Lapsen asuessa kahdessa kodissa on tärkeätä miettiä sopivia ratkaisuja myös taloudellisesta näkökulmasta. Millaisia lapsen elämään liittyviä kuluja syntyy päivähoidosta, koulun jälkeisestä iltapäivähoidosta, harrastusmenoista, lapsen mahdollisesta ruokavaliosta tai erityishoidon tarpeesta ? Miten vanhemmat sopivat lapsen vaatehankinnoista ja kulkemisesta kahden kodin välillä? Syntyykö kuluja lapsen yhteydenpidosta muihin hänelle tärkeisiin ihmisiin? Entä vakuutusmaksut ja asumiskulut? Vaihtoehtoja kulujen tasapuolisessa jakamisessa vanhempien välillä on erilaisia ja onkin tärkeää yksilöllisesti miettiä, mikä on lapsen tilanteeseen juuri tällä hetkellä sopiva ratkaisu. Yleisperiatteena on , että molemmat vanhemmat vastaavat lapsen kuluista yhdessä huomoiden molempien vanhempien taloudellinen tilanne ja elatuskyky. Kysessä on aina lapsen oikeus hyvään ja turvattuun elämään vanhempien erosta huolimatta.
Eteenkin vanhempien välisen tuloeron ollessa huomattava, voi parempituloinen vanhempi ottaa ehkä suurempaa vastuun esimerkiksi lapsen hankinnoista, vakuutuksista ja harrastumenoista. Elarit maksettiin kiltisti, ajatuksena, että menee pojalle raha. Mietittiin joskus luonapitovähennyksiä, joihin laissa olis mahdollisuus, muttei sit koskaan viittitty alkaa mitään vähentelemään… Pojan täyttäessä 18v sovittiin, että hän saa edelleen 250e/kk omiin menoihinsa, mutta omalle tililleen, niin kauan kuin opiskelee.
Ehkä yleisin tapa on toimia niin, että toinen vanhemmista nostaa lapsilisää ja maksaa sillä hankinnat. Molemmat vanhemmat huolehtivat tällöin tahoillaan lapsen arkikuluista. Näin sovittaessa kumpikaan vanhempi ei välttämättä maksa elatusmaksua. Lapsilisät saa se, jonka luona lapset on kirjoilla, meillä lapset on jaettu niin, että toinen on toisella ja toinen toisella. Molemmat saa siis toisesta lapsilisän. Elatusmaksuja ei makseta. Kustannukset periaatteessa pitäisi puolittaa, esim. vakuutusmaksut, lääkärikulut ym. puolitetaan. Vaatteet, päivähoitomaksut ja muut pitäisi mennä niin, että isä ostaa sille, joka hänellä kirjoilla ja minä toiselle lapselle.
Osa vanhemmista perustaa yhteisen tili, mihin molemmat vanhemmat maksavat sovitun summan ja tilille menevät myös lapsilisät. Tältä yhteiseltä tililtä maksetaan yhteisesti sopien lapsen kuluja ja hankintoja. Yhteistä tiliä perustettaessa on hyvä sopia etukäteen, mihin lapsen menoihin tilin varoja käytetään. Yhdessä sovitusti laitetaan yhteiselle tilille ja sieltä maksetaan lasten kulut.
Apuna kulujen tarkastelussa ja niistä sopimisessa voi käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön vanhemmuussuunnitelmaa, jonka avulla vanhemmat voivat keskustella lapsen elämään liittyvistä arjen asioista ja sopia millä tavoin lapsen kahden kodin arki eron jälkeen toteutuu. Myön lastenvalvojat antavat tietoa lapsen elatukseen liittyvien kulujen jakautumisesta sekä elatusmaksun määräytymisestä.
#kaksikotia2018 kannustaa vanhempia jakamaan kokemuksia ja vinkkejä siitä, millä tavoin lapsen kahden kodin arjen saa toimimaan sujuvasti. Millaisia toimivia käytäntöjä on aikuisten kesken luotu? Osallistu twiittamalla, facebook-päivityksellä tai kuvalla instagramissa tunnuksella #kaksikotia2018. Lisätietoa kampanjasta tästä.
Teksti: Lotta Törmänen
Kuva: Pixabay
Blogikirjoitus syntyi oppilaistoyhteistyönä Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kanssa. Blogitekstin tuottaminen sisältyi osaksi kansalaistoiminta- ja järjestötyön opintoja.
