Olemme kaikki keskenämme erilaisia. Niin elämänkokemuksiltamme, luonteeltamme kuin ulkonäöltämmekin. Kun matkustamme toiseen maahan, huomaamme kuinka eri tavalla moni asia toimii kuin Suomessa. Esimerkiksi kieli on erilainen, palvelut toimivat toisella tapaa, ihmisten ulkonäkö- tai pukeutuminen voi olla erilaista, ruoka ei ole sitä, mihin olemme tottuneet ja jopa tervehtiminen tapahtuu eri tavalla. Ranskalaiset poskisuudelmat voivat tuntua hyvin erikoisilta, verrattuna suomalaiseen tapaan huikata ovelta ”Moi” sisään tullessa, joissain maissa voi ihmetellä sormilla syömistä ja jossakin ei ilmaistaan nyökyttämällä päätä. Matkustaessa tämä kaikki on usein eksoottista ja kiehtovaa. On mukavaa kokea jotain uutta ja saada erilaisia kokemuksia.
Turhautti, etten pystynyt puhumaan tunnekielelläni, koin olevani kömpelö ja tyhmä monissa asioissa ja tilanteissa
Olen asunut itse ulkomailla muutamaan otteeseen. Alun innostus asioiden erilaisuudesta muuttui hieman ajan myötä. Turhautti, etten pystynyt puhumaan tunnekielelläni, koin olevani kömpelö ja tyhmä monissa asioissa ja tilanteissa, kun en tiennyt miten kuului toimia ja tein kohtalaisen usein mokia. Minua harmitti ja koin oloni toisinaan stressaantuneeksi. Olin kuitenkin monella muulla tavalla samankaltainen valtaväestön kanssa, esimerkiksi ulkonäön, pukeutumisen ja perhekäsityksen osalta. Eurooppalaisena, valkoihoisena, terveenä, hetero ja cis-naisena* kuuluin ulkomailla kuitenkin enemmistöön
Tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset sateenkaari-ihmiset kohtaavat monia vaikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa, esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa.
On selvää, että mitä useampaan, haavoittuvassa asemassa olevaan vähemmistöön ihminen kuuluu, joutuu hän sitä herkemmin kiusatuksi, syrjityksi ja kaltoinkohdelluksi. Useampaan vähemmistöön kuuluvia kutsutaan myös moninkertaiseksi vähemmistöksi. Tällaiseksi katsotaan kuuluvan mm. Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt.
THL:ssä on ilmestynyt tuore tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ulkomaalaistaustaisessa väestössä Suomessa. Tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset sateenkaari-ihmiset kohtaavat monia vaikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa, esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa. Covid-19- pandemiasta johtuen monien kansalaisjärjestöjen ja muiden tukiorganisaatioiden toiminta siirtyi verkkoon tai loppui kokonaan. Tämä heikensi erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten avunsaantia ja lisäsi merkittävästi kontaktien puutetta, yksinäisyyttä ja lisäsi eriarvoisuuden kokemusta entisestään. Näillä on ollut samalla kielteinen vaikutus mielenterveyteen. Toisaalta tutkimuksessa nousi esiin, että asiointien vähäisen määrän vuoksi heillä oli huomattavasti vähemmän kielteisiä kokemuksia kohtaamisessa ja vuorovaikutuksesta eri tahojen kanssa sekä mikroaggressiosta tai suorasta syrjinnästä.
Vähemmistöt eivät voi, eikä heidän pidäkään pitää yksin puoliaan ja pyrkiä edistämään asioitaan. Tämä on meidän kaikkien velvollisuus.
Tilanteen parantamiseksi tutkimuksessa suositellaan kiinnitettävän huomiota tiedon saavutettavuuteen useilla kielillä sekä selkokielellä. Ammattimaisten tulkkien käyttöä suositellaan, ja on huomioitava eettiset haasteet, kun kyseessä on pienet maahanmuuttajayhteisöt. Esimerkiksi tunteeko tulkki ja tulkattava toisensa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville turvapaikanhakijoille annettavan tuen tulisi olla sujuvaa ja tarpeisiin soveltuvaa ja eri ammattilaisten osaamista tulee vahvistaa mm. kouluttamalla. Transoikeuksien parantamiseksi on tehtävä lainsäädännöllisiä muutoksia ja palveluiden kehittämistä transsukupuolisuuden huomioivaksi.
Meidän kaikkien on myös oltava äänenä heille, joiden ääntä ei niin hyvin kuulla. Vähemmistöt eivät voi, eikä heidän pidäkään pitää yksin puoliaan ja pyrkiä edistämään asioitaan. Tämä on meidän kaikkien velvollisuus. Se voi olla osallistumista mielenosoituksiin, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, puuttumalla vihakeskusteluun, tarjoamalla tukea henkilölle, joka joutuu vaikeaan tilanteeseen. Yhteisenä velvollisuutenamme on myös tuomita kaikenlainen syrjintä ja puuttua siihen aktiivisesti. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tulee edistää kaikissa kohtaamisissa, palveluissa, kouluissa, omassa organisaatiossa. On tarkasteltava, ovatko palvelut kaikkien saatavilla ja helposti saavutettavissa, ovatko esitteet ja nettisivut useammalla kielellä, näkyykö kuvituksessa moninaisuus, huomioidaanko palveluissa ihmisten yksilölliset tarpeet.
Yksikin hyvä kohtaaminen voi kantaa pitkälle. Tarjoa sinä se kohtaaminen.
Erityisen tärkeää on tutkia omia asenteitaan ja ennakkoluulojaan. Asiat, jotka eivät ole meille tuttuja, voivat aiheuttaa ihmetystä, hämmennystä, jopa vastustusta, tämä on luonnollista. Pysähtymällä näiden tunteiden äärelle, tutkimalla niitä ja miettimällä mistä ne nousevat, on meidän helpompi muuttaa niitä. Ajatukset ohjaavat toimintaamme. Meillä on mahdollisuus muuttaa siten ajatuksiamme ja toimintaamme. Kouluttaessani sanon usein opuksi: yksikin hyvä kohtaaminen voi kantaa pitkälle. Tarjoa sinä se kohtaaminen.
Lisää tutkimuksesta: Mercédesz Czimbalmos, Shadia Rask. Sexual and Gender Minorities Among Foreign-Origin Populations in Finland. An intersectional analysis. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ulkomaalaistaustaisessa väestössä Suomessa. Intersektionaalinen analyysi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 9/2022. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ulkomaalaistaustaisessa väestössä Suomessa (julkari.fi)
*Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Lähde: Sateenkaarisanasto suomeksi Seta ry:n verkkosivuilla.
Kuva: unsplash.com/ Alvin Mahmudov
