Kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 2023, kunnat eivät tyhjene tärkeistä tehtävistä. Kuntien vastuulle jää isona tehtävänä koko sivistystoimi. Varhaiskasvatus ja koulut tavoittavat käytännössä lasten koko ikäryhmän ja ovat erittäin tärkeitä kehitysympäristöjä. Niissä on mahdollisuus huomata lapsen ja nuoren avun ja tuen tarve sekä varmistaa se, että jokainen lapsi ja nuori pääsee mahdollisimman nopeasti tarvitessaan avun piiriin.

Tämän syksyn kouluterveyskyselyn tulokset kertovat huolestuttavia viestejä kouluikäisten hyvinvoinnin tilanteesta. Yksinäisyys ja sen tuomat ongelmat ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Noin joka neljäs tyttö ja joka kymmenes poika kertoi kokevansa yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Se on valtava määrä nuoria. Nuoruuteen kuuluu oleellisena porukassa oleminen ja yhdessä hengailu. Edellä todettu kyselyn tulos tarkoittaa sitä, että suuri joukko nuorista jää ilman porukkaan kuulumisen kokemusta. Tämän pitäisi havahduttaa kunnissa viranhaltijoita ja ammattilaisia miettimään, onko omassa kunnassa riittävästi kohtaamispaikkoja ja nuorten käyttöön tarkoitettuja tiloja sekä mielekästä toimintaa. Ne voisivat mahdollistaa kohtaamisia ja toisiin liittymisen mahdollisuuksia edullisesti ja helposti. Toiminta olisi mitä suurimmassa määrin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ihanteellista olisi, että kohtaamispaikat olisivat avoimia kaiken ikäisille, sillä myös ikäihmisistä kolmelle neljästä yksinäisyys on iso ongelma ja näyttäytyy myös terveysongelmina. Näiden kohtaamispaikkojen kehittämisessä ja toiminnassa järjestöt ovat hyvä ja osaava kumppani.


Lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistamisen kannalta tulee kriittiseksi se, että kuntien ja hyvinvointialueiden välille rakentuu saumattomat palveluketjut.


Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan nuorten ahdistus- ja masennusoireilu oli keväällä 2021 lisääntynyt huomattavasti verrattuna epidemiaa edeltävään aikaan sekä tytöillä että pojilla. Miltei kolmannes tytöistä oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta ja kasvu on selkeä 2019 kouluterveyskyselyn tuloksiin verrattuna. Noin kolmannes tytöistä raportoi yli kaksi viikkoa kestäneitä masennusoireita. Poikien keskuudessa masennusoireilu oli yleisintä lukiota käyvillä nuorilla.

Mahdollisimman nopea tuen saaminen on kriittisen tärkeä ahdistus- ja masennusoireista kärsivien lasten ja nuorten kannalta. Oppilashuolto kuraattoreineen ja koulupsykologeineen siirtyvät hyvinvointialueiden palkkalistoille kunnista. Kouluista ja läheltä lapsia ja nuoria he eivät toki voi poistua. Osa lapsista ja nuorista tarvitsevat palveluihin jatko-ohjausta.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistamisen kannalta tulee kriittiseksi se, että kuntien ja hyvinvointialueiden välille rakentuu saumattomat palveluketjut. Niitä on tavoitteellisesti rakennettava nyt hyvinvointialueita valmisteltaessa. Muuten on iso riski, ettei silta kouluista ja varhaiskasvatuksesta niissä  oleville apua tarvitseville lapsille ja nuorille  rakennu heidän tarvitsemiinsa palveluihin riittävän nopeasti ja oikea-aikaisesti. Siihen meillä ei lapsen edun näkökulmasta varaa.

Kansallinen lapsistrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma ovat jo olemassa. Viisas hyvinvointialue toteuttaa kansallista lapsistrategiaa omassa toiminnassaan. Erityisesti lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia tulee tehdä jatkossa jokaisella hyvinvointialueella.

Turvallista ja hyvää jouluajan odotusta!

Lue myös

Ensi- ja turvakotien liiton viestit aluevaaleihin – yksi lapsi ei saa kadota kunnan ja hyvinvointialueen väliin 

Riitta Särkelä

Kirjoittaja: Riitta Särkelä

Riitta Särkelä toimii Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerinä.