Odotusaika on iso muutos fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti, ja jopa taloudellisestikin. Ilman stressiä harva selviytyy suurista muutoksista, vaikka ne olisivat niinkin positiivisia kuin vauvan odotus. Suurimman osan vanhemmista ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, vaikka kokeekin stressiä. Sopiva määrä stressiä on jopa välttämätöntä syntyvän vauvan elinten kehittymiseksi.

Mutta milloin pitää oikeasti olla huolissaan? Saako vauvaa odottava olla stressaantunut? Ja vahingoittaako stressi vauvaa?

Vauva ei vahingoitu siitä, että koet lyhytaikaista stressiä. Tällaista voi olla esimerkiksi kiireinen tilanne töissä, remontti, muutto, erilaiset valintatilanteet sekä arkiset haasteet, joita vääjäämättä jokainen kohtaa. Oleellista on se, että stressaavien päivien välissä on myös niitä, jolloin on kiireetöntä olemista ilman paineita.

Finnbrainutkimusryhmä on selvittänyt stressin vaikutusta sikiövauvan ja lapsen aivoihin. Tutkimusten mukaan ajoittainen tai kohtuullinen stressi ei ole kehittyvän vauvan aivoille haitallista. Stressillä on jopa tärkeä merkitys, sillä se muokkaa kasvavan vauvan aivoja sopeutumaan siihen ympäristöön, johon vauva on syntymässä.

Sopiva määrä stressiä on aivoille välttämätöntä, mutta liiallisena haitallista

Silloin, kun odottavan äidin stressijärjestelmä on jatkuvasti ylikuormittunut, on stressin tasoa syytä madaltaa tietoisesti. Odottavan äidin voimakkaalla ja jatkuvalla stressillä voi olla haitallisia vaikutuksia kehittyvään sikiöön. Äidin stressi välittyy hormonien välityksellä istukan kautta sikiöön ja voi näin muovata lapsen stressinsäätelyjärjestelmää. Se voi tehdä lapsesta stressiherkemmän ja lisätä haavoittuvuutta kehityksen kuormituskohdissa.

Sikiöaikana aivojen ja elimistön kehitys on nopeampaa kuin missään muussa vaiheessa elämää. Siksi kehitys on sikiöaikana myös erityisen herkkä stressialtistukselle. Odotusaikana ja ensimmäisinä ikävuosina vauvan aivot ovat erityisen herkät. Lapsen aivot kuitenkin muovautuvat koko lapsuuden ajan, noin 25-vuotiaaksi asti. Onkin hyvä muistaa, että yksittäisen riskitekijän vaikutus lapsen kehitykselle on varsin pieni.

Eri asiat ovat eri ihmisille stressaavia

Odottavana äitinä sinun on hyvä tunnistaa, milloin oma stressikynnyksesi ylittyy ja miten voit tietoisesti madaltaa stressiä. Syvään hengittäminen, makuulle asettuminen, musiikin kuuntelu, pieni kävely tai puhelu ystävälle auttavat usein.

Stressinsäätelytaidot on hyvä ottaa haltuun jo odotusaikana, sillä niitä tarvitaan myös sitten, kun lapsi on jo syntynyt. Kun vanhempana osaat säädellä omaa stressiäsi, kykenet toimimaan paremmin myös lapselle säätelyapuna.

Pitkittynyt, voimakas stressi on syytä katkaista

Voimakkaasta stressistä kielivät erilaiset fyysiset oireet, kuten päänsärky, vatsakivut ja lihasjännitys. Olo voi olla ärtynyt, ahdistunut, itkuherkkä, alakuloinen tai tavallista hermostuneempi, kärsimättömämpi ja levottomampi. Stressi vaikuttaa myös ajatteluun ja siksi keskittymisvaikeudet, pessimistiset ajatukset, vaikeus tehdä päätöksiä, kasvanut itsekritiikki ja muistihäiriöt ovat stressaantuneelle tuttuja kokemuksia.

Paras stressilääke voimakkaassa tai pitkittyneessä stressissä on hakea apua. Jos mielialasi on jatkuvasti alakuloinen, nukkuminen on vaikeaa, ruoka ei maistu tai et löydä arjestasi enää ilonaiheita, niin ei kannata jäädä odottamaan, että voimasi loppuvat täysin. Ammattiauttajan kanssa voi ratkoa pulmia, joissa omat keinot tai ystävien tuki eivät riitä. Avun hakeminen on osoitus hyvästä vanhemmuudesta, jo odotusaikana.

Odottava äiti voi laskea stressitasoaan monin tavoin:

  • Hengitä syvään useamman kerran. Voit laskea neljään sisään hengittäessä, pidättää hetken ja laskea kahdeksaan ulos hengittäessä. Kun hengitys syvenee, pulssi hidastuu, verenpaine laskee ja ahdistava olo helpottuu.
  • Mene lepoasentoon ja anna itsellesi lupa pieniin päiväuniin tai edes hetken lepoon. Voit kuunnella vaikka ohjattua rentoutusta netistä, jos rentoutuminen tuntuu muuten vaikealta.
  • Lähde rauhalliselle kävelylle, mielellään luontoon. Metsässä oleminen laskee tutkitusti stressiä, vaikka viipyisit vain parikymmentä minuuttia.
  • Pyydä, että ystävä tai puoliso hieroo tai silittää sinua. Kosketus aikaansaa oksitosiinin, mielihyvähormonin, virtaamisen.
  • Kuuntele itsellesi mieleistä musiikkia. Vauvakin nauttii tästä, ja voi hyvin tunnistaa musiikin synnyttyään, jos kuuntelet sitä useammin.
  • Tapaa ystävää tai soita jollekin ja kerro, miten voit, mikä sinua huolettaa, mitä toivoisit juuri nyt. Kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen laskee stressiä ja on tärkeää hyvinvoinnillemme.
  • Kiinnitä huomiosi vatsassa olevaan pienokaiseen. Keskity kuulostelemaan hänen liikkeitään ja vireystilaansa. Silittele vatsaa ja juttele vauvalle ääneen tai äänettömästi ihan tavallisista asioista, vaikka päiväsi kulusta. Yhteyden luominen vauvaan vie ajatuksesi pois stressaavista asioista ja tekee hyvää sinun ja lapsen suhteelle.

Muista olla armollinen itsellesi! Odotusaikaan sisältyy monenlaisia kehollisia tuntemuksia, mielialojen vaihtelua ja epävarmuutta. Jos olosi on jo pitkään ollut stressaantunut ja elämässäsi on useampia kuormittavia tekijöitä, niin puhu tilanteestasi esimerkiksi neuvolassa ja pyydä apua! Yksin ei pidä jäädä!

Lähteet:

Finnbrain -tutkimusjulkaisut

Lapsen varhaisesta kehityksestä uutta tietoa. Psykologi. Artikkeli 27.3.2019

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Miten äidin stressi vaikuttaa sikiöön? Lastenlääkäri vastaa.

Äidin stressi vaikuttaa sikiön aivojen kehittymiseen 

Laaja tutkimus meneillään – äidin stressi raskausaikana vaikuttaa lapsen aivoihin. YLE. Artikkeli. 4.5.2016

Miten äidin voimakas stressi vaikuttaa vauvaan? Iltalehti. Artikkeli. 29.11.2017

Kuva: Tiuku Pennola

Tanja Henttonen

Kirjoittaja: Tanja Henttonen

Tanja Henttonen toimii Ensi- ja turvakotien liitossa asiantuntijana Vaativan vauvatyön tiimissä.