Vanhempien saama tuki erotilanteessa vaikuttaa merkittävästi vanhempien yhteistyön laatuun, lapsen hyvinvointiin ja lapsen edun toteutumiseen. ”Eron jälkeen tuli vastuu, vastuu kyydeistä, pienemmistä sisaruksista ja vanhempien tunteista.” ”Mun pitää olla salaisuuksien vartijana. On asioita, joita ei voi kertoa äidille ja toisia asioita, joita ei voi kertoa isälle” kertoivat nuoret elämästään vanhempien eron jälkeen. Vastuu perheen jäsenistä kasaantuu helposti isompien sisarusten harteille, eivätkä vanhemmat ole aina kykeneviä huomioimaan lasta oman kriisin keskellä. Etenkin nuorten kohdalla vaarana on, että lapsi joutuu asettautumaan vastuullisempaan asemaan, kuin omat kyvyt tai voimavarat sallisivat.  Aikuisen toteuttaessa omaa itsenäistä elämäänsä erillään päättyneestä parisuhteesta, voi olla riskinä, että lapsesta tulee perhesalaisuuksien säilöjä. Kuulumisia kotien välillä ei voi kertoa tai saa välittää toiselle vanhemmalle. Lapsi elää kahdessa toisistaan erillisessä todellisuudessa, joiden välillä ei ole yhteyttä. Ne vaan kävelee ohi, ei kato toisiaan.”  ”Ne leikkii, ettei sitä toista ole olemassakaan.”

Kaksi kotia -sovellus yhdistää kahden kodin lapset ja heidän vanhempansa. Lataa nyt:


Pahimmillaan lapsi joutuu kasvamaan itsensä varassa, koska ulkopuolisin silmin lapsi on sopeutunut hyvin.


Surullista on kuulla myös nuorten kokemuksia siitä, ettei kukaan koskaan kysy miten nuori itse pärjää tai jaksaa muuttuneessa perhetilanteessa. ”Kukaan ei kysynyt multa, miten mä voin”. Erojen kielteiset vaikutukset lapsen elämään näkyvätkin stressinä, psyykkisenä oireiluna ja lojaliteettiristiriidan keskellä pärjäämisenä. Lapsi menettää luottamuksen omiin vanhempiinsa, jolloin suhde lapsen ja vanhemman välillä heikkenee. Pahimmillaan lapsi joutuu kasvamaan itsensä varassa, koska ulkopuolisin silmin lapsi on sopeutunut hyvin.

Vahvassa istuu ajatus ja usko siitä, että kyllä lapset ja nuoret sopeutuvat nopeasti, kunhan ei tehdä asiasta numeroa. Nuorten kuvaukset omista kokemuksista kertovat kuitenkin muuta. ”Ei puhuta tarpeeksi” oli usean nuoren kokemus myös Nuorten erofoorumissa[1]. Vaikka erosta oli kulunut useita vuosia, asiat olivat tuoreena mielessä, vanhempien ero nosti yhä tunteita pintaan ja nuorilla oli paljon puhuttavaa. Nuorilla on toive tulla nähdyksi ja kuulluksi tunteineen ja kysymyksineen. Jotta lapset ja nuoret tulevat nähdyksi vanhempien eron jälkeen, on luotava tilaa ja paikkoja, joissa he saavat mahdollisuuden käsitellä eroa omalla tavallaan ja apua tapahtuneen ymmärtämiseen sekä sanoittamiseen. Lapset ja nuoret hyötyvät vertaistuesta, jossa mahdollistuu oman kokemuksen käsittely yhdessä toisten vanhempiensa eron kohdanneiden nuorten kanssa.

