Eroauttaminen tarvitsee työyhteisön tuen, yhteistyötä yli työntekijöiden roolien sekä rohkeutta uudistaa työkäytänteitä. Yhteistyötä toteutetaan työparityöskentelyssä, vapaaehtoisten vertaistukijoiden kanssa ja verkostoissa. Yhteistyö voi olla myös asenne.
Blogissa Eroauttamisen abc-koulutuksen osallistujat kuvaavat omia koulutukseen sisältyneitä kehittämistehtäviä yhteistyön näkökulmasta. Mitä oivalluksia tai oppeja kehittämistehtävän myötä on syntynyt. Blogissa on esittelyssä viisi erilaista yhteistyötä edistänyttä kehittämistehtävää.
Mikä motivoi eron kokenutta auttamaan erokriisissä kamppailevia naisia ja miehiä? -vapaaehtoisuus ja vertaistuki osana eroauttamista
Vapaaehtoisten erovertaistukijoiden koulutuksessa vapaaehtoiset kertoivat omista erokokemuksistaan ja siitä, etteivät he itse kokeneet saaneensa tarvitsemaansa apua erokriisissään. Apua ja tukea ei ollut helposti saatavilla, sillä useat alueelliset eropalvelut olivat tarkoitettu parisuhteen ja perhe-elämän korjaamiseen, ei erosta selviytymiseen. Palveluiden laatu koettiin hyvin vaihteleviksi, esimerkiksi erilaisten verkkovalmennusten laatua kritisoitiin.
Eroauttamisen motivaation syntyyn oli muitakin syitä, eniten motivoi oma selviytymistarina ja tietoisuus siitä, että erosta selviytyminen on mahdollista myös muille. Toisen taakan keventäminen, edes hetkeksi koettiin olevan palkitsevaa. ” Minä päätin, että jos tästä joskus selviän, niin autan muita kertomalla kokemuksistani ”
Miksi sitten tarvitaan vertaistukea, eivätkö ystävät ja sukulaiset voi auttaa? Monet eronneet kertovat selvinneensä erosta läheisten ja ystävien avulla. Puhuminen ja tunteiden käsittely aina yhä uudelleen ja uudelleen auttoi asioiden jäsentämisessä ja eteenpäin pääsemisessä. Kuitenkaan kaikilla ei ole tällaista mahdollisuutta ja tukiverkostoa. Osa koki läheisten lisäävän erosta kertyvää taakkaa. Syyllisyys ja syyllistäminen olivat valitettavasti tunteita, jotka myös liitettiin läheisiin. Osa kertoi halusta suojata läheisiään omilta ajatuksiltaan ja voimakkailta tunteiltaan. ” Vanhemmat syyllistivät minua, meidän suvussa ei erota ”
Voiko vertaistukija korvata ammattiauttajan? Tähän kysymykseen ei ole selkeää vastausta. Erokokemukset ovat hyvin erilaisia ja tilanteet yksilöllisiä. Vertainen voi kuunnella, tukea ja tarvittaessa ohjata eteenpäin ammattiavun pariin.
Vertaistuki on kuin kaksisuuntainen tie, parhaimmillaan se palkitsee ja tukee molempia osapuolia. Kaikenlainen tuki ja apu koettiin nopeuttavan erosta selviämistä ja luovan toivoa arjesta selviytymiseen. Vapaaehtoiset huomasivat, että heidän kaikkien erotilanne oli ollut erilainen, mutta erosta selviämisessä oli hyvin samanlaisia piirteitä. Heidän kaikkien oli täytynyt rakentaa oma uusi polkunsa kohtamaalla omat tunteensa, ajatuksensa ja oppia menneen suhteen virheistä. Vapaaehtoisia yhdistävä tekijä oli myös voimakas halua auttaa muita.
Uuden eron prosessi – sosiaalityöntekijän ja lastenvalvojan yhteistyötä
Rovaniemen kaupungin perheoikeudellisissa palveluissa on kehitetty vasta eronneille vanhemmille lastenvalvojan luona tehtävien ja vanhempien välisten lasta koskevien sopimusten tekemiseen uuden eron prosessi.
Uudessa erotilanteessa molemmille vanhemmille varataan ensin erikseen oma aika perheoikeudellisten palvelujen sosiaalityöntekijän tapaamiseen. Sosiaalityöntekijä kartoittaa tapaamisessa perheen tilannetta ja mahdollisia tuen tarpeita. Hän antaa vanhemmille tietoa lastenvalvojan luona myöhemmin tehtävien sopimusten periaatteista sekä sovittavista asioista. Sosiaalityöntekijä ohjaa vanhempia lapsen mielipiteen selvittämiseen lasta koskevissa sopimusasioissa.
