Eroja on monenlaisia ja onneksi eronneet vanhemmat pystyvät usein keskenään sopimaan lapsia koskevat erimielisyydet.

Meidän asianajajien pöydälle tulee riitaisia erotilanteita, joissa vanhemmat eivät ole päässeet sopuun. Asianajajalla on mahdollisuus vaikuttaa riidan lopputulokseen ja oikeastaan vain yksi tehtävä: löytää lapsen kannalta sopiva ja toimiva ratkaisu. Usein keskenään riitelevät vanhemmat ovat kaikista erimielisyyksistään huolimatta ulkopuolisin silmin vanhempina tasavertaisia, silloin kun molemmat voivat eron jälkeen tarjota lapselle turvallisen kodin ja rauhallisen arjen eikä päihde- tai muita vakavia sosiaalisia ongelmia ole.

Ero saattaa kuitenkin olla niin vaikea tai riitaisa, että sen myötä luottamus toiseen vanhempaan häilyy ja vanhempien keskinäiset erimielisyydet vyöryvät lapsen asioista sopimisen keskelle. Lopulta erimielisyyttä on siitä, kenen luona lapsen tulee asua ja miten lapsen tulee tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Hyvin pian lapselle tutusta ja turvallisesta vanhemmasta maalataan kuvaa epäluotettavana, huonona ja ehkä vähän hövelinäkin lapsen hoitajana, jonka luokse lasta ei voida missään nimessä päästää.

Kärjistyneimmissä tilanteissa toista vanhempaa aletaan syyttää perusteettomasti lapsen hoidon laiminlyönnistä tai pahoinpitelystä. Ihminen, jonka kanssa on viettänyt vuosia ja saanut yhteisen lapsen, onkin suurin vihollinen, joka tulee erossa päihittää keinolla millä hyvänsä. Lasta koskevassa huoltoriidassa ei ole aina mahdollista selvittää, onko vanhemman väitteissä perää. Tässä kirjoituksessa kyse kuitenkin on tasavertaisten vanhempien välisistä pitkittyneistä huoltoriitatilanteista, joissa ei esiinny väkivaltaa tai muuta lapsen kaltoinkohtelua.

Huoltoriita tulee ratkaista lapsen edun mukaisesti

Lapsella tulee olla hyvä perushoito ja turvallinen kasvuympäristö sekä pysyvät olosuhteet. Lapsen omaa mielipidettä tulee kuunnella ja arvostaa. Vanhemmilla on erotilanteessa omat odotuksensa ja määritelmänsä lapsen edun mukaisesta ratkaisusta.

On olennaista muistaa, että yhtä oikeaa ratkaisua ei ole – on vain lapsen kannalta sopivia ja toimivia ratkaisuja. Ratkaisun tulee olla lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden lapselle sopiva sekä lapsen arjen, kuten koulunkäynnin ja kotien välimatkan, kannalta toimiva. Ratkaisun tulee myös olla käytännössä eroperheelle toimiva.

Jos vanhemmat eivät itse löydä riitaan sopivaa ratkaisua, tuomioistuimella on lapsiasiassa täysin itsenäinen harkintavalta. On tärkeää, että tuomioistuin valvoo lapsen etua asiassa, sillä vanhemmat sokaistuvat usein erotilanteessa, eivätkä välttämättä osaa riittävästi ajatella riidan ratkaisua lapsen kannalta.

Vanhemman yksi tärkeimpiä tehtäviä on tukea lapsen suhdetta lapselle läheisiin henkilöihin. Kun kyse on ulkopuolisin silmin tasavertaisista vanhemmista, toisen mustamaalaaminen tai haukkuminen oikeudenkäynnissä kääntyy itseään vastaan. Sopivaksi lähivanhemmaksi katsotaan usein vanhemmista se, joka kykenee paremmin turvaamaan lapsen hyvän suhteen toiseen vanhempaan.

Lapsen etu voi hyvin vaikeassa huoltoriidassa unohtua vanhemmilta. Vanhemmat jättävät noudattamatta tuomioistuimen tai lain määräyksiä, tai ajavat vain omia oikeuksiaan, samalla loukaten toisen vanhemman oikeuksia ja unohtaen lapsen, jonka asioista tulisi yhdessä päättää. Vaikka vanhemmat olisivat täysin kykeneviä tekemään ratkaisuja yhdessä, he eivät ole halukkaita yhteistyöhön. Omat eroon liittyvät tunteet ja vaikeudet estävät vanhempia toimimasta yhdessä lapsen asioissa.

