”Minulla on ollut masennusta ja ahdistusta vauvamme syntymästä asti. Kun masennus jatkuu monta päivää, alan pelätä, että eikö tämä mene ikinä ohi, ja olenko tulossa hulluksi. Minulla on ollut myös voimakas yksinäisyyden tunne – pelko siitä, että menetän yhteyden muihin ihmisiin. Masennus ja ahdistus ilmenevät siten, että olen kadottanut omat unelmani ja mielenkiinnon kohteeni. Arjestani puuttuu ne asiat, joista saisin hyvää oloa. Välillä minulla on kaikesta paha olo.”
Vauvan syntymää odotetaan usein innolla. Vauva voi olla kauan toivottu ja yritetty. Kun vauva sitten syntyy, eikä odotetut rakkauden, onnen ja tyytyväisyydentunteet täytäkään heti mieltä, tulee häpeä omista reaktioista. Miksi minä näin tunnen? Enkö rakastakaan lastani, kuten kaikki muut? Vanhemmuudesta maalaillaan ruusuisia kuvia sosiaalisessa mediassa ja vanhemmuuden vaikeista tunteista vaietaan. Jokaisen tunteen takana on kuitenkin mieli. – Syy, miksi ne heräävät, löytyy usein omista lapsuudenkokemuksista ja siitä, minkälaista vanhemmuutta on itse saanut osakseen. Raskausaika ja vanhemmaksi tuleminen on otollinen hetki muuttaa elämää. Tukea on saatavilla ja tuen tärkeä tavoite on estää vanhemman turvattomuuden ja traumojen kokemusten siirtymisen lapsen kannettaviksi. Se, millä tavalla ammattilainen haavoittuvassa asemassa olevan vanhemman kohtaa, on muutoksen perusta.
”Olenkin omaksunut jo ennen Vauvan syntymää Huono Äiti-identiteetin. Se on estänyt mua tuntemasta kuuluvani normaaleihin vanhempiin, ja olen pelännyt äitikavereihin tutustumista ja pienten lasten yhteisöjä. Tämä aihe on kolhaissut mun koko identititeettiäni tosi pahasti.”
Vanhempi on tärkeä kohdata ymmärtäen
Entä minkälainen on ammattilaisen sanaton viestintä silloin, kun vanhempien vaikeat tunteet pitää ottaa puheeksi? Voisiko se sittenkin olla mahdollisuus eikä uhka? Miten luoda kiireen keskelle ymmärtävä ilmapiiri, jotta häpeällisen aiheen uskaltaa sanoa ääneen? Että tarvitsen apua ja se on ihan ok. Häpeä siitä, ettei pysty olemaan esimerkiksi ilman päihteitä, vaikka haluaisi, täyttää mielen ja asiakas vaikenee. Kukaan ei halua lisää syyllistämistä tai huono äiti -leimaa.
Jokainen äiti ja isä haluavat lähtökohtaisesti hyvää omalle syntymättömälle lapselleen. Halu tehdä asiat toisin, kuin ehkä omat vanhemmat ovat aikoinaan minua kohdelleet. Halu muuttaa tarinaa. Raskausaika on superhetki, jolloin mahdollisuus muutokseen on todellinen. Motivaatio muutokseen syntyy, kun tuleva vanhempi kohdataan ymmärtäen. Jokaisen ammattilaisen tulee miettiä, onko minulla ennakkoajatuksia tai asenteita ja miten pysähdyn kaiken kiireen keskellä juuri tämän vanhemman äärelle. Ammattilaisella saattaa olla tunne, että pitää olla valmiita vastauksia ja asiakas ohjata nopeasti eteenpäin. Ensimmäisellä kerralla, kun vanhemmuuden vaikeat tunteet tulevat puheeksi, voi olla täysin riittävää vain aidosti kuulla asiakasta ja hänen tilannetta. Kiittää rohkeudesta. Uuden ajan varaaminen ja lupaaminen, että maailma ei kaadu, kun haet apua!
” Sosiaaliset suhteet ja asioiden pakonomainen tekeminen ovat pitäneet minut ”hengissä”, mutta en ole välttämättä saanut niistä yhtään iloa. Välillä sosiaaliset suhteet ovat tuntuneet jopa tuskallisilta ja olen usein itkenyt pahaa oloa, kun jokin sosiaalinen tilanne on ollut ohi. Tuntuu, että ainoat antoisat ihmiskontaktit on olleet, kun ollaan juotu alkoholia.”
