Köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa. Tämä sanonta tulee mieleen lastensuojelun palvelujen myynnin, ostamisen, tuottamisen ja arvioinnin keskusteluihin liittyen.
Sosiaalipalvelut, erityisesti lastensuojelupalvelut maksavat paljon. Sosiaalipalveluiden ja lastensuojelun vaikuttavista menetelmistä ja työtavoista meillä on paljon kokemus- ja ammattitietoa. Jonkin verran on myös tutkimustietoa siitä, mikä oikeasti auttaa ja miten hyvistä muutoksista saadaan ihmisten elämässä pysyviä. Otetaan tuo tieto käyttöön ja laaditaan lastensuojelun kilpailuttamisen valtakunnalliset laatukriteerit, jotka mahdollistavat sellaiset palvelut asiakkaille, jotka ovat vaikuttavia, auttavia ja pysyvää, jopa ylisukupolvista muutosta aikaansaavia.
Miksi ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy olisi palveluiden hankinnassa niin tärkeä kriteeri? Väkivallasta tiedetään, että se on kuin tauti, se tarttuu käytökseen. Jos lapsi joutuu väkivallan kohteeksi (siis myös todistajaksi kotonaan), väkivalta ilmestyy helposti lapsen elämään myös päiväkodissa, koulussa tai vapaa-ajalla. Joko uhrin tai tekijän roolissa. Samoin vanhemman hoitamaton päihdeongelma aiheuttaa paljon häpeää lapsille ja antaa mallin vanhempana toimimisesta. Puhumattakaan myöhemmästä elämästä, parisuhteesta ja omien lasten kasvatuksen ajasta.
Miten paljon järkevämpää ja inhimillisempää olisi puuttua perheessä koettuun väkivaltaan tai päihdeongelmaan heti ja niin, että se voi estää ylisukupolvisen siirtymän vanhemmalta lapselle. Se on mahdollista. Mutta kaikki osapuolet tarvitsevat apua ja apu maksaa. Silti se tulee paljon halvemmaksi kuin myöhemmin korjailu.
Lähisuhteissa tapahtuva väkivalta maksaa yhteiskunnalle 2 000 000 000 € vuodessa ja yksi tapaaminen väkivaltatyön avopalveluissa maksaa 100 €. Asiakkaalle se maksaa 0 €. Viiden kerran käynnin hinnaksi tulee noin 500 € ja sillä saadaan paljon muutosta aikaan kohti turvallisuutta.
Odotusaika on erityistä aikaa
Raskausajan runsaasta päihteiden käytöstä tiedetään, että se on iso riski sikiövauvan ja lapsen kehitykselle. Odotusajan lisäksi ensimmäiset elinvuodet ovat lapsen kehityksessä erityinen herkkyyskausi. Hyvä hoito silloin on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Hoitamaton päihdeongelma onkin iso riski kiintymyssuhdehäiriön syntymiselle. Siksi on tärkeää, että äiti saa päihdeongelman hoidon lisäksi tukea varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhempana toimimiseen. Se on mahdollista Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmän ensikodeissa ja avopalveluyksiköissä, joissa kuntoutusmalli on rakennettu juuri odotus- ja pikkuvauva-ajan äideille ja perheille. Niissä toteutuu vapaaehtoinen hoito, jonka kulmakiviä ovat asiakkaan kunnioittava kohtelu, luottamuksellinen ilmapiiri ja yhteisönä toimiminen. Vauvalle äidin kuntoutuminen on terveen kehityksen ja turvallisen kiintymyssuhteen edellytys.
Ylisukupolvinen syrjäytyminen voidaan katkaista. Kuntoutus on tuottava investointi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Kuitenkin Pidä kiinni -ensikotien pysyvä valtionrahoitus puuttuu, edelleen. Sen eteen on jouduttu taistelemaan jo vuosikausia.
Kun lastensuojelun erilaisia palveluja valitaan, ensimmäisenä pitäisi olla mielessä se hyvä muutos, jota tavoitellaan. Asiakkaan pitää saada se palvelu, joka pystyy saamaan aikaan hyvää hänen elämäntilanteeseensa. Palveluiden valtakunnallisten laatukriteereiden valmistelu on viisasta tehdä monitoimijaisesti. Yhteisessä valmistelussa tulee kuulua asiakkaiden, erityisesti lasten ja nuorten, tutkimuksen, ammattilaisten, päättäjien, viranomaisten ja järjestöjen ääni.
Asiakkaiden kannalta hyvää laatua ovat ainakin
- hyvä ja arvostava kohtaaminen
- hyvinvointia (turvallisuutta, toimijuutta ja positiivista minäkuvaa) lisäävä palvelu/apu
- työntekijän osaaminen aikaansaada tavoiteltu muutos yhdessä asiakkaan kanssa
- avun oikea-aikaisuus, jatkuvuus ja riittävän pitkä aika kuntoutumiselle, jotta saadaan aikaan pysyvä, ylisukupolvisuuden huomioiva muutos.
Tuleva päättäjä, tee päätöksiä, jotka varmistavan lasten ja perheiden palveluissa hyvän laadun! Edullisen hinnan katsominen on lyhytnäköistä.
Tiina Muukkonen ja Maarit Andersson
Kirjoittajat toimivat Ensi- ja turvakotien liitossa kehittämispäälliköinä.
Kuva: Shutterstock
Lue myös
Lastensuojelun laatusuositus, THL
