Miehen rooli perheessä ja isyys ovat muuttuneet merkittävästi tämän sukupolven aikana. Miehet haluavat olla mukana kokonaisvaltaisesti lasten kasvatuksessa sekä perheen arjessa. Muutos on ollut nopea.
Läsnä olevan, vanhemmuutta jakavan ja hoivaavan isän mallia on ajettu yhteiskunnassamme voimakkaasti jo parin vuosikymmenen ajan. Osallistuvasta isyydestä on tullut vahva kulttuurinen normi. Hellyyskin tunnustetaan jo osaksi hyvää isyyttä ja miehuutta. Muutos on ollut nopea ja nykyisät ovat joutuneet tässä roolissa uudisraivaajan asemaan, sillä omasta isästä ei välttämättä ole ollut myönteiseksi malliksi tunteiden näyttämisessä. Lisäksi perheet ovat myös muuttuneet.
Tänä päivänä isä voi olla monella tavalla; lähi-isä, etäisä, uusperheisä, sosiaalinen isä tai isoisä. Moninaiset roolit ja suhteet perheessä haastavat. Joskus perheen tarpeet, yhteiskunnan paineet, arjen pyöritys ja omat toiveet ja odotukset ovat ristiriidassa.
Miehet saavat apua myös omaan jaksamiseen
– Isät eivät ole enää pitkään aikaan olleet vain äidin tai vauvan tukihenkilöitä, vaan miehet haluavat tasavertaista vanhemmuutta, sanoo Jussi Pulli, Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Perheen isän rooli ei ole enää ainoa auttamisen näkökulma, vaan miehet saavat apua myös omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin, Pulli muistuttaa.
Miesten kynnys hakeutua auttamispalveluihin on madaltunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa oli viime vuonna 2644 miestä, kun vuonna 2010 apua sai 1400 miestä.Isät ovat yhä enemmän mukana ensikodeissa, mitkä perinteisesti on mielletty äitien ja vauvojen auttamiseksi. Esimerkiksi vuonna 2022 päihdeongelmaisten auttamiseen erikoistuneissa Pidä kiinni -ensikodeissa puolella perheistä oli myös isä mukana.
Myös miesten suhtautumisessa väkivallattomuuteen on tapahtunut merkittävä asennemuutos. Käyttämäänsä tai kokemaansa väkivaltaan apua hakevia on yli puolet kaikista apua hakevista miehistä.
Tärkeä nähdä isät tasavertaisina vanhempina
Muutosta on tapahtunut myös ammattilaisten suhtautumisessa, asenteissa ja palvelujärjestelmässä. Monimuotoisen isyyden tuomia tarpeita, toiveita ja haasteita otetaan monipuolisemmin huomioon. Miehet saavat palveluissa tukea ammattilaisilta, isät nähdään ja kuullaan entistä paremmin neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa. On tärkeää, että ammattilaiset näkevät isät tasavertaisina vanhempina eikä esimerkiksi neuvolassa puhetta suunnatta vain äidille.
Avun tarjoaminen erilaisiin vaikeuksiin on tavallisempaa ja tutumpaa. Palveluita on kehitetty vastaamaan erityisesti miesten tarpeisiin yhdessä miesten kanssa. Miehisyyteen liittyvä asennemuutos kohti lempeämpää, osallistuvampaa isyyttä ja avoin puhe haastavistakin asioista, vähentävät häpeää ja madaltavat kynnystä avun hakemiseen. On tärkeää, että esimerkiksi omaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen uskalletaan hakea apua jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Miehille on myös kehitetty ja järjestetty ryhmätoimintaa erilaisiin elämäntilanteisiin kuten erotessa, vanhemmuuden tukemiseksi, päihderyhmiä sekä ryhmiä maahanmuuttajille
Myös vertaisuus tuntuu tärkeältä yhä useammalle isälle. Uusia vertaisuuden muotoja on kehitetty ja esimerkiksi vapaaehtoiset kokeneemmat isät auttavat vasta isäksi tulleita vauva-arkeen liittyvissä asioissa. Vapaaehtoisen kanssa voi treenata vauvanhoitoa tai jutella isyydestä.
Myös väkivallattomuuteen tähtäävässä työskentelyssä on mahdollisuus osallistua vertaisryhmätoimintaan.
Chatista keskusteluapua myös miehille
Ensi- ja turvakotien liitolla on chat-palveluja, joissa voi keskustella luottamuksellisesti ammattilaisen kanssa ja saada tukea eroon ja turvalliseen käyttäytymiseen, vanhemmuuteen tai väkivallattomuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä vauvaperhe ja päihteet -chat, josta saa apua vauvaperheen päihdekysymyksiin. Chatissa voi esimerkiksi pohtia omaa tai lasten tilannetta, kysyä palveluista ja saada tukea.
Ensi- ja turvakotien liiton chatiin tulee 5000 yhteydenottoa vuodessa. Useammassa kuin joka kolmannessa apua on haettu kotona tapahtuvaan väkivaltaan. Vastaajina ovat 70 väkivaltatyön ammattiauttajaa Ensi- ja turvakotien jäsenyhdistyksistä. Chat auttaa jokaisena arkipäivänä. Matalan kynnyksen keskusteluavun tarjoaminen on tärkeää, sillä se ehkäisee ongelmien syvenemistä.
Ensi- ja turvakotien liiton chatin vahvuus on, että samat työntekijät auttavat myös kasvokkain paikallisissa jäsenyhdistyksissä ja voivat ohjata suoraan apuun jo nimettömässä keskustelussa.
Chateista voit lukea lisää www.ensijaturvakotienliitto.fi –> apua verkossa
Huomaa nämä:
- Nettiturvakoti – tukea turvallisiin ihmissuhteisiin sekä nimetön chat ja tietoa palveluista
- Vauvaperhe.fi – tukea vauva-arkeen; nimettömässä chatissä vauvatyön ammattilaiset vastaamassa
- Apuaeroon.fi – neuvoja ja apua erotilanteeseen, nimetön chat
- Vauvaperhe ja päihteet -chatissä voit jutella nimettömästi omasta tai puolison päihteiden käytöstä
Lue myös blogi: