Vieraannuttamisessa vanhempi pyrkii hankaloittamaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaan esimerkiksi negatiivisilla puheilla tai lasta manipuloimalla. Seurauksena on, että lapsi ei halua olla tekemisissä toisen vanhemman kanssa, vaikka heidän välinsä ovat olleet ennen läheiset ja turvalliset. Vieraannuttaminen on vaikeissa erotilanteissa esiintyvä ilmiö, johon lapset ja vanhemmat tarvitsevat kipeästi apua.
Tutkijat ja perheitä kohtaavat ammattilaiset luokittelevat vieraannuttamisen varsin yksimielisesti perheväkivallan muodoksi. Vaikeimmissa tapauksissa vieraannuttava käyttäytyminen tuhoaa lapsen ja toisen vanhemman välisen suhteen kokonaan rikkoen lapsen oikeutta kumpaankin vanhempaan. Vieraannuttaminen vaarantaa lapsen turvallisen kehityksen ja altistaa pitkäkestoisille psyykkisille vaikeuksille.
Tilanteet edellyttävät ammattilaisten puuttumista ja moniammatillista arviointia. Ensi- ja turvakotien liiton Turvassa-hankkeessa on kuitenkin huomattu, että ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa toimivista tavoista auttaa.
Haasteena tiedon puute
Perheitä kohtaavista ammattilaisista yli kolmannes (34 prosenttia) on havainnut työssään vieraannuttamista joko usein tai erittäin usein ja vain joka kymmenes harvoin tai ei ollenkaan. Ammattilaiset kiinnittävät ilmiöön hyvin huomiota, sillä lähes kaikki (94 prosenttia) kertoivat tunnistavansa vieraannuttamisen vähintään jossain määrin. Silti 43 prosenttia ammattilaisista koki mahdollisuutensa puuttua vieraannuttamiseen vähintään huonoiksi. Puutetta on tutkimustiedosta, hoitomalleista, psykososiaalisista interventioista ja juridisesta tiedosta. Tulokset käyvät ilmi Ensi- ja turvakotien liiton verkkokyselyssä, johon vastasi 233 ammattilaista, pääosin sosiaali- ja terveysalalta.
Vaikka monet ammattilaiset tunnistavatkin vieraannuttamisen, tiedon lisääminen on tärkeää, jotta vieraannuttamiseen osataan suhtautua tilanteen vaatimalla vakavuudella. Vieraannuttamisen taustalla saattaa olla viha ja katkeruus, vaikeus hyväksyä ero tai pelko lapsen menettämisestä. Tilanteen selvittämisessä on haastavaa arvioida, onko kyse lapsen tai toisen vanhemman suojaamisesta väkivallalta vai vieraannuttamisesta. Epäilyjä kummastakin saatetaan esittää valheellisesti kiusaamistarkoituksessa tai aitoon huoleen perustuen.
”Lapsi kantaa vieraannuttamisen suurimmat seuraukset, mutta nykyiset avun keinot ovat rajalliset. Asian käsittely voi jumiutua, jos vieraannuttamista ei tunnisteta perheväkivallaksi ja kyseessä ajatellaan olevan vain huoltoriita,” projektipäällikkö Johanna Vaitomaa Ensi- ja turvakotien liitosta kuvailee. ”Perheväkivaltaan puuttumiseen on lainsäädännöllinen velvoite.”
Vanhempien on myös tärkeää tunnistaa ilmiö. Eroperheiden kanssa työskentelevien tulisi jo varhaisessa vaiheessa puuttua vahingolliseen toimintaan, joka saattaa olla tiedostamatontakin. Toisinaan vanhempi havahtuu tilanteeseen ja muuttaa toimintatapojaan, kun saa tietoa siitä, miten vahingollista vieraannuttaminen on lapselle.
Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa koulutusta Turvassa-hankkeen seminaarissa 16.11. Lapsen oikeuksien viikolla
Vieraannuttamiseen puuttuminen edellyttää vankkaa yhteistyötä ammattilaisten kesken. Ensi- ja turvakotien liitto järjestää maksuttoman seminaarin Tunnista, puutu ja auta – keinoja vieraannuttamisen tunnistamiseen ja perheiden auttamiseen 16.11.2022 klo 9–16 Paasitornissa Helsingissä sekä etäyhteyksin. Seminaarin tavoitteena on tukea lapsen oikeuksia ja lisätä ammattilaisten osaamista vieraannuttamisen parissa. Ohjelmaan voi tutustua osoitteessa ensijaturvakotienliitto.fi. Ensi- ja turvakotien liitolta on tulossa myös opas Tunnista, puutu ja auta – opas vieraannuttamisen tunnistamiseen ja perheiden auttamiseen.
Tietoa vieraannuttamisesta löytyy apuaeroon.fi -sivustolta ja tietoa perheväkivallan muodoista osoitteesta www.nettiturvakoti.fi. Lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa voivat keskustella anonyymisti omasta tilanteestaan ammattilaisen kanssa Ensi- ja turvakotien liiton Apua eroon- ja Apua väkivaltaan -chateissa. Suunnitteilla on myös jatkoa tänäkin vuonna järjestetylle vieraannuttamisen verkkovertaisryhmälle, joka tarjoaa tukea lapsistaan vieraantuneille vanhemmille. Jäsenyhdistykset 21 paikkakunnalla tarjoavat yksilötapaamisia lapsille ja vanhemmille. Lisäksi hyvinvointialueilla toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat tarjoavat tukea eronneille vanhemmille ja heidän lapsilleen.
Lisätietoa
Johanna Vaitomaa
Projektipäällikkö, Turvassa-hanke, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 566 0197
Jussi Pulli
Kehittämispäällikkö, Ero lapsiperheessä -työ, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 040 5041 673