Katson huolestuneesti viime vuoden Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän ympärivuorokautisten ensikotien asiakastietoja, jotka näyttävät, että odotusaikana kuntoutukseen ohjautuneiden äitien määrä on jatkanut laskuaan. Tilanne olisi hyvä, mikäli kyse olisi siitä, että näitä odottavia äitejä ei enää ole. Mutta tästä ei valitettavasti ole kysymys. Päihteitä käyttävien äitien määrä ei ole tippunut, vain hoitoon ohjaus on vähentynyt. Tämä herättää suuren huolen, miten heidän käy näin korona-aikaan?
Tietoa raskausajan merkittävyydestä on saatavilla nykyään paljon ja viime viikolla saimme sitä taas lisää, kun LL Laura Korhosen väitöksessä raskausajan stressin osoitettiin lisäävän riskiä myös lapsen hengitystieinfektioille. Turun FinnBrain on tutkinut raskausajan stressiä jo pidempään. Nykyään tiedetään, että raskausajalla ja varhaislapsuudella on suuria vaikutuksia lapsen kehitykseen aivoista lähtien ja tietoa tulee lisää jatkuvasti. Vaikutukset eivät liity vain lapsuuteen, vaan niiden tiedetään vaikuttavan myös ihmisen myöhempään terveyteen. Kysymys herääkin, hyödynnämmekö tätä tietoa käytännössä, myös heikommassa asemassa olevien äitien kohdalla?
Sanoisin, että emme hyödynnä. Toki meillä on paljon hyvinvoivia odottavia äitejä, joista ei ole huolta. Mutta sitten on se janan toinen pää, raskaana olevat äidit, joiden lähtötilanne on huono tai vähintäänkin haasteellinen. Syitä tilanteen haasteellisuuteen voi olla monia, ja yksi niistä on päihteiden käyttö raskausaikana.
Päihdeongelmaisen äidin elämäntilanteeseen liittyy usein päihteiden käytön lisäksi voimakas stressi sekä muita haastavia tekijöitä, kuten puutteellinen ravitsemus, turvaton ympäristö ja tukiverkoston vähäisyys.
Yleensä ihmisille on ikään kuin selvää, että raskaus ja päihteet ovat huono yhdistelmä, mikä pahimmillaan vammauttaa syntyvän lapsen. Vaikutukset saattavat jäädä lievemmiksikin tai tulla esiin vasta myöhemmin, mutta päihteet vaarantavat aina syntyvän lapsen kehityksen. Tämän lisäksi sikiövauvan kasvuun ja kehitykseen vaikuttaa moni muukin tekijä.
Päihdeongelmaisen äidin elämäntilanteeseen liittyy usein päihteiden käytön lisäksi voimakas stressi sekä muita haastavia tekijöitä, kuten puutteellinen ravitsemus, turvaton ympäristö ja tukiverkoston vähäisyys. Korona herättää ymmärrettävästi huolta kaikissa ihmisissä koska sen vaikutuksista ei vielä tiedetä. Kukaan ei vielä tiedä, mitä tulevaisuus tuo koronan osalta elämämme.
Päihteiden vaikutuksista me sen sijaan tiedämme. Miten tämä tieto vaikuttaa ammattilaisten käytäntöihin? Käytin aikaisemmin ilmaisua ”ikään kuin selvää”, koska tietoisuus ei näy aina käytännön ratkaisuissa. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus kuuluu tehdä, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ennakollinen ilmoitus synnyttää sosiaalitoimelle toimintavelvoitteen jo ennen lapsen syntymää.
Uskaltaako työntekijä nähdä huolen ja tehdä ilmoituksen aina, kun huoli herää? Entä mitä tapahtuu ennakollisen lastensuojeluilmoituksen jälkeen? Kuka ottaa kopin vai ottaako oikeasti kukaan? Pahimmillaan vastaan on tullut vauvan synnyttänyt äiti, josta on tehty useampia ennakollisia lastensuojeluilmoituksia niiden johtamatta kuitenkaan mihinkään.
Liian usein kuulen vedottavan siihen, että odotusaikana ketään ei voi pakottaa kuntoutukseen. Näin ei Suomessa ole muinakaan vuosina voinut tehdä, joten se ei selitä raskausaikana kuntoutukseen tulevien määrän laskua. Kyse on enemmänkin siitä, onko odottavan äidin ympärillä sellaisia ammattilaisia, jotka uskaltavat nähdä huolen, ottavat oikeasti kopin asiasta ja motivoivat odottavaa äitiä tuen piiriin. Onko työntekijöillä riittävästi tietoa, aikaa sekä mahdollisuutta auttaa äitiä eteenpäin asiassa? Mikäli työntekijöillä ei ole mahdollisuuksia tähän, voi heidän olla vaikea motivoitua niin tekemään. Tällöin odottavalla äidillä on suuri riski jäädä ilman oikeanlaista apua.
Näin ei Suomessa ole muinakaan vuosina voinut tehdä, joten se ei selitä raskausaikana kuntoutukseen tulevien määrän laskua.
Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on suomalainen innovaatio päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille. Aikaisemmin noin puolet ensikotikuntoutuksen aloittaneista oli odottavia äitejä, viime vuonna määrä oli enää 27 %. Toinen huolestuttava asia on se, että ne odottavat äidit, jotka ohjautuvat kuntoutukseen, tulevat sinne suurimmaksi osaksi vasta viimeisellä raskauskolmanneksella, usein juuri ennen synnytystä. Mikseivät ammattilaiset hyödynnä tietoa, jota on runsaasti saatavilla, että päihteet ja niihin liittyvä elämäntapa vaarantaa sikiön koko raskausaikana? Ja että vaikutukset ovat kauaskantoisia?
Nyt, kun Suomessa ja maailmalla muutenkin eletään koronasta johtuvaa kriisiaikaa, olisi tärkeä pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista perheistä, jotta voitaisiin ehkäistä tulevia haasteita. Päihdeongelmaisen odottavan äidin kohdalla on aina muistettava, että vaikka lapsi on vielä äidin vatsassa, se ei tarkoita sitä, että hän on turvassa. Mikäli äidillä on ollut päihteiden käyttöä raskausaikana, ei sen käyttö yleensä lopu itsestään. Muutenhan äiti olisi lopettanut käytön heti saatuaan tietää raskaudesta.
Muistammehan siis pitää huolta odottavista äideistä myös kriisiaikana, jotta syntyvät lapset eivät maksa tästä kallista hintaa pitkään. Tietoahan meiltä ei puutu. Eikä paikkoja, joissa äitejä voidaan auttaa. Pidä kiinni -hoitojärjestelmän yksiköt ovat auki myös korona-aikana.
Lue myös
Tukea ammattilaiselle: Päihteet odotus- ja vauva-aikana
Perheiden parhaaksi päihdeasioissa -yhteisö Facebookissa, perheille suunnattu sivusto päihteiden vaikutuksista vauvaperheiden
Tiesithän, että
Vauvaperhe ja päihteet -chat on auki arkisin 10-15 ja ma sekä ke 17-19. Nimetön chat on usein se ensimmäinen rohkea askel uuteen alkuun.
