”Ahdistaa niin paljon, etten saa henkeä. Pelottaa. Mä en enää koskaan halua käyttää mitään. Mä vihaan tätä ainetta, jota mun on pakko käyttää, en halua enää. Koskaan.”

Häpeä, pelko, syyllisyys ja riittämättömyys. Nämä kaikki tunteet ovat läsnä päihteitä käyttävän äidin mielessä. Äitiys ja päihteet eivät ole sanapari, jonka ajatellaan kuuluvan yhteen. Kautta aikojen juoviin naisiin, erityisesti päihdeongelmaisiin äiteihin, on kohdistettu yhteiskunnan taholta paheksuntaa. Joskus elämä on kuitenkin mennyt niin, että päihteet ovat saaneet otteen äidin elämästä ja vieneet mennessään.

Raskaus ja vauvan syntyminen on kuitenkin monelle äidille uusi mahdollisuus muuttaa elämän suuntaa ja irtautua päihteistä. Jokaisella äidillä tulee olla mahdollisuus päästä kuntoutukseen. Vauva puolestaan tarvitsee äidin, joka kykenee huolehtimaan ja iloitsemaan hänestä ilman päihteiden värittämään elämää. Häpeä ja piinaavat syyllisyyden tunteet saattavat kuitenkin estää avun hakemisen.

Meillä kaikilla on varmasti muistoja, tilanteita tai tapoja, jotka tuottavat häpeän tunteita. Häpeän tunteet syntyvät jo lapsuuden kokemuksista, kun kielteisille tunteille ei ole tilaa tai lapsi ei tule nähdyksi ja kuulluksi. Kun äitiyttä haastavat menneisyyden arvet ja haavat, elämättömät tai toteutumattomat unelmat, kipeät muistot tässä ja nyt, häpeä voi antaa syyn juoda tai käyttää muita päihteitä. Häpeän tunne syntyy myös siitä, että alkoholi on mennyt lasten yli. Nainen kokee häpeää, kun ei pysty lopettamaan tai vähentämään päihteiden käyttöä edes oman lapsensa takia.

”Sitten tulee vieroitusoireet ja mä häviän tän taistelun. Istun lattialla yksin ja itken. Vauva kääntyy mahassa ja mä itken lisää. Miksi mä en pysty lopettamaan? Miten meidän käy?

Häpeän vastavoima on hyväksyntä ja arvostava kohtaaminen. Luottamuksellisen suhteen parantava voima perustuu siihen, että se tarjoaa turvattomalle ihmiselle turvallisen ympäristön olla oma itsensä. Ei tarvitse varoa, että paljastaessaan todellisen luontonsa toinen ihminen hylkää.

Toivoa ja yhdessä kulkemista tarvitaan. Tietoa siitä, että olen tässä sinua ja vauvaasi varten. Pohditaan yhdessä, miksi juuri tänään on hyvä päivä muuttaa suuntaa ja tehdä toisin. Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän ensikodit ja avopalveluyksiköt tarjoavat päihdekuntoutusta ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemista päihteitä käyttäville äideille ja pikkulasten vanhemmille. Hoitojärjestelmän työntekijät tekevät arvokasta työtä ylläpitämällä toivoa ja uskomalla muutoksen mahdollisuuteen silloin, kun äiti ei siihen itse vielä kykene.

Avopalveluyksiköissä tehdään myös etsivää ja matalan kynnyksen työtä muun muassa tapaamisten, chat-auttamisen ja jalkautuvan työn muodossa, jotta mahdollisimman moni tukea tarvitseva perhe kohdattaisiin ja puhumattomuus aiheen ympäriltä hälvenisi.

Kaikki ansaitsevat tulla kohdatuksi ja nähdyksi arvostavasti ja empaattisesti.

Lue myös
Hyvästä kohtelusta tulee tsemppi, Enska 2/2018
Ensiaskel kohti muutosta, Enska 2/2020

Kirjoittaja: Niina Kokko

Niina Kokko toimii asiantuntijana Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien kuntoutuksen tiimissä ja Pidä kiinni® -hoitojärjestelmässä.