Lapsiperheiden ahdinko näkyy jo Ensi- ja turvakotien liitossa (ETKL) ja sen jäsenyhdistyksissä suurena avun tarpeena ja kasvaneina viesteinä taloudellisista vaikeuksista.
Hallituksen sosiaaliturvan leikkausten seurauksena lapsiperheköyhyys kasvaa merkittävästi, arvion mukaan 17 000 lapsella. Lapsiperheköyhyydessä elävien lasten määrä nousee silloin jo 137 000. Se on inhimillisesti kohtuutonta ja on myös Suomen Lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvien sitoumusten vastaista. Etenkin vauvaperheköyhyys näkyy myöhemmin keskimääräistä yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Kasvavat taloushuolet vaikeuttavat perheiden luottamusta tulevaisuuteen ja voivat myös vähentää halukkuutta hankkia lisää lapsia.
Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin polarisoitumisen ehkäiseminen ja pärjäämisen vahvistaminen on julkisen talouden suurista tasapainottamisstarpeista huolimatta välttämätöntä ja kannattavaa. Sosiaaliturvan ja palvelujen leikkausten tekeminen samanaikaisesti vain lyhyen aikavälin säästöjä tuovilla sopeutustoimilla on vakava virhe. Se vaarantaa ihmisten hyvinvoinnin ja tavoitellut säästöt muuttuvat myöhemmin mittaviksi inhimillisiksi ja taloudellisiksi kustannuksiksi. ETKL pitää välttämättömänä, että sosiaaliturvauudistusta jatketaan parlamentaarisesti ja vaatii, että komitean välimietinnössä ehdotetun yleistuen valmistelussa siihen palautetaan etuuksien lapsikorotus.
”Sosiaaliturvaa uudistettaessa lapsiperheköyhyyden poistaminen ei saa jäädä muiden tavoitteiden jälkeen. On tärkeää systemaattisesti arvioida jo tehtyjen ja suunniteltujen etuusleikkausten kasautuvat vaikutukset sekä tehdä kohtuuttomuuksia korjaavia toimia”, sanoo liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov.
Apua ja palveluja tarvitsevien ihmisten pärjäämistä vaikeutetaan leikkaamalla samanaikaisesti sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen että hyvinvointialueiden rahoitusta. Hallitus päätti kehysriihessä porrastaa ja aikaistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkausta jo vuoteen 2025. Tuolloin sote-järjestöjen valtionavustus olisi enää 303 miljoonaa euroa eli noin 20 prosenttia tätä vuotta vähemmän. Kehysriihen linjausten mukaan sote-järjestöjen rahoituksesta on leikkautunut nykytasosta kolmannes vuonna 2027 verrattuna nykyiseen 383 miljoonan euron tasoon. Leikkauksia tulee kohtuullistaa ja painottaa yleisavustuksia järjestöjen perustoiminnan turvaamiseksi.
”Näin valtavat, nopeat ja ennakoimattomat leikkaukset vaarantavat katastrofaalisesti vaikeuksissa olevien ihmisten sote-järjestöiltä saaman tuen. Ne rapauttavat sote-järjestöjen toiminnan, uhkaavat yhteiskunnan kiinteyttä ja vaarantavat ihmisten äänen kuulumista päätöksentekoon. Kun Sote-järjestöistä eniten on lapsi- ja perhejärjestöjä, juuri lapset, nuoret ja perheet voivat joutua erityisesti kärsijöiksi”, sanoo liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
Järjestöjen tulee itse vaikuttaa omaan järjestöä koskevien leikkausten kohdentumiseen, jotta ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän vaurioita.
Samanaikaisesti hyvinvointialueilla ovat THL:n arvion mukaan erityisessä riskissä lasten ja perheiden sekä ikäihmisten palvelut. Hyvinvointialueiden taloudet ovat merkittävästi alijäämäisiä ja ne tekevät suuria sosiaali- ja terveyspalvelujen karsimisia niillä laissa olevan talouden vakauttamisvelvoitteen tiukan aikataulun vuoksi. On iso riski, että sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus vaarantuu. Hyvinvointialueiden rakentaminen on alussa. Hallinnollinen muutos on tehty, mutta tavoiteltu painopisteen siirtäminen ehkäisevään toimintaan ja toimintatapojen uudistaminen ovat vasta alkamassa.
”Hallituksen olisi viisasta antaa hyvinvointialueille toiminnan kehittämisen rauha ja estää käynnistyneet isot palveluleikkaukset ja palvelujen keskittäminen lainsäädäntöä nopeasti muuttamalla niin, että hyvinvointialueet saisivat kaksi vuotta lisäaikaa taloutensa tasapainottamiseen. Se ei edes maksaisi mitään”, Särkelä sanoo. Silloin hyvinvointialueet voisivat vastata lasten ja perheiden hätään pitkäjänteisesti ja kestävästi.
Lapsuuttaan tällä hetkellä elävillä ei ole varaa odottaa julkisen talouden tilan kohentumista, jotta he saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut. Tulevalle elämälle perustaa rakentava lapsuus eletään vain kerran.
Ensi- ja turvakotien liitto täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Sen toiminnan tarkoituksena on turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Sen jäsenyhdistykset auttoivat 21 691 apua tarvitsevaa vuonna 2023. Vertaisryhmissä ja kohtaamispaikoissa oli 26 533 osallistumiskertaa. Liitosta apua saaneilta tuen ja palvelujen suositteluindeksi (NPS) oli 84 prosenttia ja valtaosa koki tulleensa arvostavasti kohdatuksi ja hyvinvointinsa parantuneen.