Vanhempien ero koskettaa vuosittain noin 40 000 lasta. Suurin osa vanhemmista pystyy hoitamaan eron lapsen edun mukaisesti, mutta noin 1600 lapsen perheessä ero syystä tai toisesta kärjistyy konfliktiksi.
Lapsen kannalta on tärkeää se, miten ero sujuu. Vanhempien ero ei välttämättä aiheuta lapselle haasteita myöhemmin elämässä, vaan kodin ilmapiirin paraneminen ja vanhempien parempi hyvinvointi voi myös parantaa lapsen tilannetta. Selvää kuitenkin on, että lapsi tarvitsee eron aikana välittävien aikuisten tukea ja apua tilanteesta selviämiseen ja uuden tilanteen ymmärtämiseen.
Jokainen ero on erilainen ja ainutlaatuinen kokemus perheelle. Pahimmillaan lapsi voi elää riitaisan ja pitkittyneen erotilanteen keskellä lähes koko lapsuuden. Joskus pitkittyneissä eroriidoissa lapsen vanhempien välillä on vakavia ristiriitoja, väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. Tiedämme, että lapselle pitkittynyt eroriita on kuormittava ja että riitainen erotilanne voi myös vaarantaa lapsen kasvun, kehityksen ja pahimmillaan hänen turvallisuutensa.
Pitkittyneissä ja riitaisissa erotilanteissa lapsi voi tarvita ulkopuolista asiantuntijan apua ja tukea tilanteen käsittelyyn. Näissä tilanteissa on haasteena, että ammattilaistenkin voi olla vaikeaa tunnistaa vaativat erotilanteet ja niiden vaarat tai löytää oikeita keinoja auttamiseen.
Suomeen on nyt valmistunut ensimmäinen kansallinen lapsistrategia. Se perustuu perus- ja ihmisoikeussopimuksiin ja sen visiona on aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. Tätä visiota tavoitellaan strategiassa lukuisilla sisällöllisillä linjauksilla muun muassa varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista ja lasten suojelusta kaikelta väkivallalta.
Strategiassa linjataan, että lapselle on turvattava oikeus pitää yhteyttä vanhempiin, sisaruksiin ja muihin lapselle läheisiin henkilöihin eri elämäntilanteissa. On huomioitava lapsen edun mukaisesti lapselle läheisten ja hänestä arjessa huolta pitävien aikuisten, kuten äidin, isän ja isovanhempien, merkitys. Samalla lapsistrategiassa nostetaan esiin se tosiasia, että lapsen kokema väkivalta ja kaltoinkohtelu läheis- ja vertaissuhteissa jäävät edelleen liian usein näkymättömiin. Väkivallan kokeminen tai havaitseminen läheissuhteissa on aina haitallista lapselle, ja nyt on tärkeää löytää keinoja siihen puuttumiseen.
Vaikka suurin osa erotilanteista sujuu lapsen kannalta hyvin ja vanhemmat löytävät oman polkunsa toimivaan erovanhemmuuteen, vaikeat erotilanteet edellyttävät usein erityistä huomiota lapsen oikeuksien toteutumiseksi. Monesti lapsen näkökulma ja läheissuhteiden vaalimisen tärkeys jäävät huomiotta vaativissa erotilanteissa. Palvelujärjestelmämme ei aina tunnista väkivaltaa tai sen uhkaa riittävän herkästi, tai pysty vastaamaan tuen tarpeisiin riittävän tehokkaasti lapsen koettua tai kohdattua kaltoinkohtelua tai väkivaltaa. Siksi nyt on aika kehittää tapoja tukea perheitä ja turvata erityisesti lasten asemaa. Samalla kun vahvistamme vanhemmuustaitoja ja vanhemmuuden tukea myös vaativissa erotilanteissa, löydämme varmasti keinoja parantaa kaikkien lasten hyvinvointia.
Johanna Laisaari, VT, Kansallisen lapsistrategian pääsihteeri
Johannan puheenvuoron ”Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia turvaa lapsen oikeuksia ” pääset kuulemaan Erofoorumissa 23.3.2021. Ilmoittautumisen ja ohjelman löydät tästä
