Henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli voivat olla hyviä välineitä monessa tilanteessa. Hallitus päätti luopua maakuntien velvoitteesta antaa asiakasseteli laajasti erikoissairaanhoidossa. Se oli hyvä päätös. Asia jäi kuitenkin vielä puolitiehen sosiaalipalvelujen kannalta, sillä maakunnat aiotaan velvoittaa asiakassetelin käyttöön sosiaalisessa kuntoutuksessa. Kokonaisvaltaista elämän haltuunottoa ei voi ostaa markkinoilta.
Sosiaalisessa kuntoutuksessa ihminen otetaan huomioon kokonaisuutena tarpeineen, taitoineen ja haasteineen eikä oire tai murhe kerrallaan.
Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistamiseksi sekä syrjäytymisen torjumiseksi. Käytännössä se on arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa, työhön valmentautumista, palvelujen yhdistämistä tai toisten ihmisten kanssa toimimisen taitojen opettelua. Toisin sanoen paljon sitä, missä järjestöt ovat vahvoja osaajia ja toimijoita. Tästä hyvä esimerkki on ensikotitoiminta monitarpeisille vauvaperheille. Silloin sosiaalinen kuntoutus on lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide. Sillä turvataan vauvan kehityksen edellytyksiä ja ehkäistään huostaanoton tarvetta. Kuntoutukseen lähteminen vaatii tuolloin usein motivointia eikä se ole valintakysymys.
Sosiaalisessa kuntoutuksessa ihminen otetaan huomioon kokonaisuutena tarpeineen, taitoineen ja haasteineen eikä oire tai murhe kerrallaan. Tämä on välttämätöntä, sillä sosiaalista kuntoutusta vaativat ongelmat syntyvät pitkän ajan kuluessa. Myös niiden korjaaminen vaatii pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työskentelyä. Työ kohdentuu usein heikossa asemassa olevien, monitarpeisten lasten, nuorten ja perheiden auttamiseen. Tuloksia ei saada aikaan irrallisilla toimenpiteillä ja lyhyessä ajassa. Sosiaalinen kuntoutus ja maakuntien velvoite asiakassetelin antamiseen ovat huono yhdistelmä tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja pitkän aikavälin kustannusten kannalta.
Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan järjestöissä ammatillisesti ja vertaistuella. Usein sitä avustetaan Veikkauksen tuotoilla tai rahoitetaan näiden sekä kuntien toiminta-avustusten tai asiakkaiden yksilöllisten maksusitoumusten yhdistelmillä. Esimerkiksi yhdistystemme perhe- ja lähisuhdeväkivallan avopalvelut tuotetaan näin. Kyse ei siis ole ostopalvelutoiminnasta.
Sosiaalisen kuntoutuksen määrittely asiakassetelin ja siten markkinoiden piiriin voi olla iso riski edellä kuvatun kaltaiselle järjestölähtöisen auttamisen avustamiselle jatkossa. Se koskee monia järjestöjä. Nyt tarvitaan vahvaa vaikuttamista, että maakunnan velvoitteesta antaa asiakasseteli sosiaaliseen kuntoutukseen luovutaan. Asiakassetelin käyttöä tulisi hyödyntää vain tilanteissa, joissa asiakas itse sitä haluaa ja hänellä on edellytykset huolehtia omasta palveluprosessistaan.
Järjestölähtöisen auttamisen rahoituspohjan murtaminen tätä kautta ei ole haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten eikä yhteiskunnan etu. Pahimmillaan sote- uudistus voi näin sysätä järjestöauttajat marginaaliin, vaikka ne kannattaisi ottaa uudistuksessa voimavaraksi.