Maan hallitus kokoontuu ensi viikolla puoliväli- ja kehysriiheen. Käsittelyssä on paljon isoja tarpeita ja varmasti niiden välillä joudutaan tekemään haastavaa punnintaa ja vaikeita valintoja. Korona-epidemia on pistänyt kaikki suomalaiset elämäntilanteesta riippumatta koville. Olemme taistelleet terveysturvallisuuden ja pärjäämisemme puolesta. Hallitus on omalta osaltaan tehnyt suuren urakan ja parhaansa löytääkseen terveysturvallisuus ja ihmisten hyvinvointi edellä ratkaisuja pitää myös elinkeinoelämän ja eri tahojen toiminta mahdollisimman hyvin pyörimässä. Haaste on ollut valtava. Korona ja maailmanlaajuinen pandemia on ollut täysin uusi tilanne. Päätöksiä on jouduttu tekemään suuren epävarmuuden ja puutteellisen tiedon varassa. Varmasti jälkikäteen arvioiden kaikki ei ole mennyt täydellisesti. Jo tässä vaiheessa tiedämme kuitenkin sen, että Suomi on selvinnyt monessa suhteessa muita maita paremmin epidemian kanssa. Iso kiitos siitä hallitukselle ja joka ainoalle suomalaiselle! Tämä on ollut yhteinen valtava ponnistus ja olemme selvinneet siitä yhdessä.

Yhdessä on selvittävä myös koronan vaikutusten jälkihoidosta. Suomen vahvuuksia vaikeina aikoina on ollut yhteisten ratkaisujen hakeminen ja siinä mielessä yksituumaisuus. Toivottavasti sitä löytyy tässäkin tilanteessa hallituksessa sekä hallituksen ja opposition välillä, vaikka kuntavaalit ovatkin lähestymässä.


Nyt tarvitaan pitkäjänteisiä toimia ja myös resursseja siihen, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden hätään pystytään vastaamaan.


Pandemia-aika on vaikuttanut erityisesti eri ikäisten lasten ja lapsiperheiden pärjäämiseen. Vaikutukset ovat olleet kaikkein suurimmat niiden lasten, nuorten ja perheiden tilanteeseen, joilla entuudestaan on ollut vaikeuksia. Myönteistä on, että apua on osattu ja rohjettu hakea. Paljon avun tarvetta on kuitenkin jäänyt piiloon. Nyt tarvitaan pitkäjänteisiä toimia ja myös resursseja siihen, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden hätään pystytään vastaamaan. Erityisesti neuvoloiden, perhepalvelujen ja lastensuojelun resursseja on vahvistettava ja myös valvottava, että lisäresurssit päätyvät myönnettyyn tarkoitukseen.

Pitkäjänteiset toimet on nivottava tiiviisti osaksi kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Kansallinen lapsistrategia tarvitsee myös kotipesän, joka varmistaa sen, että suunnitelmia toteutetaan kaikilla hallinnonaloilla ja -tasoilla. Luontevin paikka silloin kotipesäksi on valtioneuvoston kanslia. Lapsistrategian  toimeenpanoon tarvitaan myös pysyvät, riittävät resurssit. Vain siten Suomi pystyy lunastamaan lasten oikeuksiin liittyvät lupauksensa pitkäjänteisestä, lapsen oikeuksia tukevasta politiikasta yli hallituskausien.


Vauvaperheiden jaksamisen pulmista ja huonosta palvelujen piiriin ohjautumisesta kuuluu hälyttäviä viestejä ympäri maata.


Erityinen Ensi- ja turvakotien liiton huoli liittyy odottaviin ja vauvaperheisiin. Vauvaperheiden jaksamisen pulmista ja huonosta palvelujen piiriin ohjautumisesta kuuluu hälyttäviä viestejä ympäri maata. Neuvolat ovat tässä suhteessa kriittinen paikka tuen varmistamiseen. Noin 6% odottavista äideistä kärsii päihdeongelmasta, jotka ovat riskinä sikiön ja vauvan terveydelle ja elämälle. Vuosittain noin 3600 odottavan äidin sikiövauvaa on vaarassa vaurioitua äidin päihteiden käytön vuoksi. Äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa.

Päihdeongelmaisten odottavien ja vauvaperheiden ympärivuorokautinen kuntoutus, jossa yhdistetään vanhemman päihdekuntoutus ja vauvan kanssa varhaisen vuorovaikutuksen tuki on pääosin Pidä kiinni -hoitojärjestelmämme ja Tampereella olevan Päiväperhon varassa. Raskaus- ja odotusaika on tutkitusti otollinen aika päihteistä irtautumiseen. Hoitojärjestelmämme tulokset ovat hyviä: 2/3 riittävän pitkässä kuntoutuksessa olleista kuntoutuu vauvansa ensisijaiseksi huoltajaksi ja vauvat kehittyvät normaalisti. Huikea tulos.


Vetoan kehysriiheen, että päihdeongelmaisten odottavien ja vauvaperheiden ympärivuorokautiseen kuntoutukseen varataan vuosille 2022-2023 tuo 3 miljoonaa euroa/vuosi siirtymävaiheena soteen.


Vuosikymmenen ajan olemme taistelleet Pidä kiinni -hoitojärjestelmän ympärivuorokautisen kuntoutuksen rahoituksen jatkuvuudesta. Edellisille ja tälle vuodelle päihdeäitien kuntoutukseen on ollut valtion talousarviossa 3 miljoonan varaus siirtymävaiheena soteen. Sote ei vielä ole likimainkaan valmiina. Vetoan kehysriiheen, että päihdeongelmaisten odottavien ja vauvaperheiden ympärivuorokautiseen kuntoutukseen varataan vuosille 2022-2023 tuo 3 miljoonaa euroa/vuosi siirtymävaiheena soteen. Tässä vaiheessa ei ole viisasta romuttaa toimivia, hyviä järjestelmiä. Pelkästään yhden vauvan huostaanotto 18 vuoden ikään asti maksaa sijoituspaikasta riippuen 1-1,6 miljoonaa euroa. Jos katsotaan vain rahaa, 3 miljoonan varaus päihdeongelmaisten odottavien ja vauvaperheiden ympärivuorokautiseen kuntoutukseen on kannattava ja inhimillinen investointi. Sillä taataan näille erittäin haavoittavassa tilanteessa eläville vauvoilla ja perheille mahdollisuus uuteen, turvalliseen alkuun ja myös vältytään mittavilta kuluilta.


Ratkaisuja puoliväli- ja kehysriihessä  tarvitaan jo vuotta 2022 koskien ja myös linjauksia pitemmän aikavälin etenemisestä.


Järjestöt ovat osoittaneet voimansa ihmisten auttajana korona-aikana, kuten jo yli vuosisadan ajan. Järjestöillä on Martti Siisiäisen tutkimusten mukaan luottamuksen ja kiinteyden rakentajina Suomessa suurempi merkitys kuin muissa maissa, koska ne ovat rakentuneet meillä vahvasti juuri järjestöjen varaan ja muita siloittavia mekanismeja on vähän. Veikkauksen tuotot vähenevät ja järjestöjen toimintaedellytykset ovat ison haasteen edessä. Tarvitaan pitkän aikavälin ratkaisuja ja ennustettavuutta, jotta järjestöjen autonominen toiminta voidaan turvata ihmisten osallisuuden, pärjäämisen ja demokratian mahdollistajina.  Liikasen työryhmä on tehnyt omat ratkaisuehdotuksensa. Niiden perusteellinen vaikutusten arviointi tarvitaan ja huolellinen jatkovalmistelu järjestöjen kanssa yhteistyössä on välttämätöntä. Ratkaisuja puoliväli- ja kehysriihessä  tarvitaan jo vuotta 2022 koskien ja myös linjauksia pitemmän aikavälin etenemisestä. Hallitusohjelma tunnistaa hyvin järjestöjen korvaamattoman merkityksen Suomessa. Toivon, että järjestöjen tärkeän merkityksen tunnistava ajattelu näkyy myös järjestöjen toimintaedellytyksistä tehtävissä ratkaisuissa ja linjauksissa.

Riitta Särkelä

Kirjoittaja: Riitta Särkelä

Riitta Särkelä toimii Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerinä.