Suomessa on vuosikymmenten perinne kuntien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen, kotoisammin sote-järjestöjen yhteistyölle. Kunnissa on aina oivallettu se, että sote-järjestöjen vapaaehtoistoiminta, vertaistuki ja vankka ammatillinen osaaminen ovat erittäin tärkeitä kuntalaisten hyvinvoinnille ja tärkeä osa suomalaista hyvinvoinnin kokonaisuutta. Se on näkynyt sote-järjestöjen toiminta-avustuksina, ilmaisina tai hyvin edullisina tiloina järjestöille ja mittavinakin kumppanuussopimuksina. Mitä tapahtuu järjestöavustuksille ja näille asioille nyt, kun hyvinvointialueita kovalla kiireellä rakennetaan ja kunnista poistuu vuoden vaihteessa sote-osaajat hyvinvointialueiden palkkalistoille?


Sote-järjestöillä on korvaamatonta tietoa eri ihmisryhmien tarpeista ja siitä, mikä palveluissa toimii, mikä ei.


Sote-järjestöt ovat jatkossakin tärkeä osa ihmisten turvaverkkoa, jota ilman etenkään vaikeassa ja haavoittavassa asemassa olevat ihmiset eivät pärjää.  Järjestöt mahdollistavat ihmisten osallisuutta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja sitä kautta yhteiskunnan luottamusta ja kiinteyttä. Sote-järjestöillä on korvaamatonta tietoa eri ihmisryhmien tarpeista ja siitä, mikä palveluissa toimii, mikä ei eli oleellista tietoa hyvinvointialueiden tiedolla johtamista ajatellen. Sote-järjestöt tuovat mittavan määrän erilaista erityisosaamista alueille. Tämän kaiken ja kumppanuuksien jatkuminen hyvinvointialueilla ei ole itsestään selvyys, vaan se edellyttää tavoitteellisia toimia, joiden aika on nyt.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen tehtävä. Molemmat velvoitetaan sote-järjestämislaissa myös tukemaan järjestöjen toimintaedellytyksiä ja mahdollistamaan järjestöjen vaikuttamismahdollisuudet. Lain velvoitteiden lisäksi se on myös viisasta kunta- ja hyvinvointialuepolitiikkaa, sillä ihmisten tarpeet yhteiskunnassa kasvavat koko ajan, hyvinvoinnissa on suurta eriarvoisuutta ja osa ihmisistä ei osaa löytää avun piiriin. Näissä järjestöt ovat tärkeä kumppani. Eivät järjestöt kunnista mihinkään katoa 2023 alusta, joten sielläkin huolehdittava edelleen järjestöavustuksista.


Edustajat toimivat sitten yhteisten viestien välittäjinä yhteisessä rakenteessa. Näin saadaan kootusti järjestöissä olevaa asiantuntemusta hyvinvointialueen yhteiseen rakentamiseen.


Hyvinvointialueilla hallintosääntöjen ensimmäiset versiot on hyväksytty. Tietojeni mukaan ne sisältävät monilla alueilla vain välttämättömät asiat, jotta valmistelu etenee. Tarkoitus on täydentää niitä vuoden mittaan. Hyvinvointialueiden valmistelussa kaiken kiireen keskellä tärkeää on huolehtia siitä, että osana hallintosääntöjen seuraavissa vaiheissa luodaan järjestöyhteistyölle pysyvä rakenne. Siihen järjestöt voivat yhdessä sopia edustajansa, jotka puolestaan varmistavat vuoropuhelun alueella toimivan järjestökentän kanssa. Edustajat toimivat sitten yhteisten viestien välittäjinä yhteisessä rakenteessa. Näin saadaan kootusti järjestöissä olevaa asiantuntemusta hyvinvointialueen yhteiseen rakentamiseen.

Nyt on myös varmistettava, että järjestöjen toimintaedellytykset turvataan myös jatkossa. Jokaisella hyvinvointialueella on tärkeää yhteistyössä järjestöjen kanssa käynnistää työ järjestöjen avustamisen kriteereistä. Näin saadaan avoimuutta ja jatkuvuutta järjestöavustamiseen. Sen lisäksi on varattava talousarviossa ja tulevien vuosien taloussuunnitelmissa resurssit järjestöjen avustamiselle. Avustaminen voi olla toiminta-avustuksia, erilaisia kohdeavustuksia, hankeyhteistyöhön liittyvää rahoitusta.


Aluepäättäjä, varmistathan, että näistä kumppanuuksista on kootusti tieto ja että ne jatkuvat ensi vuonnakin.


Erittäin tärkeää on kumppanuustoiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Kumppanuustoiminnalla tarkoitetaan toimintaan, johon jokin järjestö saa STEA-avustusta ja samaan toimintaan osan rahoituksesta nyt kunnalta. Järjestö tuo siis alueelle rahoitusta, mutta jatkossakaan kyseiset toiminnat eivät pyöri ilman, että hyvinvointialue varautuu niihin omalla rahoituksellaan. Tällaisia toimintoja on erilaisia, mutta esimerkkejä voisivat olla lähisuhdeväkivallan avopalvelut, vauvaperheiden päiväryhmätoiminta, päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden avopalvelut ja etsivä työ sekä mielenterveyskuntoutujien klubitalot. Aluepäättäjä, varmistathan, että näistä kumppanuuksista on kootusti tieto ja että ne jatkuvat ensi vuonnakin.

Perhekeskuksia ja tulevaisuuden sote-keskuksia kehitettäessä sote-järjestöt ovat asiantuntemuksellaan oiva kumppani ja tärkeä osa palvelu- ja tukiketjuja. Palveluketjuja on viisasta yhdessä rakentaa koko ajan. Järjestöyhteistyössä on kyse yhdestä yhdyspintatyöstä, josta pitää huolehtia.

Varmistetaanhan yhdessä, että yhteinen työ rakentuu eikä yhdyspinta pääse muuttumaan rajapinnaksi. Hyvää hyvinvointialueiden valmistelua- yhdessä olemme enemmän!

Kirjoittaja: Riitta Särkelä

Riitta Särkelä toimii Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerinä.