Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tärkeitä kuntien ja tulevien maakuntien kumppaneita. Ne ovat merkittävä voimavara ihmisten hyvinvoinnille. Järjestöt tuottavat viidenneksen sosiaalipalveluista ja osassa palveluja ei ole muita tuottajia kuin yksittäinen järjestö. Vapaaehtoisia sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 0,5 miljoonaa ja vapaaehtoisten työpanos vastaa varovasti arvioiden 21 000 henkilötyövuotta. Saman tilanteen kokeneiden keskinäisessä auttamisessa, vertaistuessa, on mukana noin 250 000 ihmistä.

Helposti ajatellaan, että järjestöt ovat joko kansalaisjärjestötoimijoita, tarjoavat vapaaehtois- ja vertaistukea tai ovat palvelujen tuottajia, jotka toimivat kilpailuilla markkinoilla rinnan yritysten kanssa. Tilanne ei ole näin yksioikoinen. Monet järjestöt, kuten Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen, toimii sekä kansalaisjärjestötoiminnassa että tuottaa myös palveluja, mutta ei kuitenkaan pääosin toimi kilpailluilla markkinoilla.  Tarjoamme tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, matalan kynnyksen ja varhaista tukea, erityispalveluita esimerkiksi ympärivuorokautista kuntoutusta ensikodeissa sekä myös vaativia palveluja, kuten vakavasti päihdeongelmaisten odottavien tai juuri synnyttäneiden kuntoutusta.


Jos matalan kynnyksen palveluja aletaan kilpailuttaa, ne eivät ole enää avustuskelpoista toimintaa. Jos kunnilta/maakunnilta jatkossa tuleva osuus häviää, toimintaa ei ole mahdollista ylläpitää.


 

 Yhdistyksissämme tehdään monipuolista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö voi olla esimerkiksi unichatteja univaikeuksissa olevien vauvaperheiden vanhemmille, erochattejä ja eroneuvoiltoja eroa miettiville/juuri eronneille, avoimia vertaistuellisia tapaamispaikkoja, kuten masuvauvakahvila ja tenavatuvat, avoimia lapsi-vanhempi-ryhmiä, kuten mummolatoiminta ja tunnetaitoryhmät, vertaistukea synnytysmasennukseen, synnytystukihenkilöitä tai muita tukihenkilöitä, vapaaehtoistoiminnan eri muotoihin osallistumista, erilaisia retkiä ja tapahtumia tai neuvontaa ja ohjausta.

Huomattava osa eri järjestöjen tuottamasta matalan kynnyksen palvelusta ja varhaisesta tuesta rahoitetaan nyt Veikkauksen tuella ja siihen yhdistyy kunnan toiminta-avustus/kumppanuussopimus kunnan kanssa. Yhdistämällä kaksi rahoituslähdettä mahdollistetaan laaja-alainen toiminta eri puolilla Suomea. Väkivaltatyön avopalvelut ovat yksi esimerkki edellä kuvaamistani matalan kynnyksen palveluista. Niitä tuottaa 18 yhdistystämme eri puolilla Suomea. Niistä apua sai vuonna 2016 yhteensä 2790 ihmistä.

On tärkeää, että sote-uudistuksen siirtymävaiheessa kunnat ja jatkossa tulevat maakunnat huolehtivat näiden kumppanuuksien jatkumisesta. Jos matalan kynnyksen palveluja aletaan kilpailuttaa, ne eivät ole enää avustuskelpoista toimintaa. Jos kunnilta/maakunnilta jatkossa tuleva osuus häviää, toimintaa ei ole mahdollista ylläpitää.

On välttämätöntä, että järjestöjä sote-uudistuksessa tukevissa järjestöt 2.0 muutoshankkeissa ymmärretään sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan monimuotoisuus rakennettaessa sote- ja maakuntayhteistyötä. Se on erilaisissa elämäntilanteissa elävien ihmisten, palvelujen järjestämisvastuussa olevien maakuntien, uusien kuntien ja järjestöjen yhteinen etu. Meidät järjestöihmiset tarvitaan aktiivisesti mukaan eri puolilla Suomea järjestöt 2.0 -hankkeiden kehittämistyöhön. Nyt on yhdessä tekemisen aika!

Riitta Särkelä

Kirjoittaja: Riitta Särkelä

Riitta Särkelä toimii Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerinä.