Olemme eläneet läpi poikkeuksellisen vuoden. Tänä vuonna jouluun valmistautuminen voi tarkoittaa muutosta perinteisiin joulun vieton tapoihin. Kuluneen vuoden eristäytyminen sosiaalisista suhteista ja tuen puute voivat kuormittaa kotitilannetta. Huoli taloudellisesta toimeentulosta ja joulun järjestymisestä omalle perheelle kiristävät perheissä vanhempien välejä. Moni vanhempi voi tuntea uupumista ja tarvita lepoa ja mielenrauhaa. Ahdistus ja erilaiset huolet sekä pelot näkyvät ulospäin vaikkapa ärtyisyytenä, omiin ajatuksiin vaipumisena tai keskittymisvaikeuksina.
Jos parisuhteessa on jo ennen korona vuoden alkua ollut ristiriitoja ja vuorovaikutuksen pulmia, niin jatkuva yhdessäolo ja elinpiirin kapeutuminen eivät ole välttämättä helpottaneet tilannetta. Parisuhderistiriitojen taustalla löytyvät usein kohtaamattomuus suhteessa ja vuorovaikutus, joka vaihtelee jatkuvan riitelyn kehästä jäätävän hiljaisuuden ja mykkyyden asteelle. Osapuolet ajautuvat erilleen ja lopulta jäljellä on kaksi erilaista maailmaa, jotka eivät kohtaa tai edes sivua toisiaan. Kiitollisuus toisen olemassaolosta katoaa. Kahden ihmisen erillisyydestä ei muodostu parisuhdetta yhteen hitsaava kipinä vaan erilleen ajava painolasti. Yhdessäolo ei tee enää suhteen osapuolille hyvää.
Eropohdintojen taustalta löytyy usein joukko erilaisia tekijöitä, jotka ajansaatossa johtavat kaksi toisiinsa aikaan hullaantunutta ja rakastunutta ihmistä eri suuntiin. Erojen syitä voi tarkastella niin parisuhteiden osapuolten omista kasvuhistorioista, elämän kuuluvista luonnollisista kehitysvaiheista ja niihin sisältyvistä kipupisteistä kuin myös parisuhteen toimivuutta haastavista tekijöistä käsin. Unohtamatta parisuhteen mahdollisia kolmansia osapuolia; uskottomuutta, erilaisia riippuvuussuhteita tai työelämän paineita, jotka vievät elintilaa kahden ihmisen väliseltä yhdessä olemisen tilalta.
Olemme pärjääjiä, yksiselviytyjiä, myös suhteissamme. Jo varhain lapsuudessa saamme kannustusta omatoimisuuteen ja riippumattomuuteen toisten tuesta. Helsingin Sanomissa julkaistiin 18.12.2020 tutkimustulos suomalaisten vanhempien uupumuksesta, jossa yhtenä osatekijänä on kulttuurimme yksilökeskeisyys. Saammeko aikuissuhteissamme tukeutua toisten apuun, jos jo kasvuvuosiemme aikana meitä on ohjattu pärjäämään – yksin? Uskaltaudummeko antautua kahdenkeskiseen suhteeseen, joka väistämättä haastaa meidät henkilökohtaisen kasvun tielle? Kestääkö suhteemme sen, että yksilöinä kasvamme ja kehitymme yhdessä eläen. Miten suhteessamme kohtaamme elämän mukanaan tuomat koettelemukset, asiat, joita emme voi hallita tai ennakoida.
Teemme valintoja asioista, joille antaudumme ja annamme aikaa. Parisuhde kysyy sitoutumista ja tekoja, päivittäin. Parisuhteen haaste on intiimin suhteen ylläpitäminen sekä tunneyhteyden säilyttäminen. Olla rakkauden kohteena ja rakkauden antajana. Tunteisiin perustuva liitto tarvitsee ravinnokseen osoitusta siitä, että juuri sinä olet minulle tärkeä ja ainutlaatuinen. Juuri sinun kanssasi haluan olla. Kiinnostu toisesta, hänen ajatuksistaan, kokemuksistaan ja toiveistaan. Ole utelias. Anna tilaa toiselle kasvaa ja ota vastuu omasta osuudestasi parisuhteessa. Kerro, että rakastat. Näytä, että rakastat. Uskaltaudu läheisyyteen, jossa molemmat voivat olla vuorollaan sekä vahvoja että heikkoja ja tarvitsevia.
Parhaimmillaan parisuhde auttaa suhteen osapuolet yksilöllisen kukoistuksen tielle, jossa toisiimme luottaen saamme tulla sellaisiksi kuin olemme, tätähän useimmat meistä suhteiltansa tiedostamattaan tavoittelevat. Parisuhteen kestävyyttä ei siten mitatakaan niiden onnentäyteisten päivien lukumäärällä, jolloin kaikki on ollut hyvin, vaan niiden hetkien ja tunnetilojen kohtaamisella, jolloin tekisi mieli luovuttaa ja antaa periksi. Miten tuemme suhteissamme toisiamme kumppaneina sekä vanhempina.
Jos ero on väistämätöntä, niin voitko pysähtyä hetkeksi sen äärelle, mitä tämä suhde sinulle merkitsi ja opetti. Eron kynnyksellä ei niinkään tulisi tarkastella sitä, miksi erosimme, vaan pikemmin sitä, mitkä asiat alun perin saattoivat ja sitoivat meidät yhteen. Erokriisi on kasvun mahdollisuus, joka pakottaa tai vapauttaa miettimään sitä, mitä tämä suhde minussa täydensi, millaisia minuuteni koloja kumppani minussa tilkitsi. Ja keskity tulevaisuuteen, siihen mitä toivon itselleni, lapsilleni, ex-puolisolleni tästä eteenpäin?
Apua eroon -chat tarjoaa henkilökohtaista keskustelutukea eroauttamisen ammattilaisen kanssa parisuhteen päättymiseen ja eroamista koskeviin kysymyksiin myös joulun ja uuden vuoden aikaan. Chat on avoinna sivustolla apuaeroon.fi. Sivustolla on myös alle 18-vuotiaille tarkoitettu lasten ja nuorten chat, jossa lapset voivat keskustella vanhempien erosta luotettavan aikuisen kanssa.
Vinkkejä joulun ajan yhteiseloon
- Huolehtikaa siitä, että lapset saavat keskustelu- ja yhdessäoloaikaa molemman vanhemman kanssa.
- Suokaa vanhempina toisillenne hengähdyshetkiä ja omaa rauhaa.
- Vuorotelkaa lasten hoidossa ja lasten kanssa ulkoilussa.
- Välttäkää, jos mahdollista, niiden asioiden käsittelyä, jotka aiheuttavat riitoja.
- Huolehtikaa riittävästä omasta levosta ja tehkää tekoja, jotka lisäävät hyvinvointia.
- Siirtäkää isojen ratkaisuiden ja päätösten tekeminen tuonnemmaksi, jos mahdollista.
- Jaa oma ahdistuksesi, epävarmuutesi ja huolesi toisen aikuisen tai ammattilaisen kanssa.
Mistä apua joulun aikaan aikana
Apua eroon -chat tarjoaa kahdenkeskistä keskusteluapua eroa pohtiville ja erotilanteessa eläville vanhemmille
apuaeroon.fi sivulta löydät infoa ja tietoa eroamiseen ja lasten asioiden järjestämiseen liittyen.
Apua väkivaltaan -chat sekä Nollalinja tarjoavat tukea tilanteisiin, joissa perheessä on väkivallan uhkaa tai lähisuhdeväkivaltaa
Kriisipuhelin antaa keskusteluapua ja päivystää ympäri vuorokauden.
Lue myös blogi: Vanhemmuus parisuhteen voimavarana
Kuva: Pixabay
