Talouteen liittyvät huolet kuormittavat perheitä. Koronaepidemian aikana taloudellinen epävarmuus on lisääntynyt entisestään. Lapsuudessa ja etenkin vauva- ja pikkulapsiaikana koettu köyhyys lisää erilaisten hyvinvointiongelmien riskiä. Lapsiperheköyhyyteen ja erityisesti vauvaperheköyhyyteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota palvelujärjestelmässämme niin ennaltaehkäisevissä- kuin korjaavissa työmuodoissa. Aiheen esille nostaminen ja yleisen keskustelun lisääminen edistää tunnistamista ja helpottaa asian puheeksi ottamista asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta.
Huolet varjostavat vauva-aikaa
Ensikodissa mietin usein, miten iloita raskaus- ja vauva-ajasta, kun pöytälaatikko on täynnä maksamattomia laskuja ja posti kasvattaa sitä pinoa päivittäin. Perintätoimistot muistuttavat olomassa olostaan ja rahahuolet vievät yöunet. Asiaa puheeksi ottaessa näkee, että aihe ei ole mieluinen. Vastapuolen katse kertoo hiipivästä ahdistuksesta ja aihe vaihtuu nopeasti. Tulee tunne, että emme oikein ymmärrä toisiamme, vaikka puhummekin samaa kieltä. Näen vanhemman toiveen paremmasta, vauvan tuoman ilon, mutta huolet varjostavat ja ajoittain ilo ei pääse huolten yli. Tilannetta ei auta tieto tai tietoisuus siitä, että elämässä on lukuisia asioita, joista voi iloita, jotka eivät maksa mitään ja joista pitäisi osata nauttia. Stressi kuitenkin valtaa mielen, kaikesta mahdollisesta. Häpeä maksamattomista laskuista ja hoitamattomista asioista. Syyllisyys omasta vanhemmuudesta ja epävarmuus tulevaisuudesta. Olemassa olevat, menneet ja tulevat huolet pyörivät mielessä. Leukapielet, niska ja hartia kireinä, vatsaankin koskeen.
Pohtiessani tätä kaikkea ajatukset valtaavat mielen sellaisella myllerryksellä, että siitä on vaikeaa muodostaa sanoja, edes hajalauseita. Pakko nousta ylös, pyörittää harteita ja hengittää hetki ihan rauhassa. Menen ikkunan eteen ja annan katseen harhailla ulos. Näen leikatun pensasaidan, joka versoo uutta alkua, ei hallitusti vaan rönsyillen. Pensasaita oli keväällä leikattava maan tasalle. Se oli päässyt kasvamaan aivan liian isoksi, kun sitä ei ollut hoidettu, eikä huolehdittu harvennusleikkauksista. Kaunis se ei enää todellakaan ollut, eikä jaksanut loistaa viime syksynä väreissä. Oksat makasivat maassa marjojen painosta ja valtasivat koko ajan isompaa alaa.
Vaikeistakin tilanteista voi selvitä, kun saa tukea
Rahahuolien leikkaaminen maan tasalle ei onnistu yhtä helposti kuin pensaan leikkaaminen, mutta raha-asioihin voi vaikuttaa. Haasteista huolimatta se ei ole mahdotonta. Ei, vaikka se alkuun siltä tuntuisikin. Raha-asioista ei ole helppo puhua, varsinkaan huolista, mutta helpottavaa on se, että niitä saa selvitettyä. Yksin sitä ei tarvitse tehdä, vaikka omaakin työpanosta tarvitaan. Tarjolla on tukea ja apua niiden hoitamiseen. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta tulevaan voi vaikuttaa, kunhan voimavaroja ja keinoja saa lisää. Tavoitteena on, että tämän nyt alkaneen hankkeen aikana niitä saisi mahdollisimman moni vauvaperhe. Toivon, että osaisimme tehdä sen niin, että katseet kohtaavat ja puhuisimme samaa kieltä, jotta ymmärrys lisääntyy. Maan tasalle leikattu pensasaita versoo juuriensa ansiosta uutta. Juuriakin voi vahvistaa, huolehtimalla näkyvästä ja uskomalla näkymättömissä olevaan hyvään.
Satu Vesisenaho, projektityöntekijä Stressistä säätelyyn – hanke
Stressistä säätelyyn – hanke (2020-2022) on Ensi- ja turvakotiliiton koordinoima kolmevuotinen hanke. Sen tarkoituksena on vähentää lasten eriarvoisuutta. Hankkeen tavoitteena on nostaa esille vauvaperheköyhyyttä sekä kehittää raskaus- ja pikkuvauva työtapoja tukemaan vanhempien stressin tunnistamisen ja säätelyn keinoja ja edistämään perheen arjen voimavaroja, kuten talouteen liittyviä toimintatapoja.
Lähteet: https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/hankkeet/#stressista_saatelyyn
https://thl.fi/fi/-/vauvaikaisen-perheen-koyhyys-vaarantaa-nuoruuden
