Tänään 20.3 käynnistyy Rasismin- ja syrinnänvastainen viikko. Suomalaiset nuoret ovat tänä päivänä hyvin tietoisia siitä, mitä rasismi ja syrjintä ovat ja miten nämä näkyvät niin kaduilla, kouluissa kuin sosiaalisessa mediassakin. Rasismin vastustaminen ja siihen puuttuminen koetaan kaikkien tehtäväksi, mutta aina ei ole keinoja puuttumiseen, se voi myös pelottaa. Nuoret toivovat, että rasismista puhuttaisiin enemmän kouluissa. Muutoinkin avointa keskustelua kaivataan enemmän rasismin poiskitkemiseksi.

Kuinka moneen seuraavista kysymyksistä voit vastata kyllä?

  1. En ole tuntenut oloani epämukavaksi kuullessani vitsejä, jotka liittyvät identiteettiini.
  2. Minun ei tarvitse pelätä solvaavaa kielenkäyttöä identiteettini vuoksi.
  3. Kun käyn kaupassa, vartijat eivät lähde seuraamaan minua.
  4. Kukaan ei ole kyseenalaistanut suomalaisuuttani.

(kysymykset: Etuoikeusbingo olen_antirasisti_etuoikeusbingo.pdf (yhdenvertaisuus.fi))

Jos ei ole itse kokenut syrjintää ja rasismia, voi olla vaikeaa ymmärtää, miltä tuntuu heistä, jotka jollain tavalla poikkeavat valtaväestöstä ja hoita kohdellaan sen vuoksi huonommin tai syrjivästi. Syynä voi olla esimerkiksi jokin ulkonäköön, fyysiseen ominaisuuteen, kieleen, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä asia. Jotkut kokevat ennakkoluuloja, syrjintää ja rasismia jopa päivittäin. Se voi olla näkyvää, esimerkiksi väkivaltaa ja huutelua, tai epäsuoraa, vaikkapa ryhmästä ulossulkemista ja rasistisia vitsejä. Syrjiviä toimintatapoja voi tapahtua myös työelämässä, koulutuksessa ja palveluissa, jolloin puhutaan rakenteellisesta rasismista.


Rasismia on näkynyt myös omassa kaveripiirissä, ihonvärin, etnisen taustan ja uskonnon vuoksi.


Haastattelimme sosiaalisessa mediassa eri-ikäisiä nuoria liittyen rasismiin. Nuorten mukaan rasismi näkyy siten, että erilaisuudesta oletettujen asioiden takia joitain ihmisryhmää pelätään tai vihataan. Rasismia ilmenee esimerkiksi kiusaamisena, poissulkemisena ja väkivaltana, mutta myös Internetissä herjaavina ja loukkaavina kommentteina. Rasismia on näkynyt myös omassa kaveripiirissä, ihonvärin, etnisen taustan ja uskonnon vuoksi.

Nuorten mielestä syy sille, että jotkut käyttäytyvät rasistisesti, voi johtua esimerkiksi siitä, että heitä on peloteltu lapsena ihmisten erilaisuudesta. Ja vaikka maailma on muuttunut, on heille jäänyt olettamuksia, joita sitten tiedostaen tai tiedostamatta siirretään eteenpäin omien lasten ajatusmaailmaan.


Rasismi nähtiin olevan oppimisen, olettamuksien ja pelon yhdistelmää.


Kasvuympäristön lisäksi yhteisön koettiin vaikuttavan omiin ennakkoluuloihin. Suosittu henkilö saa monet seuraamaan omaa esimerkkiään, myös rasistisessa ajattelussa ja käyttäytymisessä. Rasismi nähtiin olevan oppimisen, olettamuksien ja pelon yhdistelmää.

”Uskon että rasismi johtuu paljon ihmisen omista ennakkoluuloista ja siitä että ei ole valmis luopumaan niistä ja jotenkin astumaan ulos ns. kuplasta ja haastaa itseään oppimaan ja tutustumaan asioihin ennakkoluulottomasti.”


Rasismiin puuttuminen on tosi tärkeää ja kaikkien velvollisuus.


Nuoret olivat sitä mieltä, että rasismista tulisi puhua enemmän, esimerkiksi kouluissa. Rasisminvastainen viikko koettiin hyväksi ajankohdaksi keskustelulle, mutta aiheesta olisi tärkeä puhua muulloinkin. Koulussa tulisi aina myös ilmoittaa opettajalle, jos havaitsee epäasiallista kohtelua. Nuorten mielestä rasismiin puuttuminen onkin tosi tärkeää ja kaikkien velvollisuus.

