Haluamme, että jokainen vauva kohtaa aikuisen rakastavan katseen, hyvän hoivan ja kokee, että hän on ilo. Alkanut vuosi käynnisti uuden strategiamme toteuttamisen. Se on yhteinen 30 jäsenyhteisömme kanssa. Visiomme on kunnianhimoinen ”Jokainen on turvassa”. Turvassa -sanan tulkitsemme hyvin moniulotteisesti.


…erilaiset haitalliset kokemukset lapsuudessa, kuten väkivalta, hyväksikäyttö, vanhempien alkoholismi, mielenterveysongelmat, eroriidat ja vanhempien menetys ovat suurin yksittäinen aikuisiän hyvinvointia ja terveyttä ennustava tekijä


Suuntaamme katseemme vauvaan ja vauvaperheiden pärjäämiseen, sillä elämän alkutaival on ratkaisevan tärkeä tulevan kannalta. Aivotutkimus kertoo hedelmöityksestä lähtien 1000 ensimmäisellä elinpäivällä olevan valtavan suuri merkitys psyykkiselle ja myös aivojen kehitykselle.  Ns. ACE-tutkimuksissa (Adverse Childhood Experiences) on osoitettu että, erilaiset haitalliset kokemukset lapsuudessa, kuten väkivalta, hyväksikäyttö, vanhempien alkoholismi, mielenterveysongelmat, eroriidat ja vanhempien menetys ovat suurin yksittäinen aikuisiän hyvinvointia ja terveyttä ennustava tekijä. Niiden vaikutukset ovat valtavat yksilölle itselleen, myös kansantaloudelle. Jos haitallisia kokemuksia kasaantuu lapsuudessa ihmiselle neljä tai enemmän, lisääntyy riski päihde-, mielenterveys- ja väkivaltaongelmiin aikuisiällä huomattavasti. Niiden kasautuminen lisää myös riskiä sairastua syöpään ja muihin vakaviin sairauksiin ja voi johtaa jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Keho muistaa koetun trauman, vaikka aivot eivät sitä prosessoisi.

Elämässä on tarjolla vaikeuksia. Oleellista on, onko näissä tilanteissa apua tarjolla ja mahdollisuus korjaaviin kokemuksiin. Sitä kiireellisempää apu on, mitä pienemmästä lapsesta on kyse.

Tavoitteemme on, että kaikessa päätöksenteossa vauvavaiheen tärkeys ja haitallisten kokemusten merkitys osataan ottaa ja otetaan huomioon.  Ydinasia on turvata vauvaperheiden hyvinvointi ja edellytykset riittävän hyvään vanhemmuuteen ja hyvään varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa. On syytä olla huolissaan alhaisesta syntyvyydestä, mutta yhtä tärkeää on se, että jo syntyneiden vauvojen ei anneta vaurioitua siksi, että apua ei saada tai se tulee liian hitaasti. Vauva ei voi odottaa.


Nämä karut tiedot kertovat siitä, että kuntoutustarvetta ei tunnisteta riittävän hyvin ja kuntoutukseen ohjaamista viivytellään. Nämä karut tiedot kertovat siitä, että kuntoutustarvetta ei tunnisteta riittävän hyvin ja kuntoutukseen ohjaamista viivytellään.


Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhteisöissä vuonna 2019 avun piiriin tavoitettiin lähes 15 000 ihmistä. Apua saaneiden määrä on kasvanut jälleen merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tilastoista tulee esiin myös todella huolestuttavia tietoja. Päihdeongelmaisten odottavien ja vauvavaiheen kuntoutukseen erikoistuneessa Pidä kiinni- hoitojärjestelmässä ympärivuorokautiseen kuntoutukseen kunnista ohjattujen raskaana olevien äitien määrä on selkeästi romahtanut. Raskaana kuntoutuksen aloittaneiden äitien osuus oli vuonna 2019 enää vajaa kolmannes kuntoutukseen tulijoista (27%). Vuonna 2018 vastaava osuus oli 39 % äideistä ja vuonna 2017 raskausaikana kuntoutuksen aloitti lähes puolet äideistä. Suuntaus on väärä sikiön suojelemisen ja vakavien vaurioiden ehkäisemisen ja äidin lapsen syntymään valmistautumisen kannalta. Myös muihin ensikoteihin tulevat äidit ovat entistä huonokuntoisempia psyykkisesti.

Nämä karut tiedot kertovat siitä, että kuntoutustarvetta ei tunnisteta riittävän hyvin ja kuntoutukseen ohjaamista viivytellään. Taustalla voi olla vieläkin riittävän tiedon puutetta vauvan varhaisten vaiheiden suuresta merkityksestä tulevalle kehitykselle, mutta varmasti ennen kaikkea kyse on rahasta. Ajatellaan, että näin säästyy taloudellisesti tiukoilla oleva kunnan tai kuntayhtymän rahaa.

Näyttää myös siltä, että vastuuta pallotellaan kuntien päihdehuollon ja lastensuojelun välillä: päihdehuolto ei kärjistäen ole kiinnostunut vauvasta, vaan katsoo asiaa aikuisen näkökulmasta ja lastensuojelun kannalta lasta ei vielä ole, kun se ei ole syntynyt. Toki ennakollinen lastensuojeluilmoitus on olemassa oleva keino, mutta se ei näytä helpottavan tässä dilemmassa, kuka kuntoutuksen maksaa. Kuntouksen kulut ja ne vielä suuremmat ja pitkäaikaisemmat kulut, jotka tuleva kuntouttamatta ja hoitamatta jättämisestä, tulevat kuitenkin sieltä samasta kunnan lompakosta. Kun otetaan huomioon alussa toteamani ACE-tutkimusten tulokset, puhumme todella mittavista potentiaalisista kuluista.

Katse siis jo syntymättömään vauvaan hyvät alan ammattilaiset ja päättäjät! Meillä on mahdollisuus toimia toisin.

Kirjoittaja: Riitta Särkelä

Riitta Särkelä toimii Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerinä.