen äideille ja isille. Käytännössä se on keskustelutukea ja vauva-arkeen liittyvää neuvontaa. Vauvaperheiden unineuvonta on isossa roolissa yhteydenotoissa.
Korona-aikana tapaamisia on hoidettu vaunulenkeillä tai leikkipuistoissa terveysturvallisesti perheen toiveita kuunnellen. Korona-ajan huolet näkyvät monin tavoin yhteydenotoissa. Kontaktien puute on monimutkaistanut asioita ja vaikka lähipiiriä saattaa olla, arkiset tapaamiset ovat vähentyneet. Esimerkiksi perhekahviloiden ja muiden matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen puute näkyy yksinäisyyden lisäksi siten, että tietoa vauvan hoidosta haetaan yhä enemmän verkosta. Itseluottamusta vauvan hoitamiseen tai vanhemmuuteen on vaikea rakentaa yksin.
– Usein pelkkä juttelu ammattilaisen kanssa riittää siihen, että perheen voimavaroja löytyy. Aika usein löydämme yhdessä myös muuta, vankempaa apua perheelle. Väsyneenä tai uupuneena avun etsiminen tuntuu mahdottoman työläältä, vaikka tietoa olisikin, Luomi muistuttaa.
Tarvittaessa perhe voidaan ohjata yhdistyksen muuhun apuun. Kotkassa kokoontuva Päiväryhmä Untuva auttaa perheitä odotus- tai vauva-aikana. Vauva ja vanhempi on päiväryhmässä kolme kertaa viikossa viisi tuntia kerrallaan. Ryhmässä opetellaan yhdessä päivärytmiä, vauvan hoitoa ja ruoan laittoa, tuetaan vuorovaikutukseen lapsen kanssa ja lähtemään hänen kanssaan ulos. Väsyneet äidit ja isät saavat konkreettista apua vauvan hoitoon ja päiväryhmässä autetaan arjen rakentamisessa. Työntekijät ja toiset vanhemmat ovat tärkeä malli vauvan kanssa toimimiseen.
Kun tuki vauvavaiheessa on tiivis ja kestää riittävän pitkään, se auttaa perhettä jatkossakin. Vanhemmuus ja suhde lapseen rakentuvat vahvemmiksi ja äiti ja isä oppivat taitoja selvitä paremmin arjen haasteista. Riski ongelmien jatkumisesta pienenee.
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen Baby Blues -työntekijä auttaa koko Kymenlaakson alueen perheitä. Perhe voi tavata työntekijää tarpeen mukaan noin viisi kertaa ja apu on asiakkaalle sekä kunnalle maksutonta.
Vauvaperheet tarvitsevat apua riittävän pitkään
Sekä inhimillisesti että yhteiskunnan kannalta taloudellisesti katsottuna on tärkeää, ettei apua tarvitsevia vauvaperheitä jätetä yksin. Jos pulmat ovat jatkuneet pitkään ja perheellä on monia vaikeuksia, tarvitaan apua myös pidempään. Tuen avulla vanhempien voimavarat ja heidän vahvuutensa toimiva vanhempina lisääntyvät. Ryhmässä yhdistyy ammattilaisen apu ja toisten vanhempien vertaistuki.
Ensi- ja turvakotien liiton päiväryhmiä kokoontuu 13 paikkakunnalla ympäri Suomea. Vuonna 2020 apua sai 144 äitiä, 29 isää ja 128 lasta. Kolmannes perheistä hakeutui ryhmään itse, joka viides ohjattiin neuvolan kautta.
– Tyypillistä on, että arki ei suju ja ilo vauvan kanssa olemisesta on kadonnut. Yksinäisyys, mielenterveysongelmat ja verkostojen puute vie voimat, kuvaa Hanna Sellergren, Ensi- ja turvakotien liiton Vaativan vauvatyön kehittämispäällikkö.
– Pulmista huolimatta perheillä on myös voimavaroja ja osaamista ja on tärkeä nähdä myös nämä ja vahvistaa vanhempien itsetuntoa vauvansa tärkeimpinä aikuisina, Sellergren muistuttaa.
On tiedossa, että äidin raskaudenaikainen mielenterveys on yhteydessä lapsen hyvinvointiin. Äitien mielenterveyden pulmat on tärkeä tunnistaa ja tarjota apua mahdollisimman varhain ja jo silloin kun vauvaa odotetaan. Riittävän varhain ja pitkään saatu apu turvaa vauvan kehitystä ja antaa perheelle voimia odotukseen.
Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnallisen verkoston ensikoteihin ja palveluihin voidaan ohjata kaikilta paikkakunnilta. Kattava verkosto tarjoaa vauvaperheille monenlaista apua aina matalan kynnyksen chateistä ja vauvakahviloista ensikotien intensiiviseen ympärivuorokautiseen kuntoutukseen.
Näin Ensi- ja turvakotien liiton palveluissa autettiin v. 2020 vauvoja:
Vaativa vauvatyö
Ensikoti: 10 paikkakunnalla, joista yksi vankilan perheosasto, 179 äitiä, 70 isää, 195 lasta
Ensikodeissa olevilla perheillä on samanaikaisesti useampia vauvan ja vanhempien hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä.
Päiväryhmä: 13 paikkakunnalla, 144 äitiä, 29 isää, 128 lasta
Tuen tarpeen syy liittyi usein vanhemman psyykkiseen huonovointisuuteen, verkostojen puutteeseen sekä vanhemmuuteen ja vauvan hoitoon.
Lapsilähtöinen päihdetyö
Valtakunnallinen Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille.
Pidä kiinni -ensikoti: 7 paikkakunnalla, 81 äitiä, 35 isää, 88 lasta
Vanhempien tilanne on usein niin haastava, että vauvan terveen kehityksen turvaamiseksi tarvitaan intensiivistä, pitkää ympärivuorokautista tukea niin päihdekuntoutumiseen kuin vanhemmuuteenkin.
Pidä kiinni -avopalvelu: 9 paikkakunnalla, 133 äitiä, 46 isää, 128 lasta
Pidä kiinni -avopalveluissa yhdistetään kuntoutuksen kokonaisuudeksi päihdekuntoutus ja varhaisen vuorovaikutuksen sekä vanhemmuuden tuki yhteisöissä, joissa asiakkaat käyvät useasti viikossa.
Lisätietoja
Tiina Palviainen
toiminnanjohtaja, Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys
p. 040 754 8047
Hanna Kivilahti
palveluesimies, Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys
p. 044 530 15 20
Hanna Sellergren
kehittämispäällikkö, Vaativa vauvatyö, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 040 543 0010
Laura Kouri
viestinnän asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 040 709 9498