On tärkeää, ettei kukaan joudu olemaan yksin, minkä vuoksi tuki muilta voi olla tällaisessa tilanteessa erityisen tärkeää. Yhdessä rasismi saadaan kitkettyä pois.”

Nuoret itse olivat puuttuneet rasistisiin tilanteisiin ja puolustaneet kavereita. Puheissa nousi esiin myös, että rasismiin puuttuminen voi olla pelottavaa, eikä se aina ole turvallistakaan. Voi itse joutua maalitauluksi. Tästä syystä kaikki eivät aina puutu rasismiin, vaikka haluaisivatkin. Nuoret ideoivat, että olisi hyvä löytää ympärilleen turvallisia ihmisiä, joiden kanssa voisi yhdessä käydä taisteluun rasismia vastaan.

”Muistan että yläkoulussa myös ikänsä suomessa asunut, mutta Islam taustainen kaveri sai kuulla nimittelyä ainakin kerran, tässä meitä oli kyllä iso porukka kaverin tukena. Meitä oli oikeastaan koko luokan tytöt häntä lohduttamassa ja muutama muistaakseni kävikin sanomassa tälle nimittelijälle, että olisi anteeksipyynnön paikka.”

Nuoret nostivat esiin myös sosiaalisen median. Ajateltiin, että siellä voi tehdä rasisminvastaista vaikuttamistyötä anonyymisti, jos ei uskalla julkisesti maalitauluksi joutumisen pelossa. Kysyessäni tätä blogia varten nuorten ajatuksia rasismista TikTokissa, ilmestyi kommenttikenttään jonkun aikuisen rasistista vihapuhetta. Ei siis yllätä, etteivät useat uskalla kommentoida aiheeseen mitään. Nuoret ovat puuttuneet somessa tapahtuvaan rasismiin ilmiantamalla kirjoittelijoita ylläpidolle. Eräs nuori esitti huolensa siitä, että jotkut nuoret kuvaavat kiusaamistilanteita puhelimella ja lähettelevät toisilleen eteenpäin näitä videoita. Tällaiseen toimintaan on vaikea puuttua.  


Aina on joku, joka haluaa auttaa.


Rasismia kokeville heillä oli hyviä vinkkejä. Nuorten mukaan rasismia ei tulisi sietää missään muodossa ja on tärkeää pyytää apua, aina on joku, joka haluaa auttaa. Kannattaa ottaa yhteyttä johonkin luotettavaan tahoon, jolle voi puhua ja keneltä voi kysyä mitä on tehtävissä, tai voi mennä mukaan vertaistoimintaan. Tällöin huomaa, ettei ole yksin asian kanssa ja saa samaistumispintaa. Yhden nuoren mielestä tärkeintä on olla itse tukena kuunnellen rasismia kohdanneelle. Vaikkei koskaan voikaan ymmärtää mitä toinen kokee, jos itsellä ei ole samaa kokemusta. 

”Mä oon pahoillani että joudut kokemaan rasismia, ja on väärin että rasismia edelleen esiintyy.

Sinulla on oikeus turvalliseen elämään ilman rasismia.”

Kiitos kaikille upeille nuorille, jotka jakoivat ajatuksiaan tähän blogiin. Kun tulevaisuus on tällaisten nuorten käsissä, uskallan haaveilla Suomesta, jossa ketään ei syrjittäisi tai kohdeltaisi rasistisesti.

Lue lisää rasismista ja siihen puuttumisesta:

RE -sana. Kirja rasismista ja siihen puuttumisesta, Pelastakaa lapset ry

Adoptoidun kokema rasismi – Opas vanhemmalle, Adoptioperheet

Tee oma Etuoikeusbingo. Se auttaa ymmärtämään, miten rasismi ilmenee Suomessa. Bingon avulla voit pohtia, miten rasismi, rodullistaminen tai muu syrjintä vaikuttavat mahdollisuuksiisi ja arkeesi, Oikeusministeriö

Kirjoittaja: Tiuku Pennola

Tiuku Pennola toimii monikulttuurisuustyön asiantuntijana ja työskentelee Vaativan vauvatyön tiimissä.