Vanhemmaksi tulon tiedetään olevan yksi elämän suurimmista muutoksista. Raskausaikana moni odottaja pohtii, onko minusta vanhemmaksi ja miten pärjään vauvan kanssa. Mielessä voi onnellisten tunteiden lisäksi olla huolta ja epävarmuutta. Jokainen meistä haluaa kuulua joukkoon, tulla nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on. Kun uusi elämä kasvaa sisällä tai on jo tuore vanhempi, on erityisen tärkeää saada tukea tilanteeseen ja vertaisia ympärille. Vastaavan kokenut voi samaistua tilanteeseen tasa-arvoisena, luo uskoa tilanteesta selviytymiseen ja oma häpeä tilanteesta pienenee.
Apua on saatavilla
Puheeksi ottaminen on taitolaji. Onneksi apua on saatavilla. Turun ensi- ja turvakodin vauva- ja lapsiperhepalvelut on kehitetty juuri heille, joita vanhemmuus erityisesti haastaa. Yhdistys ylläpitää kahta ympärivuorikautisesti toimivaa ensikotia (Turun Ensikoti ja Pidä Kiinni-ensikoti Pinja) ja tarjoaa vauvaperheille monenlaista avopalvelua. Baby Blues on maksutonta palvelua väsyneiden vauvaperheiden hätään vastaten ja Avopalveluyksikkö Olivia päihteiden liikakäytön kanssa kamppailevien vanhempien tuskaan. Olivian etsivä ja matalan kynnyksen työ tarjoaa nimettömästi ja maksuttomasti tukea silloin, kun oma tai läheisen päihteidenkäyttö mietityttää. Oliviassa alkaa syksyllä täydentyvä vertaisryhmä raskaana oleville päihteiden käyttöään miettiville, jonne voi osallistua nimettömästi. Eroauttamistyö Siltaan voi mennä parisuhdepulmissa. Vaikka monenlaista apua on tarjolla, kynnys vastaanottaa sitä on suuri, sillä kukaan ei halua olla vanhempi, joka tarvitsee apua vanhemmuuteensa. Tukea ja yhteistyötä puheeksi ottamiseen on tarjolla myös ammattilaisille.
Tärkeintä on uskaltaa ottaa vanhemmuuden vaikeat tunteet puheeksi. Apua on saatavilla ja lopulta tulevalle vanhemmalle alkaa muodostumaan uusi arvo toipumisen ympärille. Muutos tapahtuu omassa mielessä. Se vaatii aikaa, mutta lopulta oikeanlaisten peilien ollessa riittävän lähellä, on mahdollista ymmärtää, että minä olen ihana, ainutlaatuinen ihminen ja vanhempi juuri tällaisena.
Tule kuulemaan innostavia puheenvuoroja, uusinta tutkimustietoa sekä mielenkiintoisia workshoppeja Turussa järjestettävään Vauvafoorumiin 1-2.11.2022. Vauvafoorumissa kuulet puheenvuoroja mm. vanhemmuuden vaikeista tunteista, häpeästä, vauvojen mielenterveydestä sekä vauvan tunteiden säätelyn tukemisesta. Lisäksi saat Mindfulness -menetelmiä vauvaperheiden kanssa työskentelyn tueksi. https://ensijaturvakotienliitto.fi/vauvafoorumi2022/
”Mulla on ollut enemmän voimavaroja ja olen ollut innostuneempi asioista ja niiden suunnittelusta. En ole pudonnut masennuskuoppaan tai tuntenut pelkoa hulluksi tulemisesta. Sekin saattaa vaikuttaa, että Vauvan kanssa on löytynyt jonkinlainen unirytmi. Se on iso edistysaskel meidän arjessa. Olen ylpeä siitä, että hoksasin muuttaa Vauvan unijärjestelyjä, olen ehkä tehnyt jotain oikein. Lauantaina mieheni lähti viettämään iltaa kavereidensa kanssa ja minä jäin Vauvan kanssa kotiin. Vauva meni nätisti nukkumaan, mikä oli tosi yllättävää. Sain katsoa rauhassa elokuvaa ja olla. Se oli ihanaa!”
(*Sitaatit kirjoittajan luvalla. )
Turun ensi- ja turvakoti ry
Minna Bäcklund
Lähijohtaja, Avopalveluyksikkö Olivia
Maria Kronlund
Lähijohtaja, ensikotipalvelut
kuva: Sallamari Väisänen