Vauvaperheet ovat uupuneita eivätkä he saa tarvitsemaansa apua. Miten pärjäät -selvitykseen vastanneet perheet tuovat esiin, että 31 % vauvaperheistä oli jäänyt ilman riittävää apua. Suurimpina esteinä avun saamiselle olivat tarve pärjätä omillaan ja pelko, ettei huolia oteta vakavasti. Myös syyllisyyden tunne ja häpeä omasta tilanteesta estää avun saamista.

Vauvaperheet jäävät yksin uupumuksen ja vaikeuksien kanssa. Perheet kertovat, että tuen saamisen suurimmat esteet olivat tarve pärjätä omillaan, uupumus, pelko, ettei huolia oteta vakavasti ja että tukea ei tarjota, vaikka sen tarpeesta kertoi sekä häpeän ja syyllisyyden kokemus omasta tuen tarpeestaan ja tilanteesta.

Perheet toivat esiin, että he eivät luottaneet tulevansa autetuiksi tai kokivat pelkoa huonosta kohtelusta, mutta myös hoidon kustannuksista.

Miten pärjäät? -kyselyllä kartoitettiin vauvaa odottavien ja alle yksivuotiaiden vauvojen vanhempien mielenterveyteen liittyviä haasteita sekä vanhempien näkemyksiä siitä, miten perheitä voi tukea odotus- ja vauva-aikana. Selvitys julkaistiin joulukuussa 2023.

Perheet toivoivat, että oman alueen vauvaperheille suunnatuista palveluista olisi tarjolla enemmän tietoa ja ammattilaiset kertoisivat palveluista aktiivisesti. Vauvaperheiden palvelut ovat juuri vanhemmaksi tulleille vieraita ja niitä on vaikea itse löytää. Erityisesti toivottiin, että palvelujärjestelmässä tunnistettaisiin paremmin perheiden tuen tarve.

Vanhemmat toivoivat konkreettisia keinoja perheiden tueksi, kuten kodin- ja lastenhoitoapua, synnytysvalmennuksia ja matalan kynnyksen apua, kuten uniohjausta. Äidin hyvinvoinnin huomioiminen myös synnytyksen jälkeen oli yksi toistuvista toiveista. Rutiininomaiset toimintatavat ja mittaukset johtavat helposti yksinjäämisen kokemukseen.

– On surullista kuulla, että osa perheistä on kokenut pelkoa huonosta kohtelusta ja joutuneet vaatimaan tai kamppailemaan saadakseen tarvitsemansa avun, kertoo Tanja Henttonen Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Monesti riittävä apu voi olla pieniä konkreettisia asioita, joilla perheen tilanne helpottuu oleellisesti. Vinkit vauvan unen haasteisiin ja itkuisuuteen voivat pelastaa vauvaperheen uupumuksen kierteeltä. Huonosti nukutut yöt heijastuvat vauvan kanssa olemisen lisäksi myös parisuhteeseen. Väsyneenä mieliala laskee ja arjesta tulee raskaampaa.

Jos vanhempi ei saa tarvitsemaansa apua, on riski, että väsymys muuttuu uupumukseksi ja se vaikuttaa vauvan ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Uupuneen vanhemman kyky huolehtia vauvasta sensitiivisesti laskee ja vanhempi voi etääntyä lapsesta emotionaalisesti. Vauvan hoitamisesta tulee suorittamista ja ilon kokemukset vauvasta ja vanhemmuudesta vähenevät.

– Miten voisimme laskea avun hakemisen rimaa niin, että yksikään perhe ei kokisi syyllisyyttä tai häpeää avun tarpeestaan? On luonnonvastaista ajatella, että vauvan ja vanhemman tulisi selvitä omillaan apua tarvitsematta, Henttonen toteaa.
– Äitiyteen liittyy yhä vahvoja mielikuvia täydellisyydestä ja sen tavoitteleminen jo itsessään uuvuttaa. Armollisempi puhe julkisuudessa ja sosiaalisen median kanavissa vauva-ajasta ja vanhemmuudesta tukisi kaikkia perheitä. Myös heitä, jotka vasta toivovat tulevansa vanhemmaksi.

Vauvaa odottavat tarvitsevat tukea

Odottavista äideistä 30% koki selvityksen mukaan raskauteen ja synnytykseen liittyviä pelkoja usein tai koko ajan.

Vauvaperheet tarvitsevat tukea riittävän varhain, jo odotusaikana, riittävän pitkään jatkuvaa tukea ja asteittain keventyen. Jos pulmat ovat vakavia tai perheessä on ylisukupolvisia haasteita, tarvitaan tiiviimpää tukea.

Tutkimuksista tiedetään, että noin joka viidennellä äidillä on mielenterveyden haasteita, kuten ahdistusta ja masennusta raskaus- tai vauva-ajalla, mutta suurin osa niistä jää tunnistamatta ja hoitamatta. Vakavampia mielenterveyden haasteita on vähemmän, mutta niiden tunnistaminen ja hoitoon pääseminen on sitäkin tärkeämpää. Hoitopolut mielenterveyden haasteista kärsiville perheille ovat epäselvät ja ja alueellinen vaihtelu palveluiden saatavuudessa on suurta.

– Vauvaperheitä kohtaavien työntekijöiden on tärkeä kuunnella vanhempia herkin korvin ja huomioida rivien välissäkin sanotut asiat ja kysyä rohkeasti, miten vanhempi voi.
Lisäksi tarvitaan konkreettisia keinoja vähentää vanhempien kokemaa kuormitusta. Meillä ei ole varaa jättää yhtään vauva eikä vanhempaa yksin, muistuttaa Henttonen.

Lapsiperheiden avusta leikataan rajusti

Ensi- ja turvakotien liitto on huolissaan lapsiperheiden avunsaannista. Hallituksen kehysriihessä päätettiin leikata aikaistetusti sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia kymmenillä miljoonilla euroilla. Hallitusohjelmaan jo aiemmin kirjattu 100 miljoonan euron leikkaus kasvoi vielä 30 miljoonalla ja aikaistui aloitettavaksi jo ensi vuonna.

– Näin valtavat, nopeat ja ennakoimattomat leikkaukset vaarantavat katastrofaalisesti vaikeuksissa olevien lapsiperheiden tarvitseman tuen, sillä sote-järjestöistä eniten on lapsi- ja perhejärjestöjä, sanoo liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.

Jos leikkauksia ei voi lieventää, niin järjestöjen on voitava ainakin päättää niiden suuntaamisesta, jotta leikkaukset haittaavat avun tarjoamista mahdollisimman vähän. Liitto haluaa, että erityisesti vauvaperheiden avunsaanti turvataan.

 – Syntyvyys on Suomessa ennätysalhaalla ja tästä myös hallitus on erittäin huolissaan. Lapsiperheiden elämän kurjistaminen ovat vääriä toimenpiteitä. Lapsuuttaan tällä hetkellä elävillä ei ole varaa odottaa julkisen talouden tilan kohentumista, jotta he saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut. Tulevalle elämälle perustaa rakentava lapsuus eletään vain kerran, Särkelä sanoo.Lasten ja perheiden ahdinkoa ei saa lisätä ja sote-järjestöjen toimintaa romuttaa lyhytnäköisin toimin – Ensi- ja turvakotien liitto (ensijaturvakotienliitto.fi

Perheet eivät tiedä avusta riittävästi

Vanhemmat toivovat, että tieto erilaisista palveluista olisi paremmin tarjolla. Ensi- ja turvakotien liiton 17 jäsenyhdistyksessä autetaan vauvaperheitä ympäri Suomea.  

Joskus pienikin apu, vaikkapa chat-keskustelu tai unineuvonta, voi auttaa vaikeimman hetken yli eivätkä pulmat pääse kärjistymään. Vauvaperheohjaus toimii useilla paikkakunnilla ja yhteyttä voi ottaa suoraan työntekijään. Apua saa esimerkiksi vauvaperheen unipulmiin tai jaksamisen haasteisiin. Apu on perheille maksutonta. Vuonna 2023 vauvaperheohjauksesta sai apua 891 henkilöä ja chatissä käytiin 731 keskustelua.

Toisten perheiden vertaistuki auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja vanhempien kokemaa kuormitusta. Vauvaperheiden kohtaamispaikoissa perheet voivat tavata toisia ja päästä jakamaan vauvavaiheen huolia ja seuraamaan lapsen kasvua. Toimintaa vetää aina ammattilainen. Viime vuonna vauvaperheiden kohtaamispaikoissa oli valtakunnallisesti 26 533 osallistumiskertaa.

Joskus perhe tarvitsee tiiviimpää tukea. Vauvaperheryhmä auttaa löytämään vauva-arkeen iloa ja päivään rytmiä. Ensikodin ympärivuorokautinen tuki on tarpeen, kun perheellä on äkillinen kriisi tai mielenterveyden pulmia. Jäsenyhdistystemme 10 ensikodissa viime vuonna apua sai 502 lasta ja aikuista.

Vanhemman päihdeongelma voi vaarantaa vauvan turvallisen kasvun ja silloin tarvitaan tukea alkuraskaudesta lähtien. Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmän ensikodit tai avopalvelut auttavat päihdeongelmaisia vauvan tai taaperon vanhempia. Pidä kiinni -hoitojärjestelmän seitsemässä ensikodissa autettiin 206 ja kahdeksassa avopalveluyksikössä autettiin 192 lasta ja aikuista.

Apua perheille nopeasti ja nimettömästi Vauvaperheiden chatistä ja Vauvaperhe ja päihteet -chatistä. > www.vauvaperhe.fi