Samalla tarvitsemme laajan kirjon monipuolisia eropalveluita, joilla autetaan vanhempia ymmärtämään lapsen asema, tunteet ja tarpeet erotilanteessa. Vanhemmat tarvitsevat sekä tietoa että vertaistukea omien tunteidensa käsittelyyn, mutta myös lapsen edun turvaamiseen uudessa perhetilanteessa. Useimmiten lapset toivovat saavansa apua omilta vanhemmiltaan. Vanhempien tärkeänä tehtävänä on huolehtia lapsen turvallisuuden tunteesta luomalla luottamusta siihen, että hankalastakin elämänvaiheesta selvitään yhdessä.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) yhtenä osa-alueena oli kehittää sovinnollisia ja helposti saavutettavia eropalveluja lähelle lapsiperheiden arkea. Eri puolilla Suomea koottiin yhteen kehittämisryhmiä ja verkostoja, joiden avulla syntyi innovaatioita, kuten Eron ensiapupisteet, Walk In- palvelu, yhteisiä luentosarjoja, palvelukuvauksia ja eropalveluesitteitä. Eroauttamisen osaaminen sekä ymmärrys perheiden avun ja tuen tarpeesta erotilanteessa ottikin valtakunnallisesti suotuisia askeleita eteenpäin kohti kattavaa eropalveluverkostoa. Muutosohjelman päättyminen on iso riski suotuisan kehityksen pysähtymiselle, pahimmillaan takapakille. Tarvitsemme uudelle hallituskaudelle vahvan näkemyksen siitä, että eroauttamisen edelleen kehittämistä on jatkettava ja resurssit on turvattava sekä kunta- että järjestötasolla lasten, nuorten ja vanhempien hyvinvoinnin tukemiselle erotilanteessa.


Seuraavan hallituskauden on vahvistettava perhekeskusten asemaa ja huolehdittava siitä, että eroauttaminen on perhekeskuksissa vahva osa perheille tarjottavaa palvelutarjontaa.


Seuraavan hallituskauden on vahvistettava perhekeskusten asemaa ja huolehdittava siitä, että eroauttaminen on perhekeskuksissa vahva osa perheille tarjottavaa palvelutarjontaa. Perhe tulisi näin kohdatuksi yhdessä paikassa ilman juoksuttamista paikasta toiseen ja tarvittavat tuen muodot olisivat saatavilla moniammatillisen yhteistyön turvin. Perhekeskukset olisivat luonteva paikka myös vertaistuelle, joka on erotilanteessa merkittävä tuen muoto ammatillisen tuen rinnalla. Vanhempien, lasten ja nuorten kuvaukset vertaistuen tuomasta helpotuksesta ja toivon heräämisestä tulevat esille erilaisista asiakaspalautteista ja kokemusasiantuntijoiden kertomuksista.

Ero ja sen tuomat hankaluudet eivät näy päällepäin ja jokaisen lapsen, nuoren tai vanhemman kokemus eron tuomasta kivusta ja elämänmuutoksista on yksilöllinen. Ero lapsiperheessä on aina enemmän kuin hetkellinen ja itsestään ohimenevä kriisi. Tämän kaikkia perheenjäseniä koskevan muutosvaiheen tueksi tarvitsemme ymmärryksen, tahdon ja riittävät resurssit luoda palvelujärjestelmä, jossa jokainen tulisi kohdatuksi, kuulluksi ja hän saisi riittävän tuen. Tällöin kipeät elämänkokemukset voisivat kääntyä ajallaan voimavaroiksi eikä ero jäisi taakaksi, joka pahimmillaan siirtyy lasten ja seuraavien sukupolvien maksettavaksi.

Päivi Hietanen, Maarita Kettunen, Johanna Vaitomaa
Kirjoittajat toimivat Ero lapsiperheessä -tiimissä asiantuntijoina Ensi- ja turvakotien liitossa.


[1] Sitaatit koottu Nuorten Erofoorumista, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 15.-17.2.2019. Mukana oli 13 nuorta eri puolilta Suomea, iältään 13-19 -vuotiaita. Järjestäjinä olivat: Ensi- ja turvakotien liitto, Oulun ensi- ja turvakotiyhdistys, Suomen Kasper ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto.