Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on käynnistymässä. Valtionavustushakuun valmistaudutaan jokaisessa maakunnassa maaliskuun loppuun mennessä. Tulevaisuuden sote-keskuksista tulee löytyä perusterveydenhuollon palvelujen lisäksi muun muassa sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluja, neuvola ja matalan kynnyksen palveluja. Visio on, että saman katon alta löytyy apua moneen elämäntilanteeseen nopeasti ja tehokkaasti jo ennen kuin pulmat vaikeutuvat.
Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on todella paljon annettavaa tulevaisuuden sote-keskusten kehittämiseen. Ministeriön suunnasta järjestöjen kanssa yhteistyöhön on kannustettu. Ollaanko kaikissa maakunnissa valmiita alusta lähtien ottamaan järjestöt osaajina ja voimavarana mukaan tähän uuden kehittämiseen?
Tulevaisuuden sote-keskuksilla tavoitellaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuuden parantamista. Toiminnan painopiste halutaan siirtää raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Jotta näitä tavoitteita voidaan käytännössä saavuttaa, se edellyttää, että järjestöt ja palvelujen käyttäjät ovat osallisia tulevaisuuden sote-keskusten kehittämisessä ja arvioinnissa. Ihmisten äänen ja tarpeiden on kuuluttava valmistelussa vahvasti.
Toimivia rakenteita ehkäisevään työhön löytyy
Lapsi- ja perhejärjestöt ovat olleet edellisen hallituksen aikana aktiivisesti mukana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa. Muutosohjelman aikana syntyi toimivia yhteistyörakenteita ja toimintamalleja. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen kiinnittyi ennen kaikkea perhekeskuksiin. Perhekeskukset ovat hallitusohjelman mukaan osa tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa. Nyt kaikkea tuota jo kehitettyä voidaan nyt hyödyntää tavoitteellisesti.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhteisöt ovat eri puolilla Suomea olleet rakentamassa perhekeskuksiin vauvaperheiden matalan kynnyksen tukea, eroauttamiseen liittyvää tukea ja perhe- ja lähisuhdeväkivallan osaamista. Osaan perhekeskuksia nämä osaamiset ovat jo jalkautuneet, mutta ei suinkaan vielä kaikkiin. Meillä on myös kokemuksia siitä, että yhteistyössä neuvoloiden kanssa on madallettu kynnystä ottaa odotusaikainen päihteiden käyttö puheeksi perheiden kanssa ja varmistettu kuntouttaviin palveluihin ohjautuminen. Tiedämme, että lapsuuden haitallisilla kokemuksilla on elämän mittaisia vaikutuksia psyykkiseen ja somaattiseen terveyteen. Edellä kuvaamani tilanteet ovat juuri näitä haitallisia kokemuksia. Niihin rohkeasti ja matalalla kynnyksellä tarttumalla ja tukea tarjoamalla voidaan ehkäistä mittavia kärsimyksiä ja isoja kustannuksia. Eli tehdä juuri sitä painopisteen siirtämistä ehkäiseviin toimiin, mikä on sote-keskusten tavoitteena.
Järjestöissä tunnetaan perheiden erityistarpeet
Meillä järjestöillä on asiantuntemusta ja kokemusta erilaisten perheiden erityistarpeista sekä perheiden, vauvojen ja isompien lasten kanssa työskentelystä. Järjestöissä kohtaamme myös paljon ihmisiä ja perheitä, jotka eivät koe julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja omakseen tai eivät koe tulevansa kuulluksi niissä. Jotta vauva- ja lapsiperheiden kynnystä palveluihin hakeutumiseen voidaan madaltaa, tarjota mahdollisimman varhain apua ja myös ottaa vaikeiksi, kenties hävetyiksikin koettuja pulmia puheeksi, tarvitaan kaikissa perhekeskuksissa osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta edellä kuvaamiani osaamisia ja meitä järjestöjä.
Me järjestöissä olemme yhteiseen sote-keskusten kehittämiseen valmiita. Parhaiten asiassa päästään liikkeelle siten, että jo hankkeiden valmisteluun järjestöt otetaan aktiivisesti mukaan. Maakunnissa on toimivia järjestöverkostoja, jotka kannattaa resurssina hyödyntää valmistelussa. Siitä meillä on osassa maakuntia jo erittäin hyviä esimerkkejä.
Onneksi tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja ei minkään tahon, julkisten palvelujenkaan, tarvitse rakentaa yksin!
