Tulevat aluevaalit ovat jokaisen ihmisen kannalta tärkeämmät vaalit kuin mitkään aikaisemmat. Silti moni näyttää miettivän, kannattaako vaivautua moisten vaalien takia. Osa ajattelee, että syntyy vain uusi hallintoalue ja turhaa byrokratiaa, josta ei ole ihmisille mitään hyötyä. Maakuntahallintokin taitaa kummitella joidenkin mielessä. Nyt meidän kaikkien ja erityisesti järjestöjen tehtävä on avata sitä, mistä aluevaaleissa on kysymys.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaa nyt yli 100 kuntaa. Sote-uudistuksessa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy 21 hyvinvointialueelle. Jokainen meistä käyttää elämänsä aikana ainakin jotakin sosiaali- ja terveyspalvelua, monet meistä useita. Ei siis ole ollenkaan samantekevää, mitä jatkossa kullakin hyvinvointialueella päätetään sosiaali- ja terveyspalveluista. Päinvastoin nyt tammikuussa valittavat aluevaltuutetut ovat luomassa pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia linjauksia kaikkien ihmisten kannalta.


On viisasta käyttää järjestöjen monipuolinen osaaminen resurssina ja yritysten osaamista myös.


Mitä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu oikein tarkoittaa? Palveluita järjestävä taho päättää ensinnäkin siitä, tuottaako se itse sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut, tuottaako se niitä yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa vai hankkiiko se jotakin palveluja järjestöiltä ja yrityksiltä. Sote-uudistusta raamittava lainsäädäntö lähtee siitä, että kaikki nämä vaihtoehdot ovat mahdollisia.

Todennäköistä ja toivottavaa on, että tulevat hyvinvointialueet rakentavat sosiaali- ja terveyspalvelunsa monituottajuuden varaan. On viisasta käyttää järjestöjen monipuolinen osaaminen resurssina ja yritysten osaamista myös. Väitän, että ihmisten palvelutarpeisiin vastaamisesta hyvinvointialueet eivät pysty jatkossakaan selviytymään ilman, että ne tekevät tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Järjestöillä on tarjota monenlaista osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, apua matalalla kynnyksellä eri elämäntilanteessa oleville ihmisille  sekä erityisesti sellaisia sosiaalipalveluja, joita hyvinvointialueella ei muuten jatkossa olisi lainkaan. Vuosikymmenten kuluessa järjestöille on rakentunut tärkeä rooli osana suomalaista hyvinvoinnin turvaamisen rakennetta. Järjestöt eivät ole vain vapaaehtoisten varassa olevaa auttamistyötä, vaan sen lisäksi vertaisten tukea ja erittäin vankkaa ammatillista työtä. Upeinta on se, että järjestöissä nämä erilaiset osaamiset usein yhdistyvät toisiaan täydentäväksi palvelukokonaisuudeksi ihmisten kannalta.


Järjestöt eivät ole vain vapaaehtoisten varassa olevaa auttamistyötä, vaan sen lisäksi vertaisten tukea ja erittäin vankkaa ammatillista työtä.


Tulevan hyvinvointialueen tehtävä sote-uudistuksessa on turvata yhdenvertaiset palvelut ihmisille. Se tarkoittaa uudessa tilanteessa sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluja on tasapuolisesti saatavissa jokaisen hyvinvointialueen osassa. Tämäkin on yksi osa järjestämisvastuun toteuttamista. Tulevat aluevaltuutetut linjaavat hyvinvointialuestrategiaksi kutsutussa asiakirjassa, millaiseksi hyvinvointialueen palvelurakenne muodostuu esim. missä tulevat terveyskeskukset sijaitsevat, mihin perhekeskuksia perustetaan lapsiperheiden tueksi tai millaisia palveluasumisen yksiköitä on ja missä ne sijaitsevat.

Hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen kuuluu myös siitä päättäminen, miten eri tarpeiden ja palvelujen välillä käytettävissä olevat rahat jaetaan. Tarpeita on jo entuudestaan paljon. Moni kunta on vuosia alibudjetoinut palveluihin tarpeeseen nähden. Myös koronan pitkäaikaisten vaikutusten ehkäisemiseen on tartuttava etenkin lasten ja nuorten kannalta. Muuten saadaan aikaan vuosikymmenten ongelmien ja kustannusten kierre. On pystyttävä turvaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle  sekä heidän perheilleen edellytykset rakentaa turvallisesti elämää siitä huolimatta, että korona on pistänyt pärjäämisen ahtaalle.


Hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen kuuluu myös siitä päättäminen, miten eri tarpeiden ja palvelujen välillä käytettävissä olevat rahat jaetaan.


Väliaikaisilla valmisteluorganisaatioilla, VATEilla, jotka koostuvat alueen johtavista virkamiehistä, on valtava valmistelu-urakka: saada mm. hallinto- ja johtaminen, henkilöstön siirtyminen, erilaiset ict-ratkaisut, lukuisten sopimusten siirrot ja omaisuuteen liittyvät asiat valmisteltua. Osassa hyvinvointialueita, joissa valmistelu on vielä alussa, on mahdollista, että sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät aika pitkälti sellaisenaan kunnilta hyvinvointialueelle ja niiden kehittäminen jää vuodelle 2023 sekä sen jälkeen.

Tulevat aluevaalit ovat siis sote-vaalit. Tuleviksi aluevaltuutetuiksi tarvitaan ihmisiä, joilla on vankkaa asiantuntemusta ja rohkeutta katsoa riittävän kauas hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta ja taloudellisista raameista linjatessaan. Meidän järjestöjen tärkeä tehtävä on paitsi tehdä omaa osaamistamme näkyväksi, tarjoutua kumppaniksi hyvinvointialueille, myös vaikuttaa siihen, että ihmiset tietävät, mistä näissä vaaleissa on kyse. Ja ennen kaikkea siihen, että ihmiset lähtevät äänestämään.

Hyvää alkanutta marraskuuta!

Tutustu Ensi- ja turvakotien liiton aluevaaliviesteihin: Aluevaalit 2022

Riitta Särkelä

Kirjoittaja: Riitta Särkelä

Riitta Särkelä toimii Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerinä.