“One must be an adult about this, you marry / make a family with someone, you carry the responsibility. It is the child’s right and must be important factor.”
Kun perheen vanhemmat edustavat eri kulttuuritaustoja, voi toisen vanhemman kulttuuriin liittyä eron jälkeen negatiivisia tunteita. Parisuhteen aikana kiehtovalta tuntunut kulttuuri ja kieli voivat henkilöityä ex-kumppaniin ja hänen toimintaansa eroratkaisuun päädyttäessä. Parisuhteessa ja perhe-elämässä ilmenneitä vaikeuksia tulkitaan ja tarkastellaan ex-puolison edustaman kulttuurin kautta. Vanhemman voi tästä syystä olla vaikea tiedostaa tai tunnustaa toisen vanhemman kulttuuriin liittyviä positiivisia puolia.
Vanhemman suhtautuminen lapsen toiseen vanhempaan vaikuttaa lapsen mielipiteeseen, myös kulttuuriin ja kieleen liittyen. Erityisen tärkeätä positiivinen suhtautuminen lapsen toiseen kieleen ja kulttuuriin on silloin, kun ne ovat selkeästi vähemmistöasemassa ympäröivässä yhteiskunnassa, tai jos niihin kohdistuu ulkopuolelta kielteisiä asenteita. Jos lapsi kohtaa arjessaan rasismia, niin oman vanhemman suhtautuminen lapsen juuriin sekä toisen vanhemman edustamaan kulttuuriin on oleellista. Vanhemman osoittama hyväksyntä on lasta suojaava tekijä.
Monikulttuurista suhteista eronneille vanhemmille tehdyn kyselyn perusteella vanhemmat tiedostavat lapsen monikulttuurisen identiteetin tukemisen tärkeyden. Vastauksista ilmeni, että vanhempien mielestä arvostava ja kunnioittava suhtautuminen toiseen vanhemman edustamaan kulttuuriin tulisi säilyttää, myös erotilanteessa ja eron jälkeen. Lapsen mahdollisuus tulla tutuksi molempien vanhempien kulttuuriin tunnistetaan lapsen oikeudeksi.
“En tue. Olen tukenut koko avioliiton, mutta nyt työni on tarjota turvaa ja vakautta“
Kenen vastuuna on lapsen kulttuurisen identiteetin tukeminen eron jälkeen? Jos parisuhteessa on ollut väkivaltaa, väkivalta jatkuu vainoavana käytöksenä, vieraannuttavana toimintana tai lapsikaappausuhkana, niin toisen vanhemman edustaman kulttuurin tai kielen tukeminen ei ole vanhemmalla ensimmäisenä mielessä. Vaikeat erotilanteet vaikeuttavat vanhempien välisen yhteistyövanhemmuuden toteutumista. Tähän vaikuttavat lisäksi erilaiset käsitykset lapsen kasvatuksesta ja vanhemmuuden roolien hoitamisesta, vastuiden ja velvoitteiden jakautumisesta vanhempien välillä.
Ääritilanne, kuten lapsikaappaus, voi täysin katkaista lapsen suhteen sen vanhemman kulttuuriin, mistä lapsi viedään pois. Lapsikaappaustilanteissa kaappaavan vanhemman intressi on saada lapsi mahdollisimman nopeasti sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Kaappauksiin liittyy valitettavasti usein vieraannuttamista toisesta vanhemmasta ja hänen kulttuuristaan.
Vanhemman on riitaisissa eroissa monestakin syystä vaikea tukea toisen vanhemman kulttuuriin ja kieleen kytkeytyvää identiteettiä. Osa vanhemmista ajattelee vanhempien välisen yhteistyön ja ainakin jonkinlaisen sovinnollisuuden olevan edellytyksenä sille, että lapsen kielellistä ja kulttuurista identiteettiä voi itse tukea. Kyselyn vastauksien perusteella vanhemmat ovat kuitenkin myös kyenneet tukemaan lapsen kahden kulttuurin identiteettiä, vaikka taustalla olisi riitainen ero.
Kun fyysisen tai emotionaalisen turvallisuuden perustarve vanhemman elämässä toteutuu, voi hänen ajatuksissaan vapautua tilaa lapsen identiteettikysymyksille ja toisen vanhemman kulttuurin positiivisten puolien näkemiselle. Kun vanhempi ei koe toisen vanhemman edustamaan kulttuuria uhkana tai riskinä lapsen elämässä, voi kulttuurin tukemiseen suhtautua myönteisesti. Erosta toipumisen myötä vanhempi hyväksyy sen, että kulttuurisen kehityksen tukeminen on lapsen edun mukaista. Se mahdollistaa lapsen yhteyden säilymisen toiseen vanhempaan, hänen sukuunsa tai kulttuuriseen perimään. Tämä on lapsen kasvun ja aikuisiän näkökulmasta olla tärkeätä.
