Ensi- ja turvakotien liiton lapsiperheille tekemän nettikyselyn mukaan noin puolet vastaajista arvioi perheensä selvinneen koronakriisin keskellä vielä hyvin. Pieni osa heistä kokee kriisin jopa lähentäneen perhettä. Vastaajista 43 % kertoo korona-ajan aiheuttamasta psyykkisestä kuormituksesta. Poikkeusolot ja eristys ovat aiheuttaneet perheissä stressiä, väsymystä ja pelkoja, lisääntyneitä ongelmia ja riitoja parisuhteissa sekä taloudellista hätää. Pelastakaa Lapset ry:n kyselyssä puolestaan yli puolet lapsista kertoo, että poikkeustilanne on tuonut stressiä ja yksinäisyyttä ja yli neljännes 13-17-vuotiaista lapsista hyvinvointinsa olleen huono koronan aikana.
…vastaajien viesti, että omat voimavarat ovat jo nyt aivan lopussa, vaikka loppua poikkeustilanteelle ei ole näkyvissä.
Poikkeusajan vaikutus on koskenut erityisen paljon yksinhuoltajaperheitä ja perheitä, joissa on jo aikaisemmin ollut erilaisia selviytymiseen liittyviä ongelmia, tuen tarpeita ja taloudellisia ongelmia. Erittäin huolestuttava on osan vastaajien viesti, että omat voimavarat ovat jo nyt aivan lopussa, vaikka loppua poikkeustilanteelle ei ole näkyvissä. Myös Pelastakaa lasten kyselyn mukaan kolmannes lapsista oli huolissaan vanhempansa jaksamisesta ja vanhempiensa riidoista. Nämä viestit on otettava todella vakavasti. Kotipalvelut ja muu kotiin vietävä apu on saatava nopeasti perheille. Lapsille on varmistettava oma tuki ja kuulluksi tuleminen. Lapset eivät ole vanhempiensa jatkeita.
Vajaa puolet kyselymme vastaajista (40 %) arvioi oman selviytymisensä tulevaisuudessa nykyistä heikommaksi. Se koskee myös perheitä, joilla vaikeuksia pärjäämisessä ei ole ollut aiemmin. Kyselymme tulokset nostavat selkeästi esille lapsiperheiden kasvaneen taloudellisen ahdingon ja sen ennakoidaan edelleen vaikeutuvan. Jo ennen koronaa 110 000-130 000 lasta on elänyt Suomessa lapsiperheköyhyydessä.
Lapsiperheköyhyys tulee kasvamaan ja sen ehkäisemiseksi tarvitaan valtiovallan toimia. Yksi nopeasti toteutettava ratkaisu on lapsilisän tilapäinen korottaminen tälle ja ensi vuodelle sekä lapsilisän etuoikeuttaminen tulona siten, ettei sitä enää oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kunnissa tulee aktiivisesti käyttää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea perheiden ahdingon helpottamiseksi. Nyt ei ole niistä säästämisen aika.
Myös kuntien kesäajan ilmaiset ruokailut lapsille leikkipaikoissa ovat tulevana kesänä lapsiperheiden pärjäämisen kannalta erittäin tärkeitä. Pitemmällä aikavälillä sosiaaliturvauudistuksessa lapsiperheköyhyyden ratkaisemisen tulee olla keskiössä. Lapsiperheköyhyys on vauraan Suomen häpeäpilkku, joka vaurioittaa turhaan lasten tulevaisuutta kaikilla elämänaloilla.
Perheessä olleet aiemmat fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät ongelmat näyttävät siis koronan aikana entisestään syventyneen ja kasautuneen. Monet merkit viittaavat siihen, että tällä hetkellä paljon avun tarvetta jää piiloon. Kuntien valtionosuuksiin tarvitaan merkittävä korotus, jotta kunnat voivat vastata riittävästi lapsiperheiden kasvaneeseen avun tarpeeseen. Perheiden hätä tulee väistämättä esiin akuutin kriisivaiheen jälkeen. Silloin ei ole enää yhtään varaa odottaa, vaan lapsi tai perhe tarvitsee nopeasti apua .
Jotta apua tarvitsevat perheet löytävät järjestöjen avun piiriin, järjestöjen itsensä ja kunnissa on tehostettava järjestöjen tarjoamasta avusta tiedottamista.
Järjestöjen suuri merkitys palvelujen ja tuen tarjoajana myös tässä poikkeustilanteessa nousee selkeästi esille kyselyssä. Koronasta toipumisessa eri tahojen voimavarojen ja osaamisen yhdistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Kunnissa on viisautta tiivistää yhteistyötä järjestöjen kanssa yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi olemassa olevista avun tarpeista ja niihin vastaamisesta. Jotta apua tarvitsevat perheet löytävät järjestöjen avun piiriin, järjestöjen itsensä ja kunnissa on tehostettava järjestöjen tarjoamasta avusta tiedottamista.
Perheillä on huoli kesäajasta, kun jatkossa oman selviytymisen ennakoidaan niin taloudellisesti kuin muutenkin heikkenevän. Lasten kesäajan harrastus- ja virkistysmahdollisuudet sekä erilaiset leirit tulevat nyt tärkeämmäksi kuin koskaan. Niiden turvaaminen lapsille on kuntien, sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja muiden järjestöjen yhteinen tehtävä. Mielekkään tekemisen lisäksi ne tarjoavat lapsille iloa pelon ja epävarmuuden jälkeen, turvallisia aikuiskontakteja ja tukea. Lisäksi ne antavat myös perheen aikuisille mahdollisuuden koota koronan aikana koville joutuneita omia voimavarojaan.
Vastaa lapsiperheiden kyselyyn
Miten olette selviytyneet koronakriisin keskellä? Miltä perheen elämä näyttää nyt ja tulevaisuudessa? Lapsiperheiden tilannetta kartoittavaan kyselyyn voi vastata sivuillamme.
