Oletko kuullut Pidä kiinni® -hoitojärjestelmästä ja sen ensikodeista? Ja miksi sellaisia on ylipäätänsä olemassa? Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnallinen Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on kehitetty auttamaan päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä siksi, että usein ylisukupolvinen pahoinvoinnin ketju saataisiin katkaistua ja perheet saisivat apua.
Raskaus ja vauvan syntymä on aivan erityinen mahdollisuus päihdeongelmaiselle äidille ja isälle muuttaa elämäänsä ja rakentaa riittävän hyvää päihteetöntä vanhemmuutta kuntoutuksen avulla. Kuntoutuksessa vauvalle on tarkoitus turvata fyysisesti ja psyykkisesti turvalliset olosuhteet terveelle kasvulle ja kehitykselle samalla kun vanhemmat opettelevat elämään ilman päihteitä ja kasvamaan riittävän hyviksi vanhemmaksi. Ammattilaisten lisäksi tukena on toiset samassa tilanteessa olevat äidit ja isät.
Päihdeongelma vaarantaa vuorovaikutussuhteen vauvaan
Päihdeongelmaiset odottavat äidit ja vauvaperheet ovat erityinen riskiryhmä monien kasaantuneiden ongelmien vuoksi. Vanhemmat tulevat usein maailmasta, jossa tunteita ja omaa oloa on totuttu säätelemään päihteillä ja toiset ihmiset ovat lähinnä vain välineitä saavuttaa joku päämäärä.
Usealla vanhemmalla on traumaattisia kokemuksia omissa lapsuuden ja nuoruuden kiintymyssuhteissa. Tämän vuoksi heidän on vaikea olla tunnetasolla läsnä ja säädellä omia tunteitaan, saati auttaa vauvaa tunteiden säätelyssä.
“Vanhempien päihdeongelmat ovat usein niin vaikeita, että vaikka he haluaisivat lastensa parasta, ei riittävän hyvä vanhemmuus ja päihteiden käytön lopettaminen onnistu ilman kuntoutusta”
Raskausaika ja varhaislapsuus vaikuttavat kuitenkin ratkaisevasti aivojen ja lapsen koko kehitykseen. Tästä syystä se on myös elämän tärkeintä aikaa. Lapsen kokonaisvaltainen kehitys tapahtuu vanhemman ja vauvan vuorovaikutuksen varassa. Päihdeongelma vaikuttaa usein vanhemmuuteen niin, että vanhemman kyky pohtia ja ymmärtää vauvaa on puutteellinen. Vauvaa ja hänen tarpeitansa on vaikea pitää mielessä ja hänen hoitonsa tuntuu rasittavalta. Tämän takia vauvalla on erittäin suuri riski tulla kaltoinkohdelluksi.
Keitä nämä vanhemmat ovat
Vuonna 2021 Pidä kiinni® -ensikotien kuntoutuksessa autettiin 71 äitiä, 35 isää ja 74 lasta. Suurin osa vanhemmista oli iältään 25–39-vuotiaita, alaikäisiä vanhempia ei ollut.
Usein on helppo ajatella asiaa paremmin tuntematta, että päihdeongelma on vain ”itseaiheutettu tila”. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ongelmat ovat alkaneet usealla hyvin nuorena. Tämä näkyy muun muassa vanhempien alhaisena koulutustasona. Peruskoulun kesken jättäneitä tai vain peruskoulun suorittaneita vanhempia oli lähes 2/3. Aika harva nuori valitsisi itselleen sellaisen tulevaisuuden, mikäli heillä olisi mahdollisuuksia muuhun.
Ensikotien asiakkaiksi ohjautuu suurimmaksi osaksi eri päihteitä sekaisin käyttäneitä vanhempia. Päihteillä tarkoitamme huumeita, alkoholia ja väärinkäytettäviä lääkkeitä. Huumeita oli käyttänyt ennen kuntoutusta viime vuonna 84 % äideistä ja 88 % isistä. Kolme eniten käytettyä huumetta olivat buprenorfiini, amfetamiini ja kannabis. Suurin osa vanhemmista käytti myös alkoholia. Alkoholi on sikiön kannalta yksi vaarallisin päihde, koska sen käyttö raskausaikana voi aiheuttaa eriasteisia pysyviä FASD-vaurioita. Opioidiriippuvuuden korvaushoitoa sai noin puolet vanhemmista.
“Päihdeongelmaiset saavat monesti huonosti apua psyykkiseen terveyteen, koska heitä aina ei lähdetä tutkimaan päihteiden käytön takia.”
Viime vuoden tilastojen mukaan yli puolella vanhemmista oli joku diagnosoitu psyykkinen sairaus, usealla diagnooseja oli enemmän kuin yksi. Päihdeongelmaiset saavat usein huonosti apua psyykkiseen terveyteensä, koska heitä ei lähdetä tutkimaan päihteiden käytön takia. Tämä tarkoittaa, että todennäköisesti suurimmalla osalla olisi tutkittaessa diagnoosi johonkin psyykkiseen sairauteen.
Vanhemmat olivat myös vastanneet mielenterveyteen liittyvistä oireista ja ongelmien esiintymisestä ennen kuntoutusta ja sen aikana. Impulsiivista käytöstä, itsetuhoisia ajatuksia, alakuloisuutta ja kiusaamiskokemuksia raportoitiin jakson aikana merkittävästi vähemmän kuin aikaisemmin. Äideillä myös syömiseen liittyviä pulmia sekä isillä aggressiivisuuteen liittyviä pulmia esiintyi selkeästi vähemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että turvallisessa yhteisössä on mahdollista saada apua ja tukea kokonaisvaltaisesti sekä harjoitella monia eri taitoja, myös vuorovaikutustilanteita.
Kuntoutus on moniammatillista yhteistyötä myös verkostoissa
Kuntoutuksessa olevien perheiden elämässä on paljon viranomaiskontakteja ja niitä on usein yhtäaikaisesti useammalla taholla. Yleisimmät viranomaiset ovat neuvola ja lastensuojelu, jotka kuuluvat jokaisen perheen viranomaisverkostoon. Lisäksi viranomaiskontakteja oli päihdehuoltoon, psykiatriaan, aikuissosiaalityöhön, rikosseuraamuslaitokseen sekä raskausaikana HAL-poliklinikoille.
Joillakin paikkakunnilla yhteistyö aikuissosiaalityön ja lastensuojelun välillä alkaa jo äidin raskausaikana. Tämä on hyödyllistä jatkotyöskentelyn kannalta lapsen synnyttyä ja kun vanhemman kuntoutuksen tarvetta ja lastensuojelun muiden tukitoimien tarvetta arvioidaan. Erikoissairaaloiden yhteydessä toimiva Sosiaalipediatrinen yksikkö oli monen lapsen kehityksen tukena. Jatkohoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti jokaisen perheenjäsenen kohdalla. Osa perheistä jatkoi kuntoutustaan Pidä kiinni® –avopalvelussa.
Vauvan tarpeet, etu ja terve kehitys ovat kuntoutuksen keskiössä
Syntyvän lapsen ja koko perheen tilanteen kannalta olisi erittäin tärkeää, että molemmat vanhemmat pääsisivät kuntoutukseen ja saisivat tukea niin vanhemmuuteen kuin päihteettömyyteen jo äidin odotusaikana.
Vuonna 2021 äidit ovat ohjautuneet kuntoutukseen yhä myöhäisemmillä raskausviikoilla. Odotusaikana kuntoutuksen aloitti 31 % äideistä ja isistä 21 %. Vain neljä äitiä ohjautui kuntoutukseen toisen raskauskolmanneksen aikana, muut vasta lähellä synnytystä.
Kuntoutuksen aikana syntyi 25 vauvaa, joista yhdeksän sai äidin korvaushoidon vuoksi vieroitusoireita ja tarvitsi sairaalahoitoa niihin. Kaikista lapsista suurin osa oli sikiöaikana altistunut päihteille.
Kuntoutus vähentää huostaanottoja ja antaa vanhemmille mahdollisuuden elää lastensa kanssa
Käytännön kokemus osoittaa, että kuntoutuksen hyvän ennusteen kannalta kuntoutusjaksojen ensikodissa tulisi kestää vähintään puoli vuotta.
Usein aikaa tarvitaan puolesta vuodesta reiluun vuoteen, jonka jälkeen kuntoutuminen jatkuu avopalvelussa. Ensikotikuntoutuksen päättyessä arvioitiin myös lasten kehitystä. Näistä korkean riskin lapsista 97 %:n arvioitiin kehittyneen normaalivaihtelun rajoissa kuntoutuksen aikana ja olevan lähtökohtiinsa nähden huomattavan terveitä. Ensikotikuntoutuksen päättäneistä lapsista 2/3 lähti kotiin vanhemman kanssa. Tulos on huikean suuri, kun useasti lähtökohta alussa on se, että vaihtoehtona on joko tulla ensikotikuntoutukseen yhdessä lapsen kanssa tai sitten lapsi joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle.
Pidä kiinni® -hoitojärjestelmässä tiedon keruu on systemaattista ja jatkuvaa. Asiakasprofiilit kertovat ilmiöstä ja auttavat ymmärtämään kuntoutuksessa olevia perheitä sekä haasteita, joiden kanssa he kamppailevat.
Vanhempien tilanteet ovat syntyneet ja monimutkaistuneet usein vuosien ajan, jolloin myös kuntoutumiseen ja elämänsuunnan muuttamiseksi tarvitaan aikaa ja oikeanlaista apua. Profiilitietojen lisäksi suorat asiakaspalautteet vanhemmilta motivoivat jatkamaan työtä: “Sain mahdollisuuden silloin, kun kukaan muu ei uskonut minuun” -eräs entinen huumeita käyttänyt äiti.