Omien erillisten tapaamisten jälkeen vanhemmille varataan yhteiskäynti sosiaalityöntekijän luokse. Vanhempien yhteisajalla käydään läpi eron jälkeinen vanhemmuussuunnitelma, joka toimii pohjana lastenvalvojan luona käytävässä sopimusneuvottelussa. Tämän tapaamisen jälkeen vasta toteutetaan vanhempien yhteinen sopimusneuvottelu, jossa ovat mukana sosiaalityöntekijä ja lastenvalvoja. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien välisen ja lapsen edun mukaisen sopimuksen.
Ero edessä. Miten järjestämme lasta koskevat asiat?
Eroasiakkaan alkuhaastattelulomake
Vanhemmuussuunnitelma eron jälkeen – avaimia yhteistyövanhemmuuteen
Uutta työtehtävää toteuttamassa- sosiaaliohjaajan työpanos osaksi lastenvalvojien työtiimiä
Maaliskuussa 2020 polkaistiin Kokkolassa (Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa) käyntiin uusi tehtävä eroauttamisen saralla. Useamman vuoden erotyössä mukana ollut ja aihetta opiskellut sosiaaliohjaaja liittyi osaksi lastenvalvojien työtiimiä.
Lastenvalvojien työn painopiste on sovitteleva työote huoltoriidoissa. Jollei tavoitteeseen päästä, on lastenvalvojilla mahdollisuus ohjata vanhemmat sosiaaliohjaajan luokse tapaamiseen. Asiakkaita ohjautuu myös muun palveluohjauksen kautta sosiaaliohjaajan tapaamisiin. Tavoitteena on suhteellisen nopea ja matalan kynnyksen palvelu vanhemmille. Työskentelyn keskiössä on lapsen etu.
Työvälineeksi suunniteltiin Vanhemmuussuunnitelmaa, mikä olisi valmiiksi tehtynä lastenvalvojan sopimusneuvottelutapaamiseen mennessä. Vanhemmilla olisi tällöin selkeämpi ajatus lapsen huollon, asumisen, tapaamisten ja elatuksen järjestämisestä ja yhteisestä sopimisesta lastenvalvojan luona asioidessa.
Aika pian kävi ilmi, että vanhempien haasteet kohti yhteistyövanhemmuutta ovat niin suuria, että vanhemmuussuunnitelman tekemiseen ei ole heti mahdollisuuksia. Vanhemmilla on ollut tarvetta pohtia vanhemman omaa ja lapsen eroprosessia. Tieto eron eriaikaisuudesta on voinut auttaa vanhempaa ymmärtämään tilanteen haasteellisuutta ja antamaan aikaa toiselle vanhemmalle. Muita käsiteltäviä aiheita tapaamisissa on ollut erossa lasta suojaavat tekijät ja miten erottaa vanhemmuussuhde parisuhteesta sekä mitä vanhemmuussuhde tarkoittaa ja edellyttää.
Eroavilla vanhemmilla on ollut mahdollisuus tavata sosiaaliohjaaja ensin kahden kesken. Monelle on ollut tärkeää tulla kuulluksi oman tarinansa kanssa. Joskus kahdenkeskiset tapaamiset ovat toistuneet parikin kertaa, ennen kuin ollaan oltu valmiita kohtaamaan toinen vanhempi ja päästy keskustelemaan lapsen hyvästä arjesta yhdessä. Työn keskiössä on aina lapsen paras, lapsen etu, myös kahdenkeskisissä tapaamisissa. Työ on sisältänyt myös ohjausta muun tuen pariin.
Tehtävä kehittyy sitä tehdessä. Sosiaaliohjaajalla on mahdollisuus työparityöskentelyyn ja konsultointiavun saamiseen ja antamiseen. Työnohjaus on tärkeää. Yhteisessä keskustelussa työtiimissä on ollut, miten pääsemme entistä paremmin varhaiseen tukeen? Missä vaiheessa ja mitä kautta voisimme tukea perhettä jo eroa pohdittaessa? Yhdessä hyvien työkavereiden, esimiesten ja yhteistyötahojen kanssa on antoisaa pohtia ja kehittää sosiaaliohjaajan tehtävää edelleen.
