Vanhempien parisuhteen päättyessä myös lapsi on uuden tilanteen edessä. Vaikka ero tapahtuisi sopuisasti, edellyttävät muutokset arjessa monenlaisia käytännön järjestelyjä ja sopeutumista niihin. Oma lukunsa ovat vaativat ero- ja huoltoriidat, jotka kuormittavat niin vanhempia kuin lapsiakin. Erityisen vahingollista huoltoriidan keskellä eläminen on lapselle, sillä hän joutuu vanhempien välisen riitelyn keskelle tahtomattaan.  

Tutkin sosiaalityön pro gradu -tutkielmassani lasten osallisuutta vaativissa erotilanteissa. Tulosten perusteella lasten asema on vaativissa ero- ja huoltoriidoissa heikko ja haavoittuvainen, eivätkä lapset tule riittävällä tavalla nähdyiksi ja kuulluiksi. Kun huomio kiinnittyy vanhempiin, jää lasten osallisuus usein toteutumatta. Palvelujärjestelmä ja rakenteet eivät myöskään tue lasten osallisuutta riittävästi johtuen muun muassa ammattilaisten vastuunjaon ja roolien epäselvyyksistä. Lasten osallisuuden mahdollisuuksiin vaativassa erotilanteessa vaikuttavat erityisesti vanhemmat, mutta myös perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset. 

Lasten oikeudet ja osallisuus vaativissa ero- ja huoltoriidoissa

Lasten osallisuuden merkitys tunnistetaan nykypäivänä jo melko hyvin ja sen edistämiseen tähtääviä toimia on meneillään monella taholla. Muun muassa lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen on kirjattu lapsen oikeus mielipiteensä ilmaisemiseen, osallisuuteen ja kuulluksi tulemiseen.*  

Erotilanteessa korostuvat lapsen oikeus säilyttää suhteet molempiin vanhempiinsa, mutta myös oikeus turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. Vaativassa ero- ja huoltoriidassa lapsen oikeudet saattavat kuitenkin jäädä vanhempien oikeuksien jalkoihin. 

Lapsen osallisuus ei pääse toteutumaan, mikäli hän joutuu tasapainottelemaan vanhempiensa välisten erimielisyyksien keskellä ja pahimmillaan pelkäämään myös oman turvallisuutensa puolesta. 

Lojaliteettiristiriidat ja riitaisan erotilanteen keskellä eläminen heikentävät lapsen hyvinvointia, eikä lapsella useinkaan ole mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseen. 

Tutkimuksen perusteella vaativat ero- ja huoltoriidat näyttäytyvät monimutkaisina tilanteina, joista niin vanhemmilla kuin lapsillakin saattaa olla hyvin erilaiset näkemykset. Mikäli vanhemmat keskittyvät syyttelemään tilanteen kärjistymisestä toisiaan, ja katkeruus toista vanhempaa kohtaan leimaa vanhemmuutta ja lapsen asioista sopimista, jää lapsen huomiointi usein sivurooliin. Päättyneen parisuhteen erottaminen vanhemmuussuhteesta olisikin tärkeää, jotta lapsen asioista pystytään sopimaan lapsen parasta ajatellen.  

Toisinaan lapsen turvallisuus uhkaa vaativassa erotilanteessa vaarantua toisen vanhemman käytöksen tai toiminnan vuoksi. Erityisesti vanhempien välillä tapahtuva väkivalta, on se sitten henkistä tai fyysistä, on vahingollista myös lapselle. Tällöin on tärkeää asettaa etusijalle lapsen oikeudet suojeluun ja turvallisuuteen. Myös vanhemman vieraannuttamistyyppinen käyttäytyminen tai lapsen näkemysten manipulointi voivat vaikeuttaa suhteen ylläpitämistä toiseen vanhempaan. Vanhemman pyrkimyksenä saattaa olla entisen puolison vahingoittaminen, mutta toiminnallaan hän aiheuttaa vahinkoa myös lapselle.   

Vanhemmilla onkin merkittävä rooli siinä, millä tavoin lapsen tarpeet erotilanteessa huomioidaan. Konfliktoituneissa erotilanteissa vanhemmat tarvitsevat tähän vahvaa ammatillista tukea. Lapsen asemaan ja osallisuuden huomiointiin olisi tärkeää kiinnittää enemmän huomiota vaativissa ero- ja huoltoriidoissa. Lapsen näkemysten huomioiminen ja keskiössä pitäminen voi auttaa myös vanhempia pääsemään erossa eteenpäin.  

Ammattilaiset lasten osallisuutta tukemassa

Vaativissa ero- ja huoltoriidoissa ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa lasten osallisuuden mahdollistajina. 

Kaikki perheitä kohtaavat ammattilaiset voivat vaikuttaa siihen, millä tavoin lapset tulevat kohdatuiksi ja saavat apua.

Lasten on tärkeää tulla kohdatuiksi omana itsenään, eikä heidän näkemyksiään erotilanteen kuormittavuudesta ja vaikutuksista saa sivuuttaa. Vanhempia auttamalla on mahdollista vaikuttaa myös lasten hyvinvointiin. Lasten hyvinvoinnin ei pitäisi kuitenkaan olla pelkästään sen varassa, millä tavoin vanhemmat tulevat autetuiksi.  

Vanhemmat tarvitsevat usein tukea lasten huomioimiseen ja heidän hyvinvointinsa keskiössä pitämiseen. Ammattilaisten tehtävänä on tällöin toimia lasten äänen esiintuojina ja muistuttaa vanhempia lasten oikeuksista. Lasten turvallisuuden vaarantuessa ammattilaisten on tärkeää puuttua tilanteeseen.   

Eroauttamiseen liittyvien palvelujen kehittämiselle on tarvetta, jotta ne vastaisivat paremmin eri osapuolten tuen tarpeisiin konfliktoituneissa erotilanteissa. 

Palvelujen keskittämisestä ja vaativiin ero- ja huoltoriitoihin erikoistuneista palveluista puhutaan paljon, mutta yhtä lailla muidenkin perheitä kohtaavien ammattilaisten toiminnalla on merkitystä. Tutkimustulosten perusteella eri alojen ammattilaisilla olisi tarvetta tiedon lisäämiselle ja osaamisen kehittämiselle, jotta he kykenevät paremmin kohtaamaan vaativassa erotilanteessa eläviä lapsia ja vanhempia. 

Toimintamallien kehittäminen lapsilähtöisemmiksi voisi edistää lasten kuulluksi tulemista ja osallisuuden toteutumista.

Lapset ansaitsevat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi ja he tarvitsevat ympärilleen turvallisia ja välittäviä aikuisia, jotka huomioivat heidän tarpeensa. Lasten hyvinvoinnin on tärkeää pysyä keskiössä myös silloin, kun vanhemmat eivät tule keskenään toimeen. Jokainen lapsia kohtaava aikuinen voi omalta osaltaan pohtia, miten tukea ja vahvistaa vaativan erotilanteen keskellä elävien lasten osallisuutta ja hyvinvointia. 

 ********

Blogiteksti perustuu Ulla Vanhakartanon pro gradu -tutkielmaan ”Sivulliset uhrit” Ammattilaisten näkemyksiä lasten osallisuudesta vaativissa erotilanteissa. Tutkielma pohjautuu Turvassa-hankkeen työntekijöiden haastatteluihin. Lapin yliopisto, Sosiaalityön oppiaine. 

* Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, 361/1983. Finlex.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta, 190/2019. Finlex.
Lapsen oikeuksien sopimus. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista.  

Kuva: Alex Demoura Bixabay