”Missä olit, kun sait tietää tulevasi isäksi?”  Tällä kysymyksellä aloitan usein työskentelyn isän kanssa. Suomessa on noin 1,27 miljoonaa isää ja heistä jokaisella on oma tarinansa isäksi tulosta, synnytyksestä ja isäksi kasvamisesta. Isäksi tulon tavalla on paljon merkitystä isyyteen sitoutumisen kannalta.

Parhaimmillaan raskaus on ollut parin yhteinen toive ja elämäntilannekin otollinen uuden perheenjäsenen syntyä. On myös isiä, joiden odotusaikaa varjostaa aiempi lapsettomuus, keskenmeno tai lapsen kuolema.  Toisinaan raskaus on yksipuoleisesti naisen päättämä ja ehkäisystäkin on luovuttu siitä kertomatta.  Ääritapauksessa isä on saanut tiedon lapsesta vasta hänen synnyttyään.

Isäksi ei synnytä, isäksi kasvetaan

Roolimuutos vanhemmaksi on naiselle usein selkeämpi raskauden vuoksi. Isä hyötyy siitä, että pääsee konkreettisesti näkemään merkkejä vauvasta esimerkiksi osallistumalla raskaustestin tekoon ja ultraäänitutkimuksiin. Tärkeää on myös huomioida keskiraskaus, raskausviikot 12–25, jolloin isällä aktivoituvat omat kokemukset lapsuudesta ja omista vanhemmista. Myönteiset muistot mahdollistavat miehen emotionaalisen eläytymisen isyyteen, kun taas kielteiset voivat johtaa syrjäytymiseen perheestä. Mutta ”Kenen kanssa isä voi jakaa oman isäksi tulon tarinan tai pohtia millainen isä hänellä oli ja millainen isä hän itse haluaisi olla?”

Isiin ja isyyteen kohdistuneet odotukset ovat lisääntyneet ja muuttuneet. Nykyään isiltä odotetaan aktiivista osallistumista ja vastuunottoa vauvan ja kodin hoidosta. Tämä on hyvä kehitys ajatellen äidin jaksamista, isä-lapsisuhteen kehittymistä ja parisuhdetyytyväisyyttä, mutta se lisää isien uupumisriskiä.

Isien mieltä painavat usein toimeentulohuolet ja työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voi olla vaikeaa. Samaan aikaan yhä monimuotoisemmat perhesuhteet tuovat arkeen omat haasteensa. Yksinhuoltaja- ja uusioperheen isät ovat erilaisessa asemassa suhteessa ydinperheessä tai vakituisessa parisuhteessa eläviin isiin.

Tunnista isän masennus

Yleisin mielenterveyshäiriö odotusaikana ja synnytyksen jälkeen on masennus, jonka esiintyvyys on Suomessa isillä ja äideillä 10–20 prosenttia. Isien masennus tunnistetaan heikommin ja se jää usein huomaamatta.

Isän masennusoireet ovat tutkimusten mukaan erilaisia kuin äidin, eivätkä isät usein itsekään tiedä olevansa masentuneita. Miehen masennus oireilee usein ärtyneisyytenä, huonona stressinsietokykynä ja kasvaneena itsehillinnän menettämisen riskinä, ja myös päihteiden käyttö on voinut lisääntyä. Nämä oireet eivät näy neuvoloissa käytössä olevassa EPDS-kyselyssä, ja ne voidaan tulkita virheellisesti aggressiivisuudeksi.

Kysy, kiinnostu, kannusta, ohjaa tarvittaessa eteenpäin! 

Apuna keskustelussa voit käyttää Gotlandin seulan kysymyksiä
(The Gotland Male Depression Scale)

  1. Onko stressinsietokykysi on vähentynyt tai oletko ollut tavallista stressaantuneempi?
  2. Oletko ollut aggressiivisempi ja ulospäin reagoivampi ja Sinulla on ollut vaikeuksia pitää yllä itsekontrollia?
  3. Oletko kärsinyt tyhjyydentunteesta ja loppuun palamisesta?
  4. Oletko kärsinyt jatkuvasta, selittämättömästä väsymyksestä?
  5. Oletko ollut ärtyneempi, levottomampi ja turhautuvampi?
  6. Onko Sinulle ollut vaikea tehdä jokapäiväisiä päätöksiä?
  7. Onko Sinulla ollut uniongelmia: liian paljon, liian vähän tai levotonta unta, vaikeutta nukahtaa alttiutta herätä aikaisin?
  8. Oletko ollut erityisesti aamulla rauhaton, ahdistunut tai levoton?
  9. Onko Sinulla ollut alkoholin tai lääkkeiden väärinkäyttöä, jotta rauhoittuisit tai rentoutuisit tai  yliaktiivisuutta tai paineiden purkua, joka on tullut esiin kovana ja levottomana työntekona, lenkkeilynä tai muuna harjoitteluna? Tai olet syönyt liikaa tai liian vähän?

Masennusta kannattaa hoitaa, koska yhden perheenjäsenen masennus vaikuttaa koko perheeseen. Isän masennus on vahingollista myös lapsen kehitykselle.

Lue myös: www.vauvaperhe.fi –> Isäksi tulossa

Kirjoittaja Pirjo Kotkamo työskentelee Ensi- ja turvakotien liitossa vauvatyön asiantuntijana, toimii psykoterapeuttina ja on erityisen kiinnostunut   isien masennuksesta.

Lue myös Pirjo Kotkamon kirjoittama artikkeli Anna isälle reilu mahdollisuus uudesta Vauvatyön käsikirjasta: (muokattu 13.11. )

Kuva: Unsplash

Kirjoittaja: Pirjo Kotkamo

Pirjo Kotkamo toimii asiantuntijana Ensi- ja turvakotien liiton Vaativan vauvatyön ja Lapsilähtöisen päihdetyön tiimeissä sekä työskentelee psykoterapeuttina.