Punainen viiva mullistaa elämän

Monet vanhemmuuteen liittyvät pulmat ja pohdinnat ovat samoja riippumatta siitä minkä ikäisenä lapsen saa. Vanhemmaksi tulo on kasvun paikka, jossa lapsen tarpeet asetetaan etusijalle. Nuoreen vanhemmuuteen liittyykin usein kaksoishaaste: nuoruuden kehitysvaihe, jossa nuori itsenäistyy ja eriytyy omasta lapsuuden perheestään, joka ajoittuu samanaikaisesti äidiksi tai isäksi tulemisen kanssa. Miten teinivanhemmat Siiri ja Eetu selviävät tästä haasteesta? 

Siiri ja Eetu ovat seurustelleet muutaman kuukauden, kun raskaustestiin piirtyy punainen viiva. Raskaus on molemmille valtava yllätys. Muutaman viikon keskustelujen, riitelyn, vanhemmille kertomisen ja siitä seuraavan uuden keskustelukierroksen seurauksena vauva toivotetaan tervetulleeksi. Tunnelmat vaihtelevat niin nuorisolla kuin tulevilla isovanhemmillakin. Siiriä jännittää erityisesti synnytys, mutta raskauden edetessä hän odottaa levollisemmin vauvan syntymää. Eetu ei osaa vielä oikein suhtautua tulevaan, päällimmäisinä tunteina on järkytys ja pelko. Toisaalta tekee mieli ottaa jalat alle, toisaalta taas Eetu tykkää Siiristä oikeasti ja haluaa olla tämän kanssa. Ehkä vauvan tulo ei olisikaan parisuhteen loppu, vaan vain uuden elämänvaiheen alku?

Raskaus aikuisiän kynnyksellä herättää monenlaisia tunteita ilosta järkytykseen ja oman tunnemyllerryksen keskellä valmistautuminen vanhemmuuteen voi olla äärimmäisen stressaavaa. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksista tiedetään, että äidin voimakas raskaudenaikainen stressi on yhteydessä lapsen myöhempään terveyteen. Odottavan vanhemman hyvinvoinnin tukeminen onkin erityisen tärkeää, sillä silloin suojataan syntyvää lasta ja samalla tulevaa suhdetta lapseen (Henttonen 2019, 54). 

Siiri täyttää 18 juuri ennen kuin Mila-vauva syntyy toukokuussa. Siiri asuu vielä kotona, ja vauvan synnyttyä Eetukin muuttaa Siirin vanhempien luokse. Vauva-aika on väsyttävää ja etenkin alkuun täynnä uuden opettelua. Vauva on silti mahdottoman ihana, nukkuu yllättävän paljon, ja vanhempiensa ja Eetun tuella Siiri pystyy syksyllä jatkamaan ammattikoulussa. Eetun tuleva armeijaan lähtö kuitenkin jännittää molempia. Nuoret riitelevät paljon, mutta kun armeija alkaa, on itsestään selvää, että lomat Eetu viettää Siirin ja Milan luona Siirin vanhemmilla. 

Vauva mielessä erokriisin keskellä 

Parisuhteen päättyminen on iso juttu kenelle tahansa iästä riippumatta. Nuorten vanhempien parisuhteet voivat olla vakiintumattomia ja kestoltaan lyhyitä, kun vauva syntyy. Kovin vahvaa pohjaa yhteiselle parisuhteelle ja vanhemmuudelle ei ole välttämättä ehditty rakentaa. Koska nuoren (vanhemman) aivojen kehitys on myös vielä kesken, esimerkiksi mentalisaatiokyky ei ole välttämättä riittävästi kehittynyt. 

Armeijan päättyessä Mila on vähän yli 1-vuotias. Nuori perhe muuttaa omaan kotiin, mutta yhteen muuton jälkeen Siiri ja Eetu alkavat riidellä yhä enemmän. Siiri kokee jäävänsä liikaa yksin lapsen kanssa, kun Eetu aloittelee opintojaan. Siiri on löytänyt muita nuoria äitejä vertaisryhmästä ja ystävystynytkin joidenkin kanssa, kun taas Eetusta tuntuu, että hänen kaverinsa elävät aivan toisessa todellisuudessa kuin hän, harrastuksineen ja baari-iltoineen. Syksyn mittaan Siirin ja Eetun riidat kiihtyvät siihen pisteeseen, että joulun alla Siiri ilmoittaa muuttavansa takaisin omien vanhempiensa luokse.  