Monikulttuurisen erotyön verkosto eroauttamisen osana
Päätimme perustaa Espooseen eroauttamiseen liittyvä monikulttuurista työtä tekevien ammattilaisten konsultaatioverkoston. Tarkoitus on kehittää monikulttuurista eroauttamistyöskentelyä ja yhteistyötä eri palvelujen välillä Espoon kaupungin sisällä. Verkosto kokoontuisi 1-4 kertaa vuodessa.
Verkoston tarkoitus on sujuvoittaa asiakkaan kulkemista palvelujärjestelmästä toiseen, eri toimijoiden yhteistyön kehittäminen sekä olemassa olevien verkostojen kehittäminen ja ajankohtaisten asioiden jakaminen palvelujen parantamiseksi.
Verkostot ovat ammattilaisille tärkeitä, niistä haetaan ideoita, saadaan käytännön apua, mutta ennen kaikkea sitä tuiki tärkeää vertaistukea. Se, että on joku, jonka kanssa voi miettiä uusia ideoita ja pohtia juuri niitä haastavia tilanteita ja keskustella ajankohtaisista teemoista.
Onko verkostojen luominen niin helppoa? Verkosto voidaan kokea aikaa vievänä ja verkoston tukea ei aina koeta tarpeelliseksikaan. Korona-aikana vähäiset sosiaaliset kontaktimme ovat nyt siirtyneet fyysisestä kontaktista useisiin verkkotapaamisiin, jotka ovat hyviä ja antavat mahdollisuuden laajoihin, aina kansainvälisiin verkostotapaamisiin. Osaltaan verkkotapaamiset voivat vahvistaa ja helpottaa verkostoitumisen mahdollisuuksia, vaikka ne eivät aina korvaa fyysistä kohtaamista. Näitäkin olisi mielestäni mahdollisuuksien mukaan hyvä ja tarpeellista ylläpitää.
Kun verkostoa lähdetään luomaan, on hyvä muistaa, että hyvästä yhteistyöstä hyötyvät aivan kaikki. Verkostojen kautta voidaan löytää uusia yhteistyökumppaneita. Hyvän yhteistyön yksi tärkeä tekijä onkin jakaminen ja jokaisen omien vahvuuksien hyödyntäminen yhteisen päämäärän saavuttamisessa. Verkosto on myös hyvä tuki omaan ammatillisuuteen sekä asiakkaan saaman palvelun kehittämisessä. Oma verkostoni on enimmäkseen kasattu monimuotoisen eroauttamisen ympärille ja pystyn toteamaan, että omistan melkoisen energiapesäkkeen.
Yhteistyöllä hyvinvointia
Olen ollut kiinnostunut koulutuksessa yhteistyövanhemmuudesta ja sen moniulotteisesta ilmiöstä. Perheiden kanssa työskennellessäni vanhemmat ovat kiinnostuneita keskustelemaan vanhemmuudesta ja yhteistyölle on tilaa. Toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän.
Yhteistyövanhemmuuden käsitteen ytimestä löytyy käsite, yhteistyö. Tämä on lähtökohtana yhteiselle ymmärrykselle lapsen moninaisesta hyvinvoinnista. Kotimaisten Kielten keskuksen sanakirjassa on määritelty yhteistyö kahden tai useamman tahon työskentely yhteisen päämäärän hyväksi.
Yhteiskunnassamme eri toimijat luovat pohjaa lasten hyvinvoinnille. Suomessa on juuri helmikuussa 2021 julkaistu ensimmäinen kansallinen lapsistrategia .Toimeenpanossa otetaan laajasti huomioon perheet, joissa lapset ja nuoret aikuiset elävät. Tavoite on myös lisätä lasten ja nuorten osallisuutta.
Lapsistrategian tavoitteena on aidosti luoda lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Suomi, joka 1) Kunnioittaa lapsen oikeuksia 2) Ottaa huomioon lapset jokaisessa toiminnassa ja 3) Turvaa ja tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeudet. Eroperheiden hyvinvointia voi tukea ja siihen voi vaikuttaa strategialla. Me voimme valita asenteena yhteistyön, joka päivä.
Blogin kirjoittajat osallistuvat Eroauttamisen abc-koulutukseen 2020-2021. Seuraava Eroauttamisen abc-koulutus alkaa syksyllä 2021. Hae koulutukseen 30.9.mennessä.Lisätiedot ja hakulomake: tästä.
Kuva: Unplash