Vanhempien vastaukset kuvasivat vaihtelevia näkemyksiä identiteetin tukemisesta ja siihen liittyvästä vastuusta. Yhden näkemyksen mukaan molemmilla vanhemmilla on itsellään vastuu tutustuttaa lapsi omaan kulttuuriinsa. Tämä onkin yleensä ensisijainen kulttuuriin ja kieleen tutustumisen ja kasvamisen keino. Toisen näkemyksen mukaan vastuu on molempien vanhempien. Jos lapsi tapaa toista vanhempaa harvoin, niin lapsen kanssa enemmän aikaa viettävällä vanhemmalla on suurempi vastuu lapsen tukemisessa. Lapsen on tärkeää saada mahdollisuus tutustua toisen vanhemman taustaan ja kulttuuriin. Kolmannen näkemyksen mukaan vanhempi on valmis tukemaan lasta asiassa, jos lapsi itse osoittaa kiinnostusta ja on aloitteellinen toisen vanhemman kulttuuria kohtaan. On hyvä muistaa, että toisen vanhemman kulttuuriin tutustuttaminen ja mahdollisen kielen oppimisen mahdollistaminen on aina vanhempien vastuulla. Lasta ei tulisi jättää yksin toisen vanhemman kulttuuriin liittyvien kysymysten ja pohdintojen kanssa.
“Puhun kunnioittavasti isän kulttuurista ja luen lapselle kirjallisuutta isän kotimaasta. Yritän tukea lasta olemaan aina ylpeä juuristaan.”
Lapsen kulttuurisen identiteetin tukeminen vaatii vanhemmalta joustavuutta ja omien asenteiden reflektointia, mutta myös myötätuntoa omia toimintamahdollisuuksia kohtaan. Joissakin vanhempien vastauksissa välittyi surua siitä, että ei voi riittävästi tukea lasta kulttuuriin ja kieleen liittyen. Näitä tunteita kokivat niin lasten arjesta vastaavat vanhemmat suhteessa toisen vanhemman kulttuuriin, kuin hekin, jotka kertoivat joutuneensa eroon lapsista erotilanteessa. Olennaista on, että lapsen identiteetin kehittymiselle tarjotaan tilaa ja mahdollisuuksien mukaan virikkeitä. Jokaisen perheen tavat ovat tässä asiassa erinäköiset, aivan kuten jokaisen lapsen identiteettikin.
“Pitäisi myös ymmärtää, että lapset ovat kahden tai useamman kulttuurin yhdistelmä, jokainen omalla yksilöllisellä tavallaan, kahta samanlaista tulkintaa kulttuurista ei ole.”
Vanhempien antamat vinkit lapsen kulttuurisen identiteetin ja kielen kehityksen tukemiseen eron jälkeen:
- Säilytä mahdollisuuksien mukaan yhteydet toiseen vanhempaan ja hänen sukulaisiinsa ja sukuyhteisöön.
- Auta lasta ylläpitämään suhdetta toiseen vanhempaan.
- Osallistu mahdollisuuksien mukaan monikulttuurisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin yhdessä lapsen kanssa.
- Tarjoa lapselle mahdollisuuksia tutustua muihin monikulttuuristen perheiden lapsiin.
- Jos olet asunut tai vieraillut toisen vanhemman kotimaassa, niin vaali siihen liittyviä positiivisia muistoja ja kerro niistä lapselle.
- Huomioi lapsen arjessa mahdollisuuksien mukaan toisen vanhemman kulttuuriin liittyviä juhlia ja juhlapyhiä.
- Tarjoa mahdollisuuksien mukaan toisen vanhemman kulttuuriin ja perinteisiin kuuluvia ruokia tai ravintolakokemuksia.
- Kuunnelkaa musiikkia ja lukekaa kirjoja, jotka edustavat toisen vanhemman kulttuuria ja kieltä.
- Lue lapsen kanssa kirjoja monikulttuurisista perheistä.
Säilytä kunnioittava ja arvostava asenne toista kulttuuria kohtaan.
Yritä löytää ainakin jotain hyvää toisen kulttuurista, vaikka se tuntuisi vaikealta.
Älä oleta lapsen kulttuurista tai kielellistä identiteettiä - “ei pakoteta lasta muottiin” vaan tue lapsen yksilöllistä kehitystä.
Linkkejä lisätiedon äärelle:
Kaksikulttuurista lasta tukemassa-opas
Blogi pohjautuu Kaapatut Lapset ry:n ja Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä-työn yhteiseen kyselyyn vanhemmille. Kyselyssä selvitettiin, miten vanhemmat voivat tukea lapsen kulttuurista ja kielellistä identiteettiä eron jälkeen. Suuri osa vastaajista oli kahden kulttuurin perheessä eläneitä, Suomessa syntyneitä äitejä, jotka arvioivat kysymystä omasta näkökulmastaan – miten he voivat tukea lastaan suhteessa ex-puolison kieleen ja kulttuuriin? Myös muita näkökulmia aiheeseen saatiin – Suomeen muuttaneelle vanhemmalle lapsen identiteetin tukeminen voi yhtä lailla olla haaste, varsinkin, jos tapaamisia on vähän.
Kyselyn tulokset julkaistaan Erofoorumissa 22.3. 2022 ”Monikulttuuriset suhteet ja erot lapsiperheissä”. Ilmoittaudu mukaan tästä.
Kirjoittajat: suunnittelija Hillamaria Tuomi, Kaapatut Lapset ry ja asiantuntija Päivi Hietanen, Ensi- ja turvakotien liitto
Valokuva: Pixabay