Ero on suuri henkilökohtainen kriisi, joka porautuu syvälle omiin kiintymyssuhdekokemuksiin. Parisuhde on aikuisikämme tärkein kiintymyssuhde ja se nostaa esiin niitä samoja kipukohtia ja tunteita, jotka liittyvät lapsuudenaikaisiin kiintymyssuhteisiimme. Näin ollen erokriisi voi aiheuttaa syvän turvattomuuden tunteen. (Heli Pruuki 2019.) Erokriisin mukanaan tuomat intensiiviset tunteet ja stressi heikentävät mentalisaatiokykyä tilapäisesti. Kriisi saattaa toisaalta myös pakottaa ihmisen tutkimaan omaa mieltään ja kohtaamaan omasta kiintymyssuhdehistoriastaan asioita, jotka on hyvä käsitellä. Eron myötä voi mahdollistua kasvu ihmisenä. (Leea Mattila 2019.) 

Henttonen toteaa, että erokokemus ei välttämättä ole vauvalle tai vanhemmille traumaattinen, mikäli vanhemmat pystyvät hoitamaan eron yhteistyössä ja pitäen mielessä lapsen näkökulman. Ero itsessään ei traumatisoi, jos menetyksistä pystytään puhumaan ja käymään läpi vaikeatkin tunteet. Ero voi olla myös helpotus ja hyvä ratkaisu kaikkien osapuolten näkökulmasta. Eroon liittyvät voimakkaat tunteet kuormittavat vanhempia ja voivat värittää vahvasti kokemusta vauvan varhaisista vuosista sekä viedä tilaa vanhemmuuteen valmistautumiselta ja vauvaan keskittymiseltä. Stressaantuneen vanhemman mielestä vauva jää helpommin pois. (Henttonen 2019, 53-54.)   

Miten tukea vanhemmuutta erossa? 

Parisuhde mietityttää nuoria vanhempia todella paljon, ja he kaipaavatkin tukea parisuhteen ristiriitoihin. Työskentelyssä nuoria vanhempia tuetaan yksilöllinen kehitys huomioon ottaen muodostamaan turvallinen kiintymyssuhde vauvaan. On tärkeää huomioida molempien vanhempien merkitys lapsen kehitykselle ja myöhemmälle elämälle. 

Monelle nuorelle vanhemmalle erilaiset vanhemmuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat hämärän peitossa. Pelko tulevasta tai epätietoisuus ja epävarmuus omista oikeuksista lapsen tapaamiseen liittyen eivät välttämättä edesauta toimivan yhteistyövanhemmuuden rakentamista. Lapsen edun sanoittaminen henkilökohtaisen kriisin keskellä, toiveikkuuden ylläpitäminen ja tulevaisuuteen katsominen, ja tärkeimpänä lapsen turvallisen kasvun ja kehityksen tukeminen, ovat ammattilaisen tärkeimpiä tehtäviä. Nuorille vanhemmille sanoitetaan sitä, että yhteistyövanhemmuus on lapsen edun mukaista ja vanhempien yhteistyö jatkuu, vaikka parisuhde päättyy.  

Tilanne rauhoittuu, kun Siiri muuttaa takaisin vanhempiensa luokse. Siiri ja Eetu ovat samoilla linjoilla siitä, että pieni hengähdystauko tekee nyt hyvää. Kevään ajan he päättävät asua erillään ja keskittyä Milan kasvattamiseen, ilman riitelyä. Varsinkin Siiri pitää tärkeänä, että Mila viettää paljon aikaa molempien vanhempiensa kanssa –  nuorten äitien vertaisryhmässäkin on puhuttu paljon isän merkityksestä lapsen elämässä. Ryhmässä on vieraillut nuorten isien kanssa työskentelevä isätyöntekijäkin, jonka numeron Siiri antaa Eetulle. Jos vaikka tekisi mieli jutella erosta ja vanhemmuudesta jonkun kanssa. Eetu suhtautuu asiaan varovaisen myönteisesti, vaikkei sitä Siirille sanokaan. 

Eroauttajien tärkeimpiä tehtäviä on tuoda esiin ja sanoittaa lapsen näkökulmaa, lapsen ääntä – joskus oman henkilökohtaisen kriisin keskellä lapsen edun ja hyvinvoinnin näkeminen voi olla haastavaa vanhemmalle. Yhteistyövanhemmuutta on Henttosen mukaan mahdollista rakentaa jo odotusaikana sekä heti vauvan synnyttyä, vaikka vauva asuukin vain toisen vanhemman luona. Vauva tarvitsee molempia vanhempiaan ja heillä molemmilla on myös oikeus luoda vauvaan suhde. Vanhemmilla tulee kuitenkin olla ensisijaisesti mielessä vauvan tarpeet. (Henttonen 2019, 53.) 

Mistä apua nuorille vanhemmille erotilanteessa 

Osaavatko nuoret vanhemmat hakea ja etsiä apua eroonsa? Loisto setlementin Silmu-toiminnassa työskennellään nuorten äitien ja isien kanssa. Silmussa jatkuu toukokuulle asti nuorten äitien eroryhmä, johon alle 22-vuotiaat äidit voivat tulla työstämään omaa eroaan. Silmussa tuetaan äitejä ja isiä sekä yhdessä että erikseen – myös ilman parisuhdetta tai parisuhteen päättyessä.  

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten Ero lapsiperheessä -työssä kohdataan eronneita vanhempia yksilö- ja paritapaamisilla. Tapaamisissa tuetaan yhteistyövanhemmuuden vahvistumista kiinnittämällä huomio lapsen asemaan ja tarpeisiin erotilanteessa. Apua eroon –chat tarjoaa kahdenkeskisen keskustelun mahdollisuuden eroauttamisen ammattilaisen kanssa eroamiseen ja vanhemmuuteen liittyvissä aiheissa useita kertoja viikossa sivustolla apuaeroon.fi. Kun vanhemman oma jaksaminen on kortilla ja vauva ei nuku, apua on tarjolla nettisivustolla www.vauvaitkee.fi. 

Miessakit ry:n Erosta Elossa palvelussa tuetaan ja opastetaan miehiä ero-ongelmien käsittelyssä ja niistä selviämisessä. Toiminnan avulla miehet saavat henkilökohtaista keskusteluapua, neuvontaa ja vertaistukea.  


————
Ensi- ja turvakotien liiton jo kymmenettä kertaa järjestämä Erofoorumi kokosi yhteen eroauttamisen ammattilaisia eri puolilta Suomea kuulemaan ajankohtaisia tutkimustuloksia, vaihtamaan ajatuksia ja osaamista keskenään. Erofoorumissa julkaistiin Yhteistyövanhemmuuden käsikirja, joka tarjoaa ammattilaisille erilaisia työkaluja ja näkökulmia yhteistyövanhemmuuden tukemiseen eroa harkitsevien tai eronneiden vanhempien kanssa työskenneltäessä.  

Lähteet: Henttonen Tanja (2019, 53-63) Yhteistyövanhemmuus odotus- ja vauva-aikana. Teoksessa Yhteistyövanhemmuuden käsikirja (toim. Hietanen, Keinänen ja Kettunen). Ensi- ja turvakotien liiton käsikirja 4.
Heli Pruuki ja Leea Mattila, puheenvuorot Erofoorumissa 21.3.2019, Helsinki. 

Kirjoittajat: Anna Weckström ja Johanna Vaitomaa 

Opiskelija Anna Weckström on pohtinut Erofoorumin innoittamana erityisesti nuorten vanhempien eroa. Weckström tekee sosiaalialan opintoihin liittyvää harjoittelua Silmu-toiminnassa. Siirin ja Eetun tarina on kuvitteellinen. 

Johanna Vaitomaa

Kirjoittaja: Johanna Vaitomaa

Johanna Vaitomaa toimii Turvassa -hankkeessa projektipäällikkönä.