Eronneet vanhemmat tarvitsevat moniammatillista apua pitkittyneissä huoltoriidoissa

Hyvin vaikeissa eroissa vanhemmat tarvitsevat moniammatillista apua, vaikka ratkaisua odotetaankin usein tuomioistuimesta. Vanhemmat ajattelevat, että kun saamme tämän oikeudenkäynnin käytyä, minä voitan ja ongelmat ratkeavat.

Todellisuudessa kyse on paljon monisyisemmästä ongelmasta, josta juridiikka on vain pieni osa, eikä asianajaja voi auttaa erovanhempaa kuin rajallisesti. Liian usein huoltoriidoissa tapaa avustajia, jotka lähtevät mukaan vanhemman riitaan. Tällöin avustaja ryhtyy tukemaan vanhemman toimintaa ja syventämään riitaa omalla toiminnallaan.

Vaikeasta huoltoriidasta voi muodostua pitkä kierre: uusia oikeudenkäyntejä aloitetaan ja päätöksiä riitautetaan ennen kuin niiden toimivuudesta on saatu edes kokemuksia. Itsensä hävinneeksi kokenut käynnistää uuden riidan oikeudessa vähäisistäkin uusista syistä.

Oikeuskäytännössä nämä tilanteet ovat joskus aivan ilmeisiä: eräässä tapauksessa vanhempi haki tapaamisten täytäntöönpanoa ennen kuin käräjäoikeus oli antanut ratkaisun tapaamisista. Toisessa tapauksessa vanhempi haki yksinhuoltoa vain viisi kuukautta sen jälkeen, kun toisen vanhemman yksinhuolto oli muutettu yhteishuolloksi (vanhemmilla ei siis käytännössä ollut vielä lainkaan kokemusta yhteishuollosta).

Tarvitsemme lisää yhteistyötä ammattilaisten välillä auttaaksemme pitkittyneen huoltoriidan keskellä eläviä eroperheen lapsia ja vanhempia. Samanaikaisesti jokainen ammattilainen voi kartuttaa omaa osaamistaan.

Avustajana minun tulee jatkuvasti tarkastella omia toimintatapojani. Kun teen eroperheiden kanssa töitä, minun tulee tuntea muut eroperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset. Minun tulee osata ohjata vanhemmat oikeanlaisen avun piiriin. En voi lähteä mukaan vanhempien riitaan, esimerkiksi tehtailemaan vanhemman pyynnöstä erilaisia ilmoituksia lastensuojeluun tai poliisille.

Meidän avustajien, tuomareiden, lastensuojelun ja perheoikeudellisen yksikön ammattilaisten tulisi verkostoitua, ja tarvittaessa olla hyvin matalalla kynnyksellä toistemme saatavilla perheiden auttamiseksi. Me emme voi omissa poteroissamme auttaa eroperheitä, vaan meidän on ymmärrettävä kokonaisuus ja tunnistettava omat, usein hyvin rajalliset roolimme perheen asioiden hoitamisessa. On lapsen edun mukaista, että eroperheen vanhemmat ja lapset saavat asianmukaista, riittävää ja oikeanlaista apua ajoissa, millä voidaan ehkäistä eroriitojen pitkittymistä ja syventymistä.

Marja Välilä
asianajaja, Asianajotoimisto Legal Lounge Oy

Asianajaja Marja Välilä on erikoistunut perhe- ja lapsioikeuteen sekä rikosoikeuteen. Marja hoitaa erityisesti vaikeita ja pitkittyneitä huoltoriitoja ja lastensuojelua koskevia toimeksiantoja sekä lasten ja nuorten rikosasioita. Marja on Suomen Asianajajaliiton jäsen ja hän on toiminut myös opettajana ja kouluttajana näistä teemoista järjestöissä ja oppilaitoksissa. 

Kuvituskuva: Tiuku Pennola

———

Turvassa-hankkeessa kehitetään uusia työkäytäntöjä ja ammattilaisten yhteistyötä eroperheen lasten, vanhempien ja läheisten auttamiseksi vaativissa ero- ja huoltoriitatilanteissa.

Turvassa- ja Barnahus -hankkeiden yhteinen webinaari 2.11.2020 Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa. Ilmoittautuminen 29.10.2020 asti.

Tutustu myös: Pitkittyneet huoltoriidat ja lapsen etu asianajajan näkökulmasta

Marja Välilän puheenvuoro Lapsen etu haastavissa erotilanteissa -webinaarissa 29.4.2020