Ensi- ja turvakotien liiton yhdistykset perustavat kaksi uutta turvakotia. Turvakodit perustetaan Helsinkiin ja Poriin.
– Lisärahoitus väkivaltaa kokeneiden auttamiseen tulee tarpeeseen, sillä turvakotien ovilta on jouduttu käännyttämään asiakkaita runsaasti viime vuoden aikana, riemuitsee Riitta Särkelä, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri.

Ensi vuoden aikana perustettavat turvakodit paikkaavat vakavaa puutetta väkivaltatyön palveluissa. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat turvakodit eivät ole pystyneet tähän saakka vastaamaan suurten kaupunkien tarpeisiin.  Uusien turvakotien myötä helpotetaan pahimpia katvealueiden tilannetta Satakunnassa ja saadaan kattavammat palvelut Helsinkiin.

– Hienoa on myös, että pitkään väkivaltatyötä kehittäneet yhdistystemme ammattilaiset voivat nyt vastata aitoon hätään. Tarve uusille turvakotipaikoille nähtiin, työtä lähdetiin kehittämään ketterästi ja jo olemassa olevaa väkivaltatyön syvää osaamista hyödynnettiin tehokkaasti, iloitsee Särkelä.

Helsingin Toukolaan perustetaan uusi turvakoti toukokuun 2017 alussa.

– Satoja aikuisia ja heidän mukana olevia lapsia on jäänyt vaille apua. Uuden, seitsemänpaikkaisen turvakodin myötä ruuhkainen tilanne hiukan helpottuu ja apua saa useampi väkivaltaa kokenut, kertoo Karola Grönlund, Pääkaupungin turvakoti ry:stä.

Myös Poriin perustetaan seitsemänpaikkainen turvakoti, joka palvelee Satakunnan alueen 18 kuntaa eli yli 220 000 asukasta. Valtion rahoituksen turvin ja alueen kuntien toiveesta turvakodin perustaa Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry. Turvakoti aukeaa maaliskuun 2017 alussa. Turvakodille remontoidaan uudet tilat samaan taloon väkivaltatyön avopalveluiden kanssa, mikä mahdollistaa kattavan avun väkivallasta selviytymiseen.

– Nyt voimme auttaa väkivaltaa kokeneita monipuolisesti, laadukkaasti ja oikeaan aikaan. Turvakodin ympärivuorokautinen tuki on monelle väkivaltaa kokeneelle toipumisen kannalta hyvin tärkeää, kertoo Arja Saarinen Porin ensi- ja turvakotiyhdistyksestä.
– Yöllä pelot ja murheet ovat suurimpia ja erityisesti lasten kannalta muut turvalliset, läsnä olevat aikuiset auttavat toipumisessa. Pelkkä kaupungin tarjoama turva-asunto ei riitä, toteaa Saarinen.

Yhdistys on ylläpitänyt Porissa aiemmin turvakotia mutta sen toiminta jouduttiin lopettamaan vuonna 2012 kaupungin lopetettua ostopalvelusopimuksen. Toiminta ajettiin alas, osaava henkilökunta irtisanottiin ja paljon osaamista ja rahaa hukattiin.

Molempien uusien turvakotien osalta odotetaan vielä lopullista viranomaisten hyväksyntää tilojen sopivuudesta ympärivuorokautisen turvakotipalvelun tuottamiseen.

Turvakodeissa on autettu yli 2100

Turvakodeissa on kuluneen vuoden aikana ollut kiireistä. Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten turvakodeissa on autettu yli 2100 apua hakevaa, joista puolet on lapsia. Turvakodista hakee yleisimmin apua nainen pienten, alle 3 -vuotiaiden lasten kanssa.

Turvakotipalveluiden parantamiseen Suomea velvoittaa Istanbulin sopimus, joka on Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen yleissopimus. Sen mukaan suositus on yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Suomessa oli vuonna 2016 noin 114 turvakotipaikkaa, kun suosituksen mukaan niitä pitäisi olla 500.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 11 turvakotia ympäri Suomen. Turvakoteja on kaikkiaan 19.

Apua väkivaltaan saa aina, myös joulun aikaan

Tilanteet kodeissa voivat kärjistyä pitkien vapaiden ja joulun aikaan, jolloin ollaan paljon oman perheen kesken. Huoli omasta tai läheisen turvallisuudesta on riittävä syy ottaa yhteyttä ja hakea apua. Turvakotiin voi soittaa kaikkina vuorokauden aikoina ja apua kannattaa hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Turvakoti tarjoaa lyhytaikaisen suojan silloin, kun kotiin jääminen on väkivallan, uhkailun tai pelon takia mahdotonta tai vaarallista. Väkivallan avopalvelut ovat monelle yhtä hyvä tapa saada tukea väkivallasta selviytymiseen.  Avopalveluissa autetaan selviämään väkivallasta ja palvelut sopivat silloin, kun turvakodin tarjoamaa suojaa ei tarvita ja välitöntä uhkaa kotona ei ole. Avopalvelut myös auttavat turvakodissa olon jälkeen. Myös lapsia autetaan yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti sekä kriisivaiheessa että pitkäkestoisesti.

Avopalveluiden apu on esimerkiksi puhelinneuvontaa, yksilö- ja ryhmätapaamisia, ajanvaraukseen perustuvaa keskusteluapua tai ohjattu vertaisryhmä toisten väkivaltaa kokeneiden kanssa.

Tietoa väkivallasta nettiturvakodista: www.turvakoti.net

Lisätietoja:

Riitta Särkelä
pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto ry
p. 050 63663

Tiina Muukkonen
kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry
p. 044 526 5256

Karola Grönlund
toiminnanjohtaja, Pääkaupungin turvakoti ry
p. 044 2753006

Arja Saarinen
toiminnanjohtaja, Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry
p. 040 